Keskustelut Tekniikka Puukeskuslämmitys 130 neliön ok-taloon. Puun tarve?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
  • Puukeskuslämmitys 130 neliön ok-taloon. Puun tarve?

    Nykyään talossani on suora sähkölämmitys, mutta koska sähkön hinta nousee, pitää miettiä vaihtoehtoja.

    Eniten kiinnostaa, montako pinokuutiota on puun tarve vuodessa? Lämmitettäviä neliöitä on noin 130 ja poltettava puu enimmäkseen kuusta ja mäntyä. Kuinka usein puukattilaa pitää talvipakkasilla lämmittää? Kauanko kestää kertalämmitys?

    Suositteletko puukeskuslämmitystä vai oletko itse luopumassa siitä jostain syystä?

  • mehtäukko

    Terveys voi huomenna olla sippikin, mutta elämäänsä varten ne on rakennattava. Riippuen ajasta, mutta vuosikymmenissä aina kannattaa. Ja jos kykenee itse rakentelemaan, – kunnolla, säästää piiitkän pennin.

    Nostokoukku

    Konstapylkkerö. Ei täällä omakotitalot ole rikkauden merkki. Myymällä ei köyhyys väisty. Ehkä pääsisi eroon, jos laittaisi lehteen ilmoituksen: Annetaan siisti omakotitalo 2,7 hehtaarin tontilla.Rahaa niistä on turha vaatia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos investointitarve on talossa suuri, harkintaan tulee mukaan myös maalämpö. Sähkön hinnan nousu tosin heikentää vaihtoehdon kannattavuutta. Kovilla pakkasilla maalämpöä voisi tukea polttamalla puuta tulisijoissa. Toimisiko sitten pientuulivoimala plus maalämpö yhdessä, jos ollaan haja-asutusalueella ja ei ole naapureita vieressä häiriintymässä voimalan surinasta? Maalämmön mukana saisi myös kesällä viilennyksen eikä tarvittaisi ilmalämpöpumppua. Entä onko talossa painovoimainen ilmanvaihto vai koneellinen? Lämmön talteenotto voi olla myös kannattava investointi.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kannattaa kahdesti miettiä, millä talosi lämmität. Oma valintani olisi maalämpö, itsellä sellainen ollut kymmenkuntavuotta. Kolme vuotta yksinomaan , kun en ole hakekattilaa päälle laittanut. Kun ikää tulee lisää, silloin maalämpö on  hyvä valinta. Kallishan alku investointi on, mutta jos rahaa on, niin ei muuta kun toimeksi. Viime vuonna metsätilan mukana tulleesta talosta kun löytyi tiliote,  rahaa tilillä lähes neljännesmiljoona euroa. Uunien kanssa vanhus loppuun asti ponnisteli puineen, valtio ja kaupunki sai hyvän perinnön.

    mehtäukko

    Tuon oivaltaminen on viisautta.

    Kuusiuskova

    Niin on. Meillä iso vuolukivitakka joka helposti lämmittää 140 neliön talon jopa kovimmilla talvipakkasilla, puun menekki noin 10mottia talveen.

    Kokenut kaiken tietää

    Puun menekki riippuu puun laadusta ja kuivuudesta, sekä paljonkin järjestelmän hyötysuhteesta. Suurempi merkitys on mielestäni paljonko alkuinvestointia vaatii, ja polttaako puuta sitten oikeasti, onko varastointi, ja muu puuhuolto suht vaivattomasti järjestettävissä. Kattilan tehosta riippuu lämmitysaika, 70 kilowattisella  saa 3 kuution varaajan aika nopsaan täyteen. Itse päädyin maalämpöön isommassa talossa, ei puitteet tukeneet klapilämmitystä, lämpöä olisi pitänyt tuottaa joku 80 000 kWh/ vuosi. Kiukaan ja takan kanssa saa riittävästi pelata puiden kanssa. Vanhassa pienemmässä asunnossa laitoin puukattilan itse, investointi oli alle 5000, mutta sittenkin kyseenalainen päätös, vie tilaa ja aikaa.

    Timo Heikki

    Lämmitän 165m2 taloa ilmalämpöpumpulla 9kk ja leivinuuni + ilmalämpöpumppu 2kk. Talven kylmimmät pakkaset keskuslämmityksellä jäspi ypv 40 ja 1500l varaaja. Käyttövesi 100l tulistinvaraajalla. Keskuslämmitys on energiaa tuhlaava järjestelmä, siksi vain kovimmat pakkaset. Sähköä kuluu n. 6000kw kahden hengen taloudessa.

    KuneKoski

    Kysyjän tapauksessa suurin murhe on se, että tähän asti suorassa sähkölämmityksessä energia on kulkenut sähköjohdoissa ja nyt pitäisi saada se kulkemaan lämmitetyn veden muodossa. Lattialämmitys antaisi tasaisemman lämmön ja veisi vähemmän energiaa, kun kiertävän veden lämpötila on alhaisempi. Onko lattioiden rakenne sellainen, että putket voisi asentaa lattiaan muuttamatta lattia korkoa. Kaikki lattiat pitäisi ottaa auki ja siinä vaiheessa saattaa taloudesta kuulua sellainenkin lause, että eiköhän nyt samalla uusita keittiökalusteet. Remontti saattaa siis laajentua. Patterilinjat on helpompi vetää, mutta järjestelmä kannattaa mitoittaa niin, että teho riittää kunnolla lämmitykseen. Tiedän tapauksen, jossa hieman alimitoitettu maalämpö on kytketty patterilinjaan ja kun teho ei riitä, niin loppu lämmitetään sähköllä. Eli kallis investointi ja lopputuloksena kuitenkin lämmitetään sähköllä.

    mehtäukko

    Tuo on totta. Eli jos talous olisi vaikkapa riittävän kosken lähistöllä, turbiini jauhaisi yötä päivää entisiin verkostoihin virtaa.Tuuli ja aurinko tuottavat tuurillaan.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)