› Keskustelut › Tekniikka › Raivaussahan tehon tarve ?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6

  • Raivaussahan tehon tarve ?

    Sent on: 25.8.2015, 14:53

    Olen vuosia sahannut Stihlin FS 450 sahalla.
    Omatoimiraivaukset hoituvat sillä hyvin.

    Paitsi viimepäivien helteillä.

    Kun tuo putkahti jäsenlehti, siinä etusivulla mainostetaan uudempia versioita Tilheista

    Olen kiusaantumiseen asti ihmetellyt että raivaussahasta riittää niin paljon keskustelua.
    Kuitenkin lyön nyt lisää löylyä.

    FS 460 teho on 2,2 kW ja FS 260 2,0 kW.
    Onko tuo 10% teholisä merkittävä asia?

    Koska RS ei laulateta täysillä vaan kiihdytellään kierrosherkkyys varmasti jotain tekee.

    Mutta mitä pienempi massa sen parempi kiihtyvyys.

    Koska koneen teho otetaan kovilla kierroksilla on ulostuloakselin momentti on väkisinkin pieni

    Vastamomentti muodostuu leikkausvoimasta ja terän säteestä, mitä suurempi terä sen suurempi momentti vaaditaan.

    Eikö riitä että raivaukset tehdään ajoissa pienellä sahalla, vai onko parempi antaa risukon järeytyä jotta saadaan kehuskella ”isolla”?

    Tekijä
    abietis
    Theme Tekniikka Tekniikka
  • Metsuri motokuski 29.9.2015, 19:03

    Siinä olet Taneli oikeassa ei nuo metsurin hommat mitään ”järjen jättiläisen” hommia ole. Mutta ahkeruuttahan tuo urakkatyö vaatii .

    arto arto 29.9.2015, 19:26

    Mikä työ suomessa on sitten järjen jättiläisen työtä? Ei tietysti jossakin hyvin onnistuneessa viljely metsässä. tarvitse järkeä käyttää. Mutta mennään villeille 10-15v metsille jo on järjelle tarvetta. Vielä tehon tarpeesta. Mitä tehottomampi kone sitä parempi terän kunto. Voima peittää monta virhettä ja liika paino lisää kömpelyyttä. sahojen paino on kummiskin kuivapaino, ilman nesteitä ja terää.

    Jätkä pätkät 29.9.2015, 19:28

    Puuttuisin erääseen tärkeään ominaisuuteen ammattiraivureissa.
    Eli terän halkaisijaan. Jotkut ovat korottaneet itsensä supermiesten luokkaan sillä perusteella, että sahassa on kuutioita – tehoja – painoa – ja iso terä, koska sillä pitää saada kaadettua myös tukkikokoiset puut.
    Minulla on vierähtänyt vaatimattomat 45 vuotta siitä, kun opettelin Evolla raivaussahan ja lisävarusteilla raivaussahaksi tehdyn laitteen käyttöä.
    Sen jälkeen olen käyttänyt ja kouluttanut R-sahan käyttäjiä kymmenvuotiaasta yli kahdeksankymppisiin.
    Käytännössä kaikki r-sahat on tullut käytyä läpi, paitsi aivan viimeisimmät versiot ovat jo jääneet pois.
    Ihmettelen noita Tehomiehiä, kun he eivät ole vielä huomanneet, että iso terä on paraimmillaan pienissä risuissa = peukalon vahvuisissa ja tiheissä puskissa, koska sillä ”osuu” parhaiten ja helposti niihin puihin. Samassa sahassa 200 mm:n terä on oikein hyvä ranteenvahvuisissa puissa ja sillä katkeaa tehokkaasti aina 15 senttinenkin puu.
    Vääntöä terässä on todella mukavasti, kun paras saha siihen aikaan: HVA 252 väänsi kaasu pohjassa.
    Käytännössä yhtään enempää ei tehoja tarvitse, sahan ainoa ”vika” oli tai on mieletön kiihtyvyys, joka nololla käyttäjällä suti kytkimen loppuun jopa alle puolessa vuodessa.
    Sanon vaan, että silloin kun leipä on kiinni tehdyistä hehtaareista, kannattaa terän kunnossapitoon paneutua ihan tosissaan.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 29.9.2015, 20:17

    Yks kuvio oli missä sai mättää koivukuitua runsaasti nurin. Raivaamaton päätehakkuu tehty ja koivujen väleihin kuusenistutus ja 6 vuotta raivaus. Oli melkoinen rojekti.

    Täällä kasvaa pihlajakin aika isoksi. Jos pienemmälle sahalle on enemmän fyysisesti mahdottomia puita niin niitä jää silloin enemmän uudistusalalle. Motomiehet ei koske kuin niihin puihin mitä listassa on. Ne ei kaada leppiä ja pihlajia jos energiapuuta ei kerätä.

    Kysymys kuuluu: saako maanomistaja enemmän tuottoa metsälleen kun mitä enemmän uudistusalalta saadaan roskapuuta nurin? Haluaako maanomistajat, että taimikoihin jää susipuita mahdollisimman vähän?

