Keskustelut Tekniikka Puukeskuslämmitys 130 neliön ok-taloon. Puun tarve?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 24)
  • Puukeskuslämmitys 130 neliön ok-taloon. Puun tarve?

    Nykyään talossani on suora sähkölämmitys, mutta koska sähkön hinta nousee, pitää miettiä vaihtoehtoja.

    Eniten kiinnostaa, montako pinokuutiota on puun tarve vuodessa? Lämmitettäviä neliöitä on noin 130 ja poltettava puu enimmäkseen kuusta ja mäntyä. Kuinka usein puukattilaa pitää talvipakkasilla lämmittää? Kauanko kestää kertalämmitys?

    Suositteletko puukeskuslämmitystä vai oletko itse luopumassa siitä jostain syystä?

  • mehtäukko

    On varmasti monesta seikasta kiinni, mikä on kenellekin paras. Perehtymistä vaatii. Meillä puulla aina lämmitetty, viimeiset 36v hakkeella.Varaaja (2m3) on oltava, että lämmön tasaisuus säilyy. Päivittäin lämmitys.

    KuneKoski

    Itselläni vain osa talosta (jälkikäteen tehty laajennus) ja käyttövesi on puukeskuslämmityksen varassa. Vanhassa osassa uunilämmitys. Klapia kattila vie pesällisen (100 litraa) päivässä eli 3 pinomottia /kk. Leivinuuni, takka ja hellapuut päälle. Pesällinen palaa n. 4 tuntia. Käytössä vesikiertoinen lattialämmitys. Talot ja talvet ovat yksilöitä, joten vaikea antaa tarkkaa määrää.

    Jälkikäteen keskuslämmityksen asentaminen taloon, jossa ei ole lämmönjakotekniikkaa valmiina, on aika kallis ja työläs projekti. Lattialämmitys on varmaan poissuljettu, joten patterilinjojen veto varmaan tulisi kyseeseen. Uskoisin vievän enemmän puuta, kun käyttää kuumempaa vettä. Vaatii myös hormillisen pannuhuoneen ja siihen kantavan lattian isolle varaajalle. Käytännössä varmaan erillisen rakennuksen rakentamisen ja lämpökanaalin rakennusten väliin. Käytännön kannalta myös puuvarasto tulisi olla vieressä. Helpommalla varmaan pääsisi, jos hommaa 2500-3000 kg:n vuolukivileivinuunin. Puun kulutus kohtuullinen ja voi hyödyntää lämmityskaudella ruuanlaitossa.

    siniluoto

    paljonko menee sähköä vuodessa jaa kwh määrä kymmenellä niin saat kulutuksen polttoöljynä. Tähän voi laskea muunkin sähkön kulutuksen kuin pelkästään lämmitykseen kuluva. Onpa sitten reserviä.

    170 litraa lämmitysöljyä vastaa energiamäärältään yhtä pinokuutiometriä koivua. mäntyä ja kuusta 10 % enemmän

    20 000 kwh/10 -> 2000 litraa öljyä

    2000/170 = 11,765 pinokuutiota koivua

    Nostokoukku

    Olen mehtäukko kanssa samaa mieltä, että yhtä yleispätevää neuvoa ei ole. Taloja on monenlaisia, lämmittäjiä varmaan vielä useampia. Itse lämmitän pelkästään klapeilla. Meille se sopii, kun olemme aina kotona. Matkusteleva perhe tarvitsee varaajaan sähkövastuksen, joka huolehtii talosta, kun ei olla kotona. Taloni on 157 neliötä, patteriverkosto paitsi märkäpäässä (sauna, pesuhuone, kodinhoitohuone) vesikiertoinen lattialämmitys. Se on mielestäni ehdoton. Muuten pesulla käydessä varpaat ovat kovilla pakkasilla kuurassa, jos ei ole takana massaa mihinkä lämpöä varastoi. Talvella lämmitän aamuin illoin, jotta lämpö pysyy mahdollisimman tasaisena eikä tarvitse niin kovasti korventaa kuin kertalämmityksellä. Jos lämmittää vain aamulla, kovilla pakkasilla saattaa illansuussa suihkusta tulla räntää. Lämmityskerta kestää noin puolitoista tuntia. Meillä on myös vuolukivileivinuuni ja -puuhella. Niillä laitetaan paljon ruokaa talvella, usein tulee poltettua tulia myös aivan huvikseenkin. Pelkällä leivinuunilla ei oikein pärjää, Lämpö kun on vähän laiska kiertämään vähänkin sokkeloisemmassa talossa. Pesuhuoneessa saattaa olla lievästi viileää pakkasilla, tupakeittiössä tippuu hiki nenänpäästä. Toinen taloni on rakennettu ns. Sydänmuurin ympärille, tulisijat ovat keskellä taloa. Sähköpatteritkin siinä on, mutta eivät ole koskaan olleet päällä, sulakkeet ovat taulusta irti. Viime talvena talo oli tyhjillään. Joka toinen päivä kävin lämmittämässä leivinuunia ja muurin toisella puolella olevaa takkaa. Lämpö pysyi 12-18 asteessa. Pesuhuoneessa oli lattialämmitys sähkövastuksella. Aivan kipeimmillä pakkasilla, kun oli -30 kävin joka päivä, maaliskuulla enää pari kertaa viikossa. Puita vakituisessa talossani kuluu n. 20-25 pinomottia vuodessa. Viime tammi-helmikuussa polku liiterille pysyi hyvin auki. Sähkölaskut ( pörssisähkö) ovat olleet 14-35 euroa kuukaudessa, kulutus 280-350 kW kuukaudessa. Kesällä enemmän, kun ei pysty käyttämään puuta ruoanlaitossa.

