› Keskustelut › Metsänhoito › Puusta puhe

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 90)
1 2 3 4 5 … 7 8 9

  • Puusta puhe

    Sent on: 7.4.2017, 08:31

    Sain jostakin toiminnasta palkinnoksi kirjan : ”Puusta puhe”. Siihen on koottu Kari Mielikäisen pakinoita ja kolumneja tältä vuosituhannelta. Osan niistä olen nähnytkin lehtijuttuina, mutta nyt niitä on koottu kirjaseksi (Metsä-kustannus)

    Juttuja näyttää olevan 66 kpl. Ne ovat sopivan kokoisia #juttu / päivä#, eli reilun parin kk:n urakka 🙂

    Mielipiteitä?.

    Tekijä
    harrastelija harrastelija
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 26.4.2017, 08:21

    Se raja kulkee siinä aukkojen koossa. Mutta voihan niitä m-hoitotapoja yhdistellä tarpeen mukaan eikä aina selvää rajaa olekaan luontaisen uudistamisen ja peitteisenä kasvattamisen välillä.

    pikkutukki 26.4.2017, 08:33

    Aina mennään omaa aikaansa . Mitäpä sanoisi Konsta Pylkkänen metsähallituksen donitseista ensiharvennuksella tahi pienaukkohakkuista .

    Klapikone 26.4.2017, 08:40

    Niin, aina kannattaa valita järkevä toimenpide kasvatustavasta riippumatta. Joskus se voi olla vaikka määrämittaharsintaa muistuttava melko voimakas yläharvennus. Tämä voi hoidetuissa metsissä olla hyvin kannattava menetelmä. Se riippuu, onko lisävaltapuut ja välupuut toipumiskykyisiä. Hoidetuissa metsissä ovat.

    Pukkala- lähde kirjassa määrämittaharsinnan puuntuotos oli parempi, kuin tavallisen alaharvennuksen. Metsänhoidollisen harsinnan  (jk) puuntuotos oli paras.

    Liian tiheään hoitamattomaan metsään tehty  voimakas yläharvennus saattaa aiheuttaa tuulituhoja, eikä riukuuntuneet puut toivu kovin nopeasti.

    Puiden geneettinen laatu valinta tapahtuu pääosin taimikkovaiheessa luonnostaan ja ihminen voi korkeintaan vähän auttaa ja nopeuttaa. Tärkeintä on tehdä hakkuut ajallaan, että puisto on toipumiskykyistä.

    Puusto On mahdollista kasvattaa myös melko tasakokoisena ja metsää yläharventamalla uusi metsä syntyy alle.

    Jovain 26.4.2017, 08:41

    Puuki tarkoitan myös viljelyn ja peitteisenä kasvattamisen välillä.

    sitolkka 26.4.2017, 15:13

    Ne metsähallituksen donitsit on naurettavinta mitä metsäalalla on pitkään aikaan nähty. Luonnolle ja riistalle niistä on vain haittaa. Mutta metsähallitus tekee kaikkensa, jotta saisi hakata mahdollisimman paljon kun tulostavoitteet on mitä on.

    Jovain 27.4.2017, 09:31

    Jätkä: Tuolla edellä toteat JK:sta/harsinnasta: Todelliset korjuukustannukset nousevat hurjiin lukemiin.

    Niinhän ne nousevat, sillä AY-liike vaatii niin tehtäväksi. Harvennuksilla ja erityisesti JK:lla, se on heti kymppi pois puun hinnasta, vaikka hakataan samanlaista puuta. Myöskään metsänomistajien korjuupalvelua ei oteta huomioon, vaikka metsänomistajat ovat todellinen vaihtoehto ja kilpailutekijä puukaupassa ja korjuumarkkinoilla.

    Ovathan ne hurjat lukemat (mitkä sitten lienevätkin?), ohjataan, suljetaan ja maksatetaan ja vielä puukauppa ohjataan avohakkuille. Ainakin minun mielestäni on selvää kusetusta.

