› Keskustelut › Metsänhoito › Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 212)
1 2 3 … 20 21 22

  • Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

    Sent on: 7.10.2019, 16:04

    Merkitty: 

    Taustaa

    Metsästylaki 26 § Hirvieläimen pyyntilupa

    Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous-ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.

    Riistahallintolaki 2 § (19.12.2017/968)
    Suomen riistakeskuksen tehtävät
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Mikä on ”kohtuullinen vahinko”?

    Otetaan pohjaksi Tapion Metsänhoidon suositukset.

    Metsänhoidon suosituksiin kootaan metsänhoidon parhaat keinot ja toimintamallit laajassa yhteistyössä toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia suosituksia. Niillä kannustetaan metsänomistajia metsien aktiiviseen, monipuoliseen ja kestävään käyttöön.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/taustat-ja-tekijat/laadintaprosessi/johto-ja-ohjausryhmien-jasenet/

    Tapion Metsänhoidon suositukset opastaa näin:
    Säädellään hirvieläinkantaa, jotta puustoon kohdistuvat tuhot pysyvät kohtuullisina mahdollistaen männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatuksen.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019_verkko_1.2.pdf

    On selvästi sanottu mitä tarkoittaa, että vahingot ovat kohtuullisia, kaikkien metsäalan toimijoiden hyväksymänä, myös Riistakeskuksen.
    Se tarkoittaa, että männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatus on mahdollista.

    Käytännössä edellä mainittujen kasvatus ei ole monin paikoin lainkaan mahdollista ja käydään jo kuusienkin kimppuun. Tämän valossa näyttää täysin selvältä, että Riistakeskus ei noudata metsästys-ja riistahallintolakia.

    MTK:n kentällä kyllä tiedetään, että tilanne taimikoissa on täysin kestämätön.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.346434

    Jokin aika sitten kuulin, että TV:n ajankohtaisohjelmassa keskustellaan aiheesta ”onko valkohäntäpeuroja jo liikaa”. Ajattelin, että vihdoin MTK on nostanut asian kunnolla esille ja sille saadaan ruutuaikaa. Pettymys oli suuri kun huomasin, että vanha rouva Vantaalta, jonka pihan kukat on syöty saa äänensä kuuluville tiedotusvälineissä paremmin kuin MTK!

    Tätä asiaa on viivytelty ja vatuloitu järkyttävän pitkään. Metsiä uudistetaan väärin, tulevien sukupolvien metsiä on jo pilattu ollaan pilaamassa lisää, kun hyviä metsänhoidon suosituksia ei voi noudattaa. Asia on niin tärkeä, että se olisi syytä selvittää päivänvalossa, kravatti suorassa, sivistyneesti, oikeuslaitoksessa, julkisuutta kaihtamatta.

    Muualla ammattiyhdistyskentässä vaikkapa luottamusmiehen hiukankin kyseenalaistettavissa oleva irtisanominen on uutisten pääaihe, lyödään välittömästi ”persettä penkkiin” ja käräjillä katsotaan, kuka on oikeassa. Puuntuottajan eduvalvojana MTK:sta tulee mielikuva, että se on viljalaarin viimeisessä nurkassa piileskelevä hiirulainen.

    Löytyisikö MTK:sta selkärangan tynkää tyrkätä prosessi liikkeelle? Asiaa voisi vauhdittaa vahingonkorvausvaatimuksella. Vaikkapa Luken äärimaltillisella vahinko-arviolla, esimerkiksi 10 vuoden ajalta eli 300-500 miljoonaa euroa.

    https://www.slideshare.net/Metsakeskus/metstuhot-miten-eteenpin

    Toiminta on ollut tahallista. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sidosryhmien kantaa ei ole otettu huomioon (metsästyslain mukaan pitää ottaa huomioon) ja hirvitiheystavoitteiksi on asetettu yli 4 / 1000 ha tiheyksiä, jotka edellä esitetyn (Tapion määritelmä) mukaan johtavat kohtuuttomiin vahinkoihin ja ovat siten lainvastaisia.

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • puunhalaaja 19.10.2019, 09:52

    Sitolkka, Anneli edellä sanoitti paremmin ajatukseni. Nostin tuon talousvaikutuksen esiin vain siksi, että sillä on perusteltu peuramäärän ylläpitoa ja kasvattamista. On hyvä tiedostaa tuokin aspekti, mutta vielä tärkeämpää on tuoda esiin massiiviset vahingot ja ongelmat.

