Keskustelut Metsänhoito Raivaussahan terän teroitus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 70)
  • Raivaussahan terän teroitus

    Merkitty: 

    Miten hyvin teiltä onnistuu raivaussahan terän teroitus? Itseltäni heikosti. Terä toimii uutena hyvin mutta läheskään samaan ei ole paluuta teroittamalla. Tästä syystä tulee aika usein ostettua uusi terä, joka ei onneksi ole kovin kallis.

    Tällä hetkellä minulla on käytössä Stihl Woodcut 200mm (tuplakolo). Uutena se oli paras terä mitä minulla on ollut ja upposi puuhun kuin veitsi lämpimään voihin. Viime viikonloppuna raivaus oli välillä tuskallista terän heikon purevuuden takia ja välillä se tökkäsi vastaan tavalla joka viittasi liialliseen ottavuuteen.

    Katsoin äsken tämän Metsälehden ohjevideon enkä mielestäni ole tehnyt ainakaan isompia virheitä.

    Ehkä viila pitäisi nostaa ylös takaisinvedossa mitä en ole tehnyt. Haritusta en ole tehnyt yhtä huolellisesti kuin videolla.

    Löytyykö hyviä vinkkejä miten raivaussahan terän saisi pidettyä uuden veroisena?

  • mehtäukko

    Juuri noin kuin edellä on esitetty.

    Isotöisemmän terän olen kunnostanut pikkurälläkällä hiomalaikalla.Ensin hampaat,sitten selkä ja viilalla loput + haritus. On kuin uusi.

    Jätkä

    Yllättävän monella on viila ollut väärällä korkeudella hampaan kärkeen nähden. Kohderyhmää on ollut satoja- jopa tuhansia.

    Siinä taudissa ei auta aina ohjurikaan, kun ei polla säteile, niin ei se säteile. Viilasta pitäisi noinj 1 mm nousta kärjen yli, ei enempää, eikä vähempää. Silloin hampaan etukulma tulee sopivasti haukannokalle. ( Tämä ei toimi Harjavallan JeZZe-Trollilla, jolta terä aina kimpoaa oikealle ja sihen jätettävään puuhun. Hänen viilansa pitää olla niin koholla, että korkeintaan puoli viilan vahvuutta uppoaa hampaaseen)

    Ja katsokaa, milloin kiilto häviää hampaan etureunasta, silloin se on terävä.

    Jätkä

    mehtäukko:”Isotöisemmän terän olen kunnostanut pikkurälläkällä hiomalaikalla.Ensin hampaat,sitten selkä ja viilalla loput + haritus. On kuin uusi.”

    ”Isotöisempi”?  Hmm. Siis kiveen / maahan ajettu?

    Kun sellainen on tullut vastaan, niin ensin on ajettu selkä, eli tasattu hampaista pois kiven jälki. Toinen kaasuttaa sahaa ja toinen antaa terälle hiomakiveä.  Välillä katsotaan, että tarpeeksi on lähtenyt.

    Sitten isolla lattaviilalla selästä pois sen verran, että alkuhionnasta jää noin milli – pari. Sitten etureunan viilaus (tai hionta ja lopuksi haritus. Ja kaikkia hampaita viilataan saman mittaisiksi!

    Usein tulee parempi kuin monen uusi.

    Tomperi

    Usein on myös niin, hän joka on tottunut ja aina sahannut ns huonolla tai huonohkolla terällä, ei påysty sahaamaan teräväksi teroitetulla terällä. Minut opetti raivaussahan terän teroittamiseen Sodankyläläinen metallipuolen insinööri.

