Rauduksen kasvatus

Koivikoissa olen tehnyt harvennuksia pystykauppoina, yhden ylipuiden poiston ja yhden kasvatusharvennuksen itse moottorisahalla. Tässä hankintahakkuussa tuli vähintään yksi tukki käytännössä joka puusta. Tarkkoja lukuja minulla ei ole tässä mutta tukki% taisi olla itse mitattuna jotain 40 ja raakkien jälkeen vähän alle. Tukin minimi latvaläpimitta oli 18cm ja raakit tulivat soikean runkomuodon takia, laser mittaa kapeimman kohdan. Motoharvennuksessa tukki% tuppaa jäämäään selvästi pienemmäksi, riippuu varmaan ostajasta ja kuskista.

Kovimman kantohinnan ikinä olen saanut koivun tyvitukeista, 175€/m3. Nämä olivat ylispuita, jotka ostaja kaatoi moottorisahalla.

Päätahakkuun tukki% riippuu tietysti osin latvaläpimitasta, pitää löytää ostaja jolla se on 18cm tai jopa alle. Jos harvennuksissa on saatu poistettua huonolaatuiset koivut niin kaikki edellytykset hyvään tukki%:iin ovat olemassa mutta laho voi aina pilata sen. 50v koivikko voi olla jo todella järeää, kaikki riippuu kasvupaikasta ja harvennusten ajankohdista.

Koivun kasvuvauhdin takia haluan kyllä sitä istuttaa ja istutan silloin kun se on mahdollista ilman hirvien torjuntaa, joka on liian työlästä tai kallista, koska palstani ovat pääosin kaukana asuinpaikastani. Tietysti maapohjan pitää myös sopia raudukselle eli ei savea eikä liian kuivaa eikä märkää. Hirvien kannalta vieressä pitäisi olla asutusta, vilkasliikenteisiä teitä tai muuten vaan alueella ei olisi juuri havaittu hirvituhoja. Vähän sama on tietysti mäntyjen kanssa mutta kuivalla pohjalla ei oikein ole vaihtoehtoja.

Mahogany Oy oli aikoinaan kova koivun ja männyn erikoistyven ostaja.

Hinnatkin ihan jotain muuta kuin em. kerrottu. Osto kävi etukäteen merkkaamassa erikoistyvet/pituudet leimikolla.

Kuinka vanhaksi koivua on mielestänne ”turvallista” kasvattaa ennenkuin laho yleistyy iän myötä?

Myynnissä olevia metsätiloja katselleena olen törmännyt usein yli 40 v. koivikoihin jotka ovat vasta hiljattain harvennettu toisen kerran ja tukkiprosentti 10-30%.

Edit. Rauduskoivuista kyse

Usein koivikot on perustettu väärän maalajin kohteisiin,  Lehtomainen kangas ja ja savinen maa tai savikko, surauksena syntyy runsaasti pakkashalkeamia ja oksaisuutta ja haaroittumista paksuine oksineen.  Paras kasvupaikka jonka koivikoille olen nähnyt ovat hiekkapitoiset tai hiekkaiset lehtomaiset kankaat. Niitä on Karjalan suunnilla ja Savossa esimerkiksi. Sama tietenkin visakoivun kanssa.

Nämä kohteet ovat olleet peltomaita joita vertailin, valtaosin hiesua tai enemmän tai vähemmän savisia. Joitakin hyvin kasvavia peltoistutuksia joisa hiekkapitoinen maa. Oksasuutta näyttäää lisäävän hiekkaisilla kohteilla vesakoitumisen puute koska karsiutuminen alkaa kunnolla vasta kun puusto lähes kymmenmetristä ja oksat jo paksuja, tämä näyttää korostuvan savikko mailla.  Sietäisi tutkia tarkemmin. En ole mitannut tätä mutta pitää muistaa että Suomessa koivutukin kasvatus ohjeineen perinteisesti tähtäsi pelkästään vanerin tuotantoon.