    Remie 19.10.2019, 10:01

    Kiitos A.J . Liitin nuo kaksi asiaa vieraslajeihin, jotka nivoutuvat yhteen, korostotin  samalla haitallisuuden näkökantaa. Toinenhan noista tuottaa tuhoa ja toinen on vain piikikäs kasvi joka ei valtaa alaa miltään kasvilta vaan kasvaa alueilla joilla ei muuta kasvillisuutta esiinny. Suhteellisuus tähän VHP keskusteluun. Kuten huomasin selvästi keskustelussa että pohjoisempana on hirvet ja etelässä nuo tuholaiset , etelässä ei näy hirven hirveä, kaikki lienee pataan joutuneet. Yleistäminen lienee näissä asioissa turhaa , nämä esiintymän runsaus pitäisin poistaa paikallisesti , niin hirvien,peurojen kuin muidenkin lajien kohdalla. Yksittäistä asiaa on mahdoton korjata, mutta kun katsotaan kaikkia samaan ongelmaan kuuluvia lajeja niin alkaa ratkaisuja löytymään jo päättäjienkin taholta. Yksittäinen asia ja yksilön asia on heidän korvissaan vain kirosana joka hyvillä mielellä heiltä joutaa roskakoriin. Tämäkään ei kuulu ketjuun mutta kuuluu mielestäni aiheeseen.

    sitolkka 19.10.2019, 10:24

    Juuri niin. Valkohäntäpeura ei tuo rahaa mutta kierrättää sitä. Voidaan me pestä toistemme paitoja ilman valkohäntäpeuraakin. Metsäteollisuus taas tuo rahaa talouteemme.

    Remie 19.10.2019, 10:38

    Puunhakkaaja.

    Raha kiertää kyllä tililtä toiselle mutta ei lisäänny. Sama asia kuin palkkaisin työmiehiä kantamaan vettä avannosta toiseen. Työtä ja luonnonvarantoja pitää saada kaupattua. EU:n ja Suomen ulkopuolelle , näin työnteosta luonnonvaroista tulee kannattavaa. Koko maassa on maksuvaikeuksia velan oton vuoksi joka ei korjaannu jos me itse syömme sikaa tai hirveä. Molemmat putäisi saada Venäjän markkinoille kun on ihan lähellä ja kaupanteko helppoa. Poltamme parhaillaan aitoja takanamme .

    Planter Planter 19.10.2019, 13:28

    Tästä itsekkäästä sukupolvesta tuskin on ongelman ratkaisijaksi. Me tuhoamme ilmaston, ympäristön meret  ja metsät ja liikakäytämme luonnonvaroja. Omat hyvät ”fiilikset”, harrastukset ja huvit ovat tärkeämpiä meille kuin se minkälaisen ympäristön ja metsät jätämme tuleville sukupolville.

    Ainoa toivo taitaa olla, että jostain Savon sydämestä nousee esiin joku nuori 16-vuotias metsäaktivisti Anton Thunberg. Raivaa tiensä median tietoisuuteen, eduskuntatalon rappusille ja pitää siellä palopuheen. Antaa sanallisen ruoskansa viuhua kohteena maa-ja metsätalousministeriö ja ministeri.

    Anton Thunbergin puhe:

    ”Te petätte meidät”, Anton Thunberg sanoi tunteikkaassa puheenvuorossaan. ”Mutta nuoret alkavat ymmärtää teidän petoksenne. Jos päätätte pettää meidät, emme koskaan anna sitä teille anteeksi.”
    ”Emme päästä teitä pälkähästä”

    ”Vedämme rajan tähän. Muutos on tulossa, halusitte tai ette”, hän sanoi ja sai mielenilmaukseen osallistujilta äänekkäät suosionosoitukset. Kyyneleitä pidätellen hän syytti päätöksiä jahkaavia aikuisia sukupolvensa tulevaisuuden varastamisesta. Ettäs kehtaatte, Anton Thunberg tiuskaisi.

    Teille on ollut täysin selvää 30 vuoden ajan, että harjoitettu hirvipolitiikka tuhoaa meidän nuorten sukupolvien metsät. Tiede ja metsäntutkimus on täysin yksimielisesti osoittanut, että syy metsien tuhoutumiseen on harjoitettu hirvipolitiikka. Te ette ole kuitenkaan tehneet mitään, ette yhtään mitään, korjataksenne virheet. Ettäs kehtaatte.

    Olen unelmoinut tuulessa huojuvista suorarunkoisista, hento-oksaisista hongikoista ja hiilidioksidia sitovista rehevistä koivikoista. Mitä te jätätte meille? Juurikäävän ja kirjapainajien tuhoamat kuolleet kuusikot ja pensaikoksi järsityt koivikot, jotka ovat kuin saunavihtoja mutkaisen kepin päässä. Mitä ovat suuret peura-ja kaurislaumat tehneet luonnon monimuotoisuudelle? Kukat ja sen myötä pölyttäjät ovat häviämässä, uhkaatte jopa ruoantuotantoa.

