› Keskustelut › Metsänhoito › Rauduksen kasvatus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 184)
1 2 3 … 17 18 19

  • Rauduksen kasvatus

    Lähetetty: 13.8.2020, 20:05

    Metsälehdessä oli taannoin juttu koivunkasvatuksesta joka minulta meni vähän ohi. Muistaakseni joku oli tutkinut koivun päätehakkuita ja tutkijan mielestä 50v koivikon päätehakkuussa tukki% jää 50, joka oli hänen mukansa liian vähän. Pitäisi kasvattaa pitenpään. Miten te olette kasvatelleet, minkä ikäisenä harvennukset ja avohakkuu. Paljon puuta ja tukki%

    Tekijä
    Tikkula Tikkula
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 14.8.2020, 07:43

    Timppa sen käytännössä koetun vertailulaskelman jo aikaisemmin esittikin. Koivun tappioksi on valitettavasti todettava kuusikuidun parempi hinta ja kertymä, sekä kuusitukin huomattavasti parempi hinta ja kertymä. Minulla ei ole mitään tarvetta vääntää näitä tosiasioita miksikään muuksi, vaikka aika huomattava koivuntuottaja nykyisin olenkin. Puuntuottaminen kun ei ole uskonasia.

    Jätkä Jätkä 14.8.2020, 08:03

    Kun käytännön harjoitus on mennyt osaltaan – tai kaikilta osiltaan ”Vi…ksi”, niin laskelmatkin ovat sitä samaa.

    Toki ensimmäinen ehto on, jos halutaan huipputulos, että kasvupohja on optimaalinen.  Voisin esittää – ellei aloja ole nyt päästetty pilalle, rinnepellon, joka on metsitetty kolmeen eri lohkoon ja -puulajiin.

    Siinä on istutettu Männikkö, istutettu Siperian lehtikuusikko ja istutettu Rauduskoivikko. Maanmuokkaus ja istutus samanlainen kaikille ja istutus samana aikana.

    Kun kävimme viimeksi katsomassa, oli Raudus pessyt purukan: Männikkö oli tosihuono, Lehtikuusikko ihan hyvä, mutta raudus Laadultaan ja määrältään pesi senkin noin tuplaten.

    Tarkemmin kun ajattelen, niin nuo kaikki pitäisi olla jo avohakattu, mänty siksi, että ei siitä mitään tule, lehtikuusi siksi, että joku sirkkelisahaaja saisi ne vielä silputtua ja koivu sen takia, että se on ollut käytännössä jo uudistuskypsää vuosikausia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.8.2020, 08:09

    Vaikuttaa siltä, että jalostetun koivun ja kuusen hyvät kasvut joskus yllättävät kasvattajat ja kasvun mallittajat. Jos huomioidaan koivun kuuseen verrattuna kolmanneksen lyhyempi kiertoaika, korkovaatimus ja laatutyvet sekä vielä jatkoksi koivun maaperää parantava vaikutus, ja se että hoidetun koivikon alle saattaa syntyä kehityskelpoinen kuusialikasvos, saattaa kuusikierron jälkeen koivikon perustaminen olla järkevää muuallakin kuin juurikääpäalueella. Edellyttäen myös, että alueen hirviseurueet ovat tehtävänsä tasalla.

    jees h-valta 14.8.2020, 08:11

    Kuten Visakallo tuolla mainitsin ei Timppa suinkaan kasvattele koivujaan likikään optimaalisessa kasvatusmiljöössä. Mutta esim. Visakallon pitäisi kyllä pystyäkkin johonkin niissä ympäristöissä. Jokin on mennyt vi…ksi kuten Jätkäkin mainitsee. Muutenkin Jätkältä asiallinen vertailu/kokemuspohja. Kun olen Kymenlaakson koivunkasvua katsellut en käsitä että siellä on niin paljon havutuhraajia. Vaikka ostajakin on melkein ovella koivulle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.8.2020, 08:15

    Kyllä Keski-Suomesta löytyy rehevän päänkin maita ja ilmasto lämpenee. Koivu saattaa olla siinä tilanteessa haavan ohella kuusta kestävämpi. Keski-Euroopan tuhotilanne on varoittava esimerkki. Sahalankin laskutaitoinen isäntä suosii koivua.

    jees h-valta 14.8.2020, 08:43

    Niin, tuohan olikin varteenotettava pointti, hänhän tosiaan (siis Sahalan kartanon isäntä) osaa laskea! Minähän teenkin tätä vain mutupohjalta ja maalaisjärjellä!

