Keskustelut Metsänhoito Raivaussahan terän teroitus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 70)
  • Raivaussahan terän teroitus

    Merkitty: 

    Miten hyvin teiltä onnistuu raivaussahan terän teroitus? Itseltäni heikosti. Terä toimii uutena hyvin mutta läheskään samaan ei ole paluuta teroittamalla. Tästä syystä tulee aika usein ostettua uusi terä, joka ei onneksi ole kovin kallis.

    Tällä hetkellä minulla on käytössä Stihl Woodcut 200mm (tuplakolo). Uutena se oli paras terä mitä minulla on ollut ja upposi puuhun kuin veitsi lämpimään voihin. Viime viikonloppuna raivaus oli välillä tuskallista terän heikon purevuuden takia ja välillä se tökkäsi vastaan tavalla joka viittasi liialliseen ottavuuteen.

    Katsoin äsken tämän Metsälehden ohjevideon enkä mielestäni ole tehnyt ainakaan isompia virheitä.

    Ehkä viila pitäisi nostaa ylös takaisinvedossa mitä en ole tehnyt. Haritusta en ole tehnyt yhtä huolellisesti kuin videolla.

    Löytyykö hyviä vinkkejä miten raivaussahan terän saisi pidettyä uuden veroisena?

  • Makarov

    Haritushan on tärkeä. Sinäänsä viilailen 6,3 ja 5,5 mm, kummalkakin saa terän hyvin viilattua teräväksi. Lattaviilalla kun pyyhkäsee lopuksi hampaan päältä niin tuo viimeisen silauksen.

    isaskar keturi

    Ei oikein hyvältä näyttänyt tuokaan video. Hyvä terä tulee, kun pitää huolta viilan kulmasta. Ei pelkästään ohjauskulman mukaisesti vinosti. Viilan tulee kulkea koko matkan pystysuunnassa kohtisuoraan terään päin eli leikkauspinnan suuntaisesti. Ohjevideossa kaveri työntää viilaa ”pyöreästi” terän yli. Ei tule hyvä.

    markules

    Minulla oli pitkään samaa ongelmaa.  Terät toimi hyvin kunnes vajaa puolet oli kulutettu. Näytin alan opettajalle viilaamistani ja hän kehui viilausjälkeä ja haritusta mutta puolessa välillä ollut terä vaan ei toiminut. Sitten sain neuvon kokeilla 6,3 viilaa 5,5 sijaan. Ja homma alkoi toimia. Uudella terällä eroa en huomaa mutta kuluneemmalla aivan mieletön ero. Ehkä joku viisaampi (Jätkä) osaa selittää syyn.

    Ola_Pallonivel

    Huskyn mukana tuleva terä vaatii ainakin lisää haritusta heti, kun ensimmäistä kertaa viilataan. Lisää siis haritusta alkuun. Ja katso, ettei rauta ole halki. Viallisia viiloja on myös joukossa.

    e-salo

    mielestäni haritus kannattaisi tehdä ensin ja sitten vasta teroitusviilaus. tämä sen takia, että haritusta tehdessä helposti tulee raudalla vahingossa kosketettua leikkaavaa osaa joka suotta tylsyy. Myöskin viilauskulmat tulee enempi oikein jos haritus tehdään ennen teroitusta.

    Jätkä

    Viilauskulman ei mielestäni tarvitse olla niin justiin. On kokeiltu kahdeksasta asteesta kolmeenkymmeneen, eikä eroja sinänsä ole tuntunut.

    Isomman (6,3 mm:n ) viilan avulla purulle tulee hieman enemmän tilaa hampaan juureen. Kun viilauskulma on oikein vino, se kääntää lastua  auraamalla hampaan sivulle, Silloin ilmenee helposti ”laastaamista”, eli puru litistyy hammaskehän kohdalla  katkaistun puun leikkauspintaan.  (rappauslaastia seinään) Aiheuttaa hieman samaa kuin liian pieni haritus. Peltiterä on paraimmilleen haritettu, kun leikkaissaumaan jää keskelle leikkaamatonta puuta.

    Haritusraudalla ei kosketa hampaan leikkaavaan etusärmään, vaan rauta pannaan n. kolmen millin päähän hampaan kärjestä.

    Viilatessa viilan tulee olla hieman kahva kärkeä alempana, mutta viilan työntö tarkalleen ”putkeen”, takaisinvedettäessä ei viilata, mutta viila voidaan vetää samasta reiästä takaisin ilman mitään haittaa.

    Immosen Simo sanoi viilaustestissä, että ”Perlkeles – Kyllä Jätkä viilata osaa!”

    KeMeRat

    Mut mites se teroittaminen?

    Jätkä

    Teroittaminen on kiinni vain näkemisestä. Pitää nähdä, miklloin terä ei ole enää tylsä.

    Jos teränsuu näkyy kiiltävänä, se on tylsä.

    isaskar keturi

    Tuo Jätkän ”putkeen” työntö on tärkeä, eli sama mitä itse kirjoitin, että viilan tulee kulkea koko viilauksen ajan leikkauspinnan suuntaisesti. Siinä tuo youtube menee pieleen. Jos kulma muuttuu työnnön aikana, viila tylsyttää sitä reunaa leikkaavasta terästä, jolla viila korkeammalla. Eli samaan aikaan kun yrität terottaa, viilalla tylsytät leikkaavaa terää. Minustakaan terän viistouskulma ei ole ratkaiseva, kunhan ei ole liian viisto.

    arto arto

    Tuo video liian ohut haritus terässä. Koko terä palaneesta puusta mustunut. Tai liian ohut purukaukalo. Ei jatkoon.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 70)