    Miten kehtaatte! Kameroiden ristituli kiihtyy CNN:kin on paikalla, täällä tapahtuu jotain. Nuori Anton heittää lisää löylyä kiukaalle ”How dare you..our forests are damaged by kuusipora….you have broken my dream…how dare you”

    Metsätalousministeri luikkii häpeissään karkuun eduskunnan takaovesta huppu silmillään. Mielenilmaisijat, nuoret metsänomistajat, sytyttävät palamaan autonrenkaita. Paksu savu aiheuttaa Helsinkiin pelastuslaitoksen vaarahälytyksen. Media kiinnittää entistä enemmän huomiota asiaan. Metsien pelastusliike leviää Ruotsiin ja Norjaan. Se peittää alleen avohakkuukiellon käsittelyn, sillä avohakkuun todetaan olevan jopa hyödyllinen metsien pelastuksen kannalta.

    Valtavaksi paisuva nuorten metsänomistajien metsienpelastuksen kansanliike alkaa tuottaa tulosta. Nuorelle aktivistille Anton Thunbergille myönnetään metsien, luonnon monimuotoisuuden ja hiilidioksidin sidonnan pelastamisesta Nobelin rauhapalkinto. Eikä sitä tarvinnut käydä rähmällään anomassa moneen kertaan, niinkuin Artti Mahtisaaren.

    Remie 19.10.2019, 13:37

    ”Me puolustaudumme kehityksellä jonka kulkua ei voi estää. ” Näinhän se meni palstalla.

    Joku väite osuu kohdalleen kun paljon väitellään.

    suorittava porras suorittava porras 19.10.2019, 13:44

    Näyttää siltä ,että puheet suurenee ,mutta teot pienenee.

    sitolkka 19.10.2019, 15:18

    Suuria puheita ja pieniä tekoja on nähty etenkin riistahallinnon ja ministeriön taholta.

    Planter Planter 19.10.2019, 17:45

    Palataan siis näyttöjen tielle. Ihmetellään vielä VHP-määriä.

    Luken arvio edellisen metsästyskauden jälkeen oli 111 500. Kannan tuottoprosentiksi arvioitiin 65,6 %. Jolloin kevään vasonnan jälkeen eläimiä olisi 1,656 x 111 500 –> n. 185 000.

    Liikenne pedot ym verottavat n. 12 500. Metsästettävää jää 172 500. Jos kaadetaan n. 60 000 eläintä kuten on suunniteltu, jää n. 112 500, eli kanta pysyisi likimain ennallaan.

    Arvio laskettiin bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vasatuotto, vuotuinen saalis, sen ikä- ja sukupuolijakauma sekä peurakolareista ja suupedoista johtuva poistuma.

    Epäilemättä Luken on tehnyt laskennan oikein. Epätarkkuus tulee yllämainituista metsästäjiltä kerätyistä tiedoista, jotka ovat laskennan lähtötietoja.

    Meillä on pitempi kokemus kyseisen laskentamallin käytöstä hirvikannan arviointiin. Ns takaisinlaskennan avulla on tarkennettu edellisten vuosien arvioita ja todettu, että aina ovat olleet alakantissa keskimäärin noin 20%. Hirvikannan arviointi on tarkempaa, koska tiedot kerätään seuruemetsästyksessä systemaattisesti.

    VHP metsästys tapahtuu suurimmaksi osaksi yksittäisten metsästäjien kyttäyksenä. Laumoina edestakaisin vellovien eläinten määrän, sukupuoli- ikäjakautuman arviointi on hyvin hankalaa. Nämä tiedot pitäisi  saada tarkkoina Luken käyttöön.

    Metsästäjillä on kuitenkin taipumus arvioida alakanttiin eläinten määrä, etteivät vaan pääse loppumaan. Näin on joka vuosi tapahtunut hirviarvioissa.

    On kyllä äärimmäisen epätodennäköistä, että nyt olisi VHP määrät yliarvioitu.

    Jos oletamme, että metsästäjien arviot olisivat samalla tavoin alakantissa kuin hirviä arvioidessa, muuttuu tilanne näin:

    VHP kanta olisi  ennen kevään vasontaa 20% arvioitua suurempi 1,2 x 111 500= 133 800 ja vasonnan jälkeen 1,656 x 133 800 = 221 500 .

    Liikenne pedot ym verottavat n. 12 500, metsästettävää jää 209 000. Siitä pois suunniteltu kaatomäärä 60 000, jäljelle jää 149 000.

    jees h-valta 19.10.2019, 18:21

    Jos tätä päätä mennään kun nyt näyttää paikallinen metsästys harrastavan eli tälläkin metsäkäynnillä näin vakiot valkohännät eli kummaltakin parilta oli vasa ammuttu. Kesällä ja alkusyksystä nämä olivat vielä kolmen ryhmiä mutta nyt kahden ryhmiä. Kuinka paljon tässä sitten kantaa säädetään ja vähennetään. Mielestäni ei lainkaan.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 212)
1 2 3 … 20 21 22