    Visakallo Visakallo 14.8.2020, 08:43

    Jesse: ”Jokin on mennyt vi…ksi kuten Jätkäkin mainitsee.”

    Vaan kun ei ole mennyt! Ovat parhaita alkuperiä olevia kloonikoivuja. Koealat on perustettu ja hoidettu parhailla mahdollisilla maapohjilla, eli entisillä multa-moreeni rinnepelloilla! Ensiharvennus oli tehtävä jo 12 vuoden iässä, kaksi seuraavaa harvennusta tehtiin kahdeksan vuoden välein. Päätehakkuu voi olla jo alle nelikymppisenäkin. Puut ovat pystykarsittuja. Kysymys on siis vain puun hinnoista ja mitoista, ei mistään muusta. Tule Jesse katsomaan, jos et miehen puhetta usko!

    jees h-valta 14.8.2020, 08:53

    Uskotaan,uskotaan, MUTTA, et vastannut kysymykseen mitenkä päädyit NIIN huonoon kasvatuksen tulokseen ettet pidä koivua kilpailukykyisenä kuuselle. Ihmisen ikänä olisi hyvä saada metsästä paljon rahaa irti koska matkalle tuonpuoleiseen ei rahapussukkaa mukaan saada. Miksi et pysty tunnustamaan että tilille tuleva iso summa hurmaa vain enemmän kuin pienet summat vaikka lopputulema olisikin jopa toisinpäin kun väität? Minä sen pystyn myöntämään. Olen hyvin mielelläni katsellut lähelle viidenkymmenen tuhannen bruttokertatilitystä vaikka tiesinkin että menot vie ja äijä vielä vikisee. Nuo muutaman tonnin suoritukset muutaman kerran vuodessa menevät olankohautuksella vaikka ovatkin yhtä hel…in tärkeitä kun kertapössäyskin. Tästä taitaa olla kyse aika monella koivuun ”pettyneellä” Siis äänestäkää Katria!

    MaalaisSeppo 14.8.2020, 09:04

    Viime syksynä tehtiin hakkuu 1961 Maire myrskyn jälkeen syntyneeseen luontaiseen koivikkoon (hieman kuusia ja mäntyjä seassa). Koivutukkia (360 m3) koivuista 68 %, joista erikoistyviä 17%.

    Eli puuston ikä n. 57 v. Harvennettu hieman ilmeisesti 1980 – luvulla. Sitten 1998 ja 2009. Istutustaimilla ja paremmalla hoidolla kasvu olisi ollut vielä parempi. Hieman arvelutti hakkuun ajoitus, kun mietin erikoistyvien lihottamista. Jälkeenpäin ajatellen ajoitus taisi osua nappiin.

    Kasvupaikka koivuille optimaalinen. Etelärinne omt, suoramoreeni sinivuokkoa. Istutin koivulle, hirvet ja peurat ehkä riesana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.8.2020, 09:13

    Kuinka isolta alueelta kertyi MS:n 360 mottia? Jos hehtaarilta, tuotos olisi pyöristäen 360 mottia tukkia per 60 vuotta, eli 6 mottia per vuosi, ja pystyhinnalla 45 euroa bruttotulo olisi ollut 270 euroa per vuosi per hehtaari. Paremmalla hoidolla ja jalostetulla materiaalilla kierto vielä tuosta lyhenee ja tulos paranee, ainakin 300 euroon?

    Verrataan haavan kasvatukseen: 10 mottia per hehtaari vuodessa, a 20 euroa per motti, tekee 200 euroa bruttona vuodessa. Ei huono tulos sekään, etenkin jos haapa syntyi vesoista ilmaiseksi.

    Kuusen kasvattaja saattaisi saada parhaimmillaan vuodessa 10 mottia tukkia a 60 euroa ja tulo 600 euroa per hehtaari.

    Korko ja aika huomioiden tilanne tasaantuu ja kuusen kasvattajan etumatka lehtipuun kasvattajiin verrattuna pienenee.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 184)
1 2 3 … 17 18 19