Kyllä ne puut kasvaessaan pyrkivät itseään oikaisemaan, joskus tietysti mutkaa tulee lisää, jos turvemaa koko ajan epätasaisesti vajoaa alta. Tukkikokoista menee kuituun ihan vaihtelevasti, ja siihen vaikuttaa ostajan ja puiden lisäksi myös markkinatilanne, ja sekin, että kuka siellä koneen puikoissa on. Eli sama leimikko, ostaja, hakkuufirma, aamuvuoro saattaa tehdä tukkia ja iltavuoro kuitua. Makarovin konsti että myy sahalle, ei aina toimi sekään ( yleensä varmin), kalliin kuidun aikaan ei sahakaan yrittänyt huonompaa tukkia sahata, vaan katkoi jo metsässä kuiduksi. Ja monesti sitä lenkoa leimikkoa sahalle ei saa myytyä millään hintaa, ei tule tarjousta. Runkohinnoittelukaan ei pelasta, viimeiseltä avohakkuulta erityisesti pyysin runkohintatarjousta, en saanut yhtään.

No omissa myynneissä en ole huomannut että kalliin kuidun aikana olisi kuitua enempi kertynyt sahalle myydyissä leimikoissa. Epäilen kun paljon myyt niin kuin minä tietylle sahalle niin toleranssi tehdä tukkia kasvaa vielä kun on pääasiassa samat kuskit tekemässä. Vielä kun on mahdollisuus myydä tasaisesti puuta sekä sulanmaan leimikoita niin halutaan pitää asiakas tyytyväisenä. Ei tietystikkään sahat ole joistakin huono laatuisista kuitu leimikoista kiinnostuneita, ne myydään muualle.

”..katsantokulma asiaan on..”  Jaa.

Mehtäukolla molempien pallien kannatteluun on vain n. 46v. periodi. Väitän, että kun kaikkeen toimintaan liittyvät asiat eri vaiheiden jälkeen sisäistetään niin perusasioissa kuin uusien päivityksissä, edes veteen piirrettyjä viivoja ei tarvitse etsiskellä.

Missäs kunekoski,mm tai suorittava?

Mäntyjen tyvimutkat johtuvat usein istutusvirheistä, joita tehtiin vielä 70- luvulla. Taimi istutettiin vinoon ja juuret jäivät tämän vuoksi herkästi toispuoleisiksi. Istutustapaa kutsuttiin ”nykässsennoksi”. Myös routa ja heinä taimivaiheessa aiheuttaa tyvimutkia.

Olen kohdannut männyntaimikoita, joissa etukasvuinen lehtipuusto on kuivattanut latvan, mutta viimetipassa tehty raivaus on pelastanut taimen uuteen kasvuun. Pätkä tyvitukkia on kuitenkin ehtinyt mennä pilalle.

Männyn taimi ottaa myös herkästi osumaa tykkylumesta ja kokemattoman silmissä katkennut latva tulkikitaan helposti hirvivahingoksi. Pitkä vuosikasvain on hyvin herkkä katkeamaan lumen painosta. Joskus latva katkeaa , kun etukasvuinen koivu kaartuu lumikuorman painosta männyntaimen päälle.