Keskustelut Metsänomistus Rakennusten purkukustannukset

Esillä 5 vastausta, 21 - 25 (kaikkiaan 25)
  • Rakennusten purkukustannukset

    Olisi myytävänä mielenkiintoinen metsätila, mutta siihen sisältyy purkukuntoinen asuinrakennus sähkö- ja vesiliittymillä sekä piharakennukset ja navetta.

    Onko palstalaisilla omia kokemuksia siitä paljonko rakennusten purkukustannukset ovat. Ne kai pitäisi purkaa, mikäli haluaa kiinteistöverosta eroon? Sähkö- ja vesiliittymästä päässee helposti eroon.

  • Remie

    Nuo poikkeukset tekevät asiasta vielä oudomman , mutta ne on käsiteltävä tapauskohtaisesti. Onko tontti missä, se on ilmeisesti pointti.

    Visakallo Visakallo

    Rakennusten purkukustannukset muodostuvat yhä tärkeämmäksi seikaksi koko Suomen alueella. Nykyiset purkufirmat ovat aivan täystyöllistettyjä, joten ala tulee kasvamaan vielä paljon. Toivottavasti hinnatkin pysyisivät jotenkin kurissa. Ainakin täälläpäin lähiseudun kuntakeskuksia ei enää tahdo tuntea samoiksi, kun näkyväisyys lisääntyy lähes joka käyntikerran jälkeen!  Samaa asiaa sivuaa myös Itä-Häme -lehden pääkirjoitus vähenevän korjausrakentamisen osalta:

    Korjausrakentaminen voi hiipua lähivuosina

    Muutama vuosi sitten julkisuudessa puhuttiin Suomen asuntokannan korjausruuhkasta. Maaltamuuton vuosina rakennetut kerrostalot olivat tulleet peruskorjaus­ikään, ja korjausrakentamisen ennakoitiin kasvavan valtavaksi liiketoiminnaksi.

    Nyt ennuste näyttää hyvin toisenlaiselta: Osa suurin toivein korjausbisnekseen lähteneistä rakentajista ja talotehtaista on luopunut koko toimialasta, eivätkä muidenkaan odotukset enää ole kovin korkealla.

    Useimpien kuntien väestöennuste näyttää jyrkästi alaspäin, ja niiden asuntokanta on jäämässä liian suureksi suhteessa väestöön. Asuntojen kysyntä hiipuu ja hinnat laskevat, eikä kaikkiin taloihin kannata enää tehdä kalliita peruskorjauksia. Purkualalla riittää töitä.

    Julkisella puolella korjaushaluja jarruttaa sisäilmaongelmien kärjistyminen. Vanhojen rakennusten kunnostukseen ei haluta käyttää miljoonia euroja, jos hyvästä lopputuloksesta ei ole varmuutta. Kun samalla rahalla saa uuden rakennuksen, on ratkaisu selvä.

    Monilla kunnilla on omistuksessaan liikaa tiloja, jotka eivät vastaa niiden nykyisiä tarpeita. Kun talous on tiukalla, pyrkivät kunnat mieluummin rakennuksista nopeasti eroon kuin sitoutuvat korjauksiin.

    Itä-Häme

    Visakallo Visakallo

    Ainakin täälläpäin kunnat ovat alkaneet rahastaa entistä enemmän rakennusten purkuluvilla, eikä se homma enää niin yksinkertaista olekaan.  Tuttavallekin tuli lisämaksua, kun kunta totesi pienen ja lahonneen jalasmökkiasumuksen väärin puretuksi!

    derHorst

    Puratin muutama vuosi sitten eräältä tilalta viisi rakennusta purkufirmalla. Varsin alkeellisia vain sähköjohdot yhtään modernimpaa. Katot olivat valmiiksi romahtaneet yhtä lukuun ottamatta. Kustannus työstä 6000 e + alv. Puutavara meni ilmaiseksi polttoon, metallit ilmaiseksi, uunit yms. muutaman euron / tonni maanrakennukseen. Kalleinta oli huopakatto yms. sekatavara, jota tuli noin 10 tonnia. Sen kaatopaikkamaksu oli vajaat 100 e / tonni. Urakoitsijan mukaan nykytalojen (eristevillaa sisältävät) purku on ”pirun kallista”, tiedä sitten mitä se tarkoittaa.

    Gla Gla

    Ympäristöpuolen ihmisten kanssa pitää olla varovainen. Purettavan rakennuksen jätteet pitää käsitellä asianmukaisesti ja tarvittaessa todistaa. Käytännössä siis kuitit jätteenkäsittelystä. Metallista tulee korkeintaan kuljetuskustannus, mutta kaikesta muusta joutuu maksamaan. Myös perustuksista ja jos purkuluvan hankkii, sisältyy siihen myös perustukset.  Luonnonkiviperustainen rakennus on varmaan helpompi.

Esillä 5 vastausta, 21 - 25 (kaikkiaan 25)