    konstapylkkerö2

    Koukku- olevinaan köyhä ja kaksi omakotitaloa.  Myy toinen pois niin pääset köyhäilemästä.

    Apli

    Suosittelen puulämmitystä jos on omaa metsää mistä puut, riittävän iso varaaja on hyvä hommata, kovilla pakkasilla kerran tai pari lämmitystä päivässä. Paljonko puita menee vuoden aikana? Vaikea sanoa, muutaman vuoden käytöllä sen huomaa..

    KuneKoski

    Uunilämmitys vaatii sen, että uunin voi sijoittaa mahdollisimman keskelle taloa, väliovia pidetään auki ja talossa liikutaan. Ilmalämpöpumpun puhallintoiminnolla voi myös pitää ilmaa liikkeellä. Tyhjillään olevassa talossa uuni tahtoo jäähtyä paikalleen, eikä lämpö leviä.

    Keskuslämmityksessä asukkaiden määrä ja sitä kautta käyttöveden kulutus vaikuttaa myös aika ratkaisevasti puun menekkiin.

     

    mehtäukko

    Itse miettinyt jos kun tarpeeksi köpistyy, ilmavesilämpöpumppu patteriverkoston jatkoksi olisi aika hyvä? Serkku laitatti 8v sitten, ja hyvinpä on tyytyväinen. Maalämpöön nähden 2/3 edullisempi, mutta virtaahan kulahtaa…

    Rane2

    Epäilen että jälkikäteen patteriverkoston ja pesutiloihin vesikiertoisen lattialämmityksen tekeminen sekä lämpökeskuksen hankkiminen tulee maksamaan sen verran ettei tavoite säästää lämmityskuluissa toteudu,ainakaan lyhyellä tähtäimellä.Toki sähkönhinta on nousussa.

    130 m2 talossa pärjää n. 30 m3 polttopuuta.Kun tekee järjestelmän alusta saakka niin mahdollisimman iso varaaja,vähintään 3 m3 niin pärjää kohtuu pakkasillakin yhdellä lämmityskerralla päivässä.Kattila isolla varastopesällä ala-tai käänteispalo niin ei tarvitse ravata kattilahuoneessa.Keski-euroopassa tehdyt kattilat ovat kai hyvin automatisoituja mutta en osaa sanoa ovatko sitten varmoja…

    MaalaisSeppo

    Vanhaan taloon puukeskuslämmityksen rakentaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin uuteen jo rakennusvaiheessa.

    Tarvitsee kattilahuoneen savupiippuineen ja puuvarastoineen. Todennäköisesti myös rakennusluvan. Vaikka puut saisi omasta metsästä, on niillä joku hinta (40,-/m3 ?), koska voihan puut myös myydä.

    Karkea arvioni on, että puuta kuluisi 13 kiintoa/a. Sähköä säästyisi max 20 MW/a, jonka arvo olisi 4000 €/a. Puista saisi myymällä 500 €/a, eli nettosäästö 3500 €/a. Investointi 35000 €, jos pesutilat jäävät entiselleen. Ehkä niissä on lattialämmitys sähköllä.

    On huomattava, että puulämmitys yleensä vaatii jonkun varajärjestelmän. Esim sähkövastukset varaajaan. Ne ei paljoa nosta investointikuluja, mutta voivat nostaa käyttökuluja, kun liitymätehoa ei voi alentaa.

    Entäs, jos joutuu joskus myymään talon? Saako edes osaa kuluista myyntihinnan kautta takaisin?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 24)