     

    Jätkä 27.4.2017, 10:19

    Jos jatkuvaa kasvatusta tehtäisiin metsänomistajien omilla koneilla ja omilla taidoilla, olisi lähes poikkeuksetta raiskattu kuusikko hakkuun jälkeen.

    Kun puuta on vaikkapa 400 kuutiota hehtaarilla ja sieltä aletaan suurimpia poistamaan maataloustraktorin kanssa, niin kyllä siellä on runkovaurioita ja juuret rikki lähes joka puusta, joka on tarkoitettu jääväksi. Se – metsän pilaaminen, on suurin kustannustekijä koko savotassa. Lisäksi hankalat olosuhteet pudottavat työn tuottavuutta entisestään niin, että tunnissa ei paljoa puuta tule.

    Nuo juontokouratyypit kolhivat ja runnovat lähes kaikki nekin puut, jotka kaatotyössä ovat säästyneet ehjinä.

    Jo pelkästään kaatuvan puun koskettaminen jäävään puuhun aiheuttaa oksien katkeamista ja kuorivikaa niin, että pystypuukin pitäisi poistaa ennen kuin se lahoaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.4.2017, 10:32

    Korjuuvauriot ovat jk:ssa iso ja todellinen ongelma, jos urakoitsija ei ole taitava, mutta jk:ssa ei liene koskaan 400 kuutiota hehtaarilla. Jatkuvin isoimpien puiden poimintahakkuin pidetään pohjapinta-ala alhaalla, ja pienempiä harvennetaan myös tarpeen mukaan, niin että metsikössä olisi aina kaikenkokoisia puita. Mitä talouteen tulee, jos vaan uudistuminen onnistuu, kympin ero tukkipuun hinnassa korvautunee uudistamiskustannusten alenemisena.

    Klapikone 27.4.2017, 10:46

    Jk: ssa voi olla se 400/ ha, lähtötilanteessa, kun uudistuskypsää metsää aletaan muuttaa erirakenteiseksi. Tässä voi olla se riski paikka, esim. Tasaikäisen puuston voimakas harvennus tiheässä metsässä voi altistaa tuulituhoille ja korjuuvaurioille. Tämmöisessä tilanteessa uudistuspainotteinen hakkuu on paikallaan, mutta miten se tehdään, suojuspuu, pienaukko vai kaistale? Poimintahakkuu tasaikäisessä uudistuskypsässä metsässä ei ole varmaan taloudellisesti kannattava. Peitteisyyden säilyttäminen ym. Voi olla se syy.

    Muutenhan voisi kuvitella, että jk- harvennus ja muutenkin yläharvennus olisi ostajalle kiinnostavampi, kuin alaharvenus. Onhan isojen puiden käsittely motolla paljon kannattavampaa, kuin pienten.

    Alikasvosta säästetään nykyään ihan tavallisissakin harvenushakkuissa, pitäisihän sen onnistua jk:ssakin.

    Onko haasteena sitten hahmottaa erirakenteisen metsän rakenne optimaaliseksi?

    Jätkä 27.4.2017, 10:58

    Metsän uudistuminen ison puuston alla onnistuu vain kuusikossa. Sielläkin kuusentaimen kehittyminen edes viisimetriseksi saattaa kestää useita vuosikymmeniä.

    Jos taas raapaistaan metsään pienaukkoja, menetetään valtapuuston kasvusta esim puolet. Ei kannata.

    Sitten aikanaan, kun on kaikki vanhat puut saatu uudistettua, ollaan sangen erätasaisen ikärakenteen omaavassa metsässä, jossa lähes kaikissa puissa on lahovika.

    Vain männikkö kestäisi terveenä harsintaa, mutta sekin vaurioituu harvennusten yhteydessä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 90)
1 2 3 4 5 … 7 8 9