    Jos on opettanut vuosikausia, että isoa sahaa ei kukaan tarvitse mihinkään niin onkait se iso kynnys hyväksyä, että joku voi tarvita.

    Ei se raivaaminen ja raivaussahan käyttö ole kauhean työllistävää isollakaan tilalla. Aika etäiseksi jää jos kattelee ja raivaa vain omia tiluksia. Moottorisahatyö on paljon tutumpi monelle ja se samanlaisempaa kuin raivausahatyö. Harvennusmetsät samanlaisempia kuin tilojen raivauskuviot, jotka raivataan päästä päähän. Kenellekään ei ole ongelmia moottorisahojen kanssa jos joku sanoo, että tarvitsee isoa sahaa kun sitä on moni tehny ja kokenut tarvetta. Jos metsiä hoitaa itse ajallaan, ei koskaan tarvitse kokea hoitamattomien kuvioiden riemua.

    Jätkä pätkät 30.9.2015, 16:52

    Kyse ei ole pelkästä opettamisesta ja kamariteoriasta, vaan kaikki tieto tulee empiirisistä tutkimuksista.
    HVA 165 oli aikanaan lähes ainoa Raivaussaha, mutta muistot kultaavat sen, vaikka se ei ole enää vertailukelpoinen missään asiassa.
    Nykysahat noin 50 kuutioisilla moottoreilla peittoavat tuon vanhuksen mennen / tullen.
    Samoin on moottorisahojen laita. Olen käyttänyt 85 kuutioista Jonseredia melko paljon, se saha oli hyvä vain isojen puiden kaadossa ja katkaisussa moottorisahauskilpailuissa.
    Metsurivaiheessa sahasin vuosia 77 kuutioisilla Huskuilla, koska se oli paras saha silloin.
    Vieläkin ottaisin mielelläni vaikka omaksi 254 HVA:n, koska se oli kaikkein upein saha sahata, ainoa vika, että pienessä metsässä liian painava.
    Nyt paras sahavarustus olisi Tilhin 201 ja HVA:n 51 kuutioinen, 346 : n nykyversio.
    Jos joutuisin isojen puiden kaatoon ja palastelemaan isoja pihapuita, kaivaisin 59 kuutioisen Shindaiwani pitkällä ( 18 tuuman) laipalla esiin.
    Meillä oli muutama vuosi sitten taimikonhoitokohde, jolla oli aika pienellä alueella 15 – 25 senttistä leppää monta kymmentä runkoa. Kyllä minä vein palstalle perstaskussa pikku-Tilhin, eikä ollut ongelmia.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 30.9.2015, 17:55

    Leppä on pehmeetä ja jos se on irrallaan muista puista ja ei ole sellasta rypästä säästettävässä puussa ni kyllä kaatuu pikkuhuskilla vaivatta se mihi terä yltää. Tuossa lepikossa laitoin ihan todella jyrkästi haritusta. Haritusrautaa en oo käyttäny vuosiin ku se on vähän konservatiivinen, itte kattoo ja kääntää lukkopihdeillä mikä on sopiva jyrkkyys millokin. Uus terä tuntuu ihan käyttökelvottamalta 545:ssa ennenkuin sen eka kerran harittaa.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 30.9.2015, 18:54

    Se harituksen vaikutus terän purevuuteen on uskomattoman suuri. Monesti olen ihmetellyt kun ihan pienessäkin puussa se heti tuntuu. kokeilin pari kertaa, kun oli jo harituksen tarve, että vain haritin enkä viilannut ollenkaan ja purevuus parani kovasti.

    Yerveisin: Korpituvan Taneli

    Raivaaja 1.10.2015, 04:43

    Omat työkaverit itseni mukaalukien on hyvin hoikkaa porukkaa. Kestävyysurheilijoiden mitoissa. Itsekin 180cm ja paino 67-70kg riippuen vähän siitä miten rankkaa töissä on ollut. Mutta kursseilla on tullut nähtyä sitä rotrvampaa porukkaa. Nämä tuntuvat myös eniten valittavan palkoista. Ei tuolla metsässä kannata ylimääräisiä kiloja kantaa mukanaan jos hyville palkoille meinaa päästä.

    torppari 1.10.2015, 11:40

    Jätkä jäntevä palkkansa voimalla saa. mutta heikkoa luonto ei auta.
    Siellä katsotaan mies eikä nuttu, reilu jätkä on kaikille tuttu.

    jos jätkällä on painoa (läskiä) se sata + saha niin kyllähän se lonkkia ja polvia rasittaa. taitaa ne nivelet olla kaikilla lähes samat ja syntymä painoissa ei kovin suuria heittoja….
    tauolla vaan hampurilaista poskeen ja cokista mahhaan niin jo wot jaksaa painaa pitkää päivää

    Hiluxmetsuri 1.10.2015, 15:15

    On se vaan niin, että jos tosissaan metsässä touhuaa eikä vaan kirjoittele tänne, niin paino pysyy hallinnassa. Yhtään lihavaa metsuria ei ole tullut vastaan… 🙂

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6