Keskustelut Tekniikka Puolipuristin

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
  • Puolipuristin

    Huskin raivurissa näkyy olevan automaattinen puolipuristin. Löytyykö täältä kokemusta siitä, että on tulpattu puolipuristin pois käytöstä?

  • Pavekka

    Kyllä ihan hyvin voi sahata vaikka käsi ei pitäisi käyntiin nykimisen repivästä rasituksesta.  Itse sahailu on paljon staattisempaa kuormitusta. Just sen vuoksi on keksitty erilaisia teknisiä menetelmiä käynnistyksen helpottamiseksi.

    Ei kai sitä sahaa nyt satoja kertoja sentään päivässä revitä? Vaikka ruuvattavassa keventimessä on lautasventtiili ei sitä nyt nelitahtikoneen pakoventtiilivaurioihin kannata verrata vai pitäisikö?

    Ei tuosta puristuskeventimestä elämää suurempaa älämölöä kannata tehdä. Ihan hyvä varuste se on. Kätevä, harvoin vikaantuva ja halpa. Mutta jos silti häiritsee sen voi tulpata sillä millisellä hienokierre pultilla mitä löytyy joka pulttierikoisliikkeestä.

    Pavekka

    Lisäyksenä vielä että millisiä kierteitä on vain kaksi. Tavallinen ja hieno. Yleensä kun puhutaan millisistä niin tarkoitetaan tavallista eli noita joita on rautakaupat väärällään. Hieno on harvinaisempi.

    Tuumasia on sitten vaikka minkälaisia.

    Jätkä

    Millikierteisten pulttien kierteen nousu vaihtelee pultin vahvuuden mukaan. Nyrkkisääntö on, että kierre nousee määrätyn verran / kierros.

    Esim. 4 millin pultissa millikierre nousee 0,7 mm, hieno millikierre nousee 0,5 mm.  Vastaavasti esim 16 millisessä pultissa  millikierre nousee 2 mm  ja hieno millikierre nousee 1,5 mm.

    12 milliin asti pultit ovat yleensä millin tai 0,5 millin porrastuksella ja kierre on joka läpimitalla eri nousulla. Isoissa  – esim 45 millisissä pulteissa läpimitat menevät kolmen millin porrastuksella. Esim. 45 millisen pultin kierteen nousu on 4,5 mm ja hienokierteisenä se on 3 mm.

    Yleensä Hienokierteiset pultit ovat oikeita teräspultteja, joiden kannassa on isompi lukema kuin kirkkaissa pulteissa. Ne ovat materiaalina huomattavasti kovempia ja myös kalliimpia.

    Pitääkö oikaista enemmän käsityksiä millikierteestä?

    Nimetön

    Samanlailla se kierteen nousu toimii tuumakierteisessä pultissa. Kaikki muut  asian ymmärtää että millikirteisessä kierteen nousu mitataan millimetreissä ja tuumakierteisessä tuumalla. Miten tämäkin asia on Jätkälle niin vaikia ymmärtää? Kaiki muut tämän palstan lukijat on jo kansakoulussa oppinut eri mittayksiköt.

    Jätkä

    Lasse. Sinullakaan ei ole kaikissa muttereissasi kierteet kunnossa. Ainakin ne ovat löyhässä.

    Takaan ja alleviivaan, isolla osalla satunnaisella mutterinvääntäjällä menee kierteet sekaisin, kun aletaan koittelemaan WH / unc /  BSF / UNF / SAE / tai R -kierteitä.

    Osa kai kuvittelee, että millikierre nousee aina millin  ja hienokierre puolet siitä.

    Lassen tuumakierre taitaa noista aika jyrkässä kulmassa ? ?

    Nimetön

    Voi voi Jätkä reppana noista puuttuu hyvin yleinen NPT kierre. Millikierteisessä mitataan kierteiden lukumäärä 10mm matkalta ja tuumasessa tuuman matkalta ja halkaisija mitataan kirteen päältä.

    Jätkä

    Ruuvilinjan kierretaulukosta vaan vilkaisin…

    Nimetön

    Yllättävän reilu tunnustus….

    Pavekka

    Nyt kun päästiin pyytämättä nousuihin niin olen ymmärtänyt että milliset mitataan etenemällä per kierros ja tuumaset kappalemäärällä per tuuma. Menikö väärin?

    Jätkä

    Pavekka. Noin se kai on! Tiheämmissä kierteissä tuuman osia on pirun vaikea saada mitattua ilman kierrekampaa ja sekin on tarkkaan katsottavaa puuhaa. Tuuma kun on jaettu tuhannesosiin, niin mittaileppa siinä sitten.

    Tuntuu aika mielettömältä, että kierretyyppejäkin on ainakin joka maanosalla muutama, eikä ne sitten vahingossakaan sovi toisiinsa kuin korkeintaan kerran. Kun vielä otetaan vasenkierteiset lisäksi, nii onhan se soppa.

    Pari mänttiä on tullut vastaan, jotka ”Voimalla” vääntävät pultin / mutterin väärille jengoille.  Kuvittelevat, että syntyy uudet kierteet, vaikka todellisuudessa tuhoutuu kahdet kierteet.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)