    jees h-valta

    Onpa taas yksinkertaisesta asiasta tehty kovin tekninen ja tärkeilevä suoritus. Varsinkin tämä eräs hemmo joka laatii omia sisäsyntyisiä sääntöjään ja väittää vielä vissiin minun tekevän omilla säännöilläni. Mutta tosi on, en todella hassaa terän kanssa mitään istuntoaikoja vaan olen yleensä noin vartin sisään auton parkkeerauksesta raivauksella, tänäänkin. Hiukka lumipöpperö työmaa mutta reilu kolme tuntia yhtä soittoa ja sitten lopetus kun kosteus suojasäisellä pohjalla alkoi hiipiä jalkoihin ja olkapäiden iholle. Eli Stihlillä siis tankillinen joka tälle säätyypille riitti erinomaisesti. Sekapuustoa jossa koivu pääosassa eri vahvuisina varsina. Kun jätän e-puuvaraa pudotan reilu 5000/ha pari tuhatta pois. Piisaahan siinä mukavaa puhdetta hetken matkaa. Tuo teräys menee vapaalla kädellä muistaakseni 6mm viilalla ehkä noin kolme minsaa per puoli. Haritusta en edes tee koska terä ei polta eikä töki vaan menee iloisesti kertavinkaisulla poikkisahauksen. Sahan teho pitää ottaa huomioon harituksessa. Jos tuolla pienimmäällä tilhillä alkaa vetää rajulla harituksella hommasta ei tule todellakaan mitään. Nyt kevyt kaasutus riittää ja homma on energiaystävällistä ja leppoisaa ja tehokkuus tapissa. Olen tähän asti syksyn ja alkavan talven vielä säästynyt kivikosketuksilta joten terä toimii kuin unelma. Toki maltillisilla kierroksilla kiveen osumakin on terälle vielä lievää vauriota tietävä. Kun ei tarvitse koheltaa kerkiää hiukka katsoa mitä tekee. Ja mitä tulee ”haukannokkaan” ei teräämiseni juurikaan sellaista jätä. Hyvin lievänä. Melkein suora leikkuupinta.

    mehtäukko

    Siinähän tuota päivitystä tuli.

    Ottakkoo opiksenu.

    Apli

    <p>Ostakaa kovapalaterä raivaussahaan ette osta enää tavallisia teriä ja viilat voi laittaa niiden vanhojen tavallisten terien kanssa metallinkeräykseen.. </p>

    Tolopainen

    Älkää missään tapauksessa tehkö kuten Jezz. Uskomaton tapaus, sahatessa muka niin pienet kierrokset, että kiviin sahaus ei haittaa ym. Eihän kakstshti koneella kukaan noin sahaa. Kytkin palaa ja kulmavaihde hajoaa. Ei ainakaan opi mitään, koheltaa vain entiseen tapaan. Raivaamaan lähdetään vasta kun kevät aurinko paistelee. Miten sitä, lähes työkyvytön ukko lähtisi räntäsateeseen kaatuilemaan pimeään metsään. Loppuvuosi menee syömisen ja juomisen parissa, nyt naatitaan mukavasti sujuneesta vuodesta, No ei ne niin häävejä ole olleetkaan, risukon myyntejä, pitää olla vähään tyytyväinen. Loppuvuonnakaan ei tule enää tilille kuin Visakallon uuden auton hinnan verran, kitumistahan se on.

    jees h-valta

    Stihl ei hajoa vaan on toiminut moitteetta jo noin viiden vuoden raivuut. Terän laatukin saattaa hiukan vaikuttaa. Katselin videon terää ja se oli kuin tukkimetsää olisi kaadeltu ja väkisin sen kanssa kumoon väännelty. Minulla terä on puhdas ja sileä pintainen. kyllä peltiterä on aivan helppohoitoinen kalu kunhan ei turhaan sitä viilaa ja vääntele pilalle. Hoito pitää olla minimaalisen kevyttä. Kierroksia siis käytetään juuri tarvittava määrä. Silloin kun on tiukka alikasvoskuusi terän vahvuudelta on täydet paikallaan. Raivaamaan lähden mielelläni talvikeliin aina kahdenkymmenen pakkasiin asti. Nyt aloitus uudella kuviolla oli hiukan märkä mutta jo seuraava käynti varmasti kuivempi pakkasten ansiosta. Nyt on ongelmana ojien yli pääsy kun ojat täynnä vettä ja sulaa. Tolopan loppuvuoden uuden auton hinta tuli jo. Yhden turhan kiinteistöpalstan myynnistä. Mutta puukauppavuosi on joka vuosi ja nämä raivuut tähtäävätkin tuleviin puunmyynteihin. Tämä vuosi kyllä jo ok. Pääomatuloa vähintään sopivasti.

    Gla Gla

    Itselläni teroitus on joskus epäonnistunut siksi, että hampaan kulma on suoristunut. Siis se eteenpäin osoittava kärki. Viila on siis ollut väärässä asennossa. On tullut ”vain viilattua”, mutta ei teroitettua.

    Tärkeää on löytää tukeva asento, jossa terä pysyy paikoillaan ja suorilla työnnöillä teroittaa. Heiluva terä ja kaareva työntöliike tuskin tuottaa leikkaavaa terää. Vetämällä ei teroiteta.

    Haritusta ei ole tarvinnut usein korjata.

    5,5 mm viilaa käytän.

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 70)