Keskustelut Metsänhoito Puusta puhe

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 90)
  • Puusta puhe

    Sain jostakin toiminnasta palkinnoksi kirjan : ”Puusta puhe”. Siihen on koottu Kari Mielikäisen pakinoita ja kolumneja tältä vuosituhannelta. Osan niistä olen nähnytkin lehtijuttuina, mutta nyt niitä on koottu kirjaseksi (Metsä-kustannus)

    Juttuja näyttää olevan 66 kpl. Ne ovat sopivan kokoisia #juttu / päivä#, eli reilun parin kk:n urakka 🙂

    Mielipiteitä?.

  • Jovain

    Kympin säästö puutavarayhtiölle ja ongelmahan se on. Urakoitsijat vaativat harvennukselta sen kympin enemmän taksaa ja rinnastavat jk:n 2-luokan harvennukseen, joten ilmatteksi ne tukit tahtovat mennä ja ihan tämän taksavaatimuksen seurauksena? Puutavarayhtiön olisi syytä tulla vastaan tällä kohtaa ja maksaa puun myyjälle se kymppi enemmän, eli ainakin se avohakkuuta vastaava tukin hinta.

    Sama se on hankinnalla, jos saat jk tukista sen kympin enemmän, niin korjuun saatkin sitten tehdä jo ilmatteksi.

    Saatikka, mitä se sitten olisikaan pystykauppamuodon uudelleen järjestelyn jälkeen? Ainakin nykyinen järjestelmä sulkee jk:n tehokkaasti metsänkasvatuksen ja logistiikan ulkopuolelle ja saman se tekee myös metsänomistajien osalta, puun toimittajina.

    Tolopainen

    Taisi näiltä jatkuvan kasvatuksen kannattajilta unohtua, että puut pitää myös myydä. On kuviteltu, että puista saisi saman hinnan kuin päätehakkuussa. Miten se olisi edes mahdollista, kun kertymä on vähäisempää ja hakkuu paljon tehottomampaa, kyllä siitä lasku tulee sille jonka toiminta nuo kustannukset aiheuttaa eli metsänomistajalle.

    mehtäukko

    Samaa ajattelen.

    Jos puuta kertyy nupillinen sinne tänne,taas putoaa euroja.

    Kyllä jk on kuvitelmissa hieno idea,käytännössä hyvin arveluttava.

    Metsälehden artikkelissa SV mainitsee korjuun tehtävän vain kylmänä vuodenaikana…No onko sitä?

    pikkutukki

    Näytöt ovat kyllä vielä niin vähäiset , ettei j-kasvatusta voi rehellisesti kenellekään suositella , itse sitä voi vähän tehdä hankintana . Hankintahakkaajalle se soveltuu , soveltuuko hankintahakkaajan metsälle .

    suorittava porras suorittava porras

    SV mainitsee myös , että  korjuussa on käytettävä järeää kalustoa ja ammattitaidoltaan erinomaisia kuljettajia .

    Tuli vain mieleen , että jos ne jk.n korjuuseen soveltuvat koneet joutavat tuottamattomiin jk- hakkuisiin pakkaskaudella, on niiden kuljettajien ammattitaidon tasoa syytä epäillä vahvasti . Isommat koneet ammattitaitoisine kuskeineen ovat vapaana ”harrasteluhakkuille”vasta kelirikkoaikaan ja kesällä , jos silloinkaan.

    mehtäukko

    ”Välillä poistetaan ylispuita,mutta koskaan ei hakata kerralla kaikkia isoja puita”,- on artikkelissa.”Muutaman taimen tuhoutuminen ei haittaa..”

    Jos ja kun puut ovat hakkuukypsiä ja kasvunsa kasvaneita,miksi niitä on jätettävä jonkun ”peitteisyyden” takia?

    On ollut vallitseva ohje,että siemenpuut poistetaan alueelta kun kontallaan ollen toteaa uudet sirkat.Näin toimien lopputulos on ollut paras.

    Tolopainen

    Ei ne isot ojat ainakan vielä 40v aikana ole korvessa tukkoon menneet eivätkä

    näytä menevänkään. Kuusentaimia tulee luontaisesti jatkuvasti, ei taida istutustarvetta tulla. Koivut alkaa olla poistettu ja syntynyt kuusimetsä on ensiharvennettu ja pääsee kohisten kasvamaan. Ei ole kovin suuri kustannus perkata ojat päätehakkuussa, kun tekee mätästyksen ja istuttaa perimältään valiokuusentaimilla, jotka kasvavat paljon luontaisia nopeammin.

    pikkutukki

    Tuo suurien puiden säästely minuakin ihmetytti .

    Jätkä

    ”-Jos ja kun puut ovat hakkuukypsiä ja kasvunsa kasvaneita,miksi niitä on jätettävä jonkun ”peitteisyyden” takia?”

    On varsin omituinen määritelmä. Puu lopettaa kasvunsa, kun se on muuttunut keluksi – ei ennen.

    mehtäukko

    Eikös puun kasvatus tähtääkään sadon korjuuseen??

    Jos ihmisen ikä ja työ-uran / puuntuotannon kierto-ajan EI tarvitse kohdata,voihan ne kelot olla pystyssä vaikka maailman tappiin.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 90)