Keskustelut Metsänhoito Rauduksen kasvatus

Esillä 5 vastausta, 211 - 215 (kaikkiaan 215)
  • Rauduksen kasvatus

    Metsälehdessä oli taannoin juttu koivunkasvatuksesta joka minulta meni vähän ohi. Muistaakseni joku oli tutkinut koivun päätehakkuita ja tutkijan mielestä 50v koivikon päätehakkuussa tukki% jää 50, joka oli hänen mukansa liian vähän. Pitäisi kasvattaa pitenpään. Miten te olette kasvatelleet, minkä ikäisenä harvennukset ja avohakkuu. Paljon puuta ja tukki%

  • Visakallo Visakallo

    Taantunut kasvukin osaltaan lisää koivun lahoriskiä. Tyvilaho on kuitenkin lähes aina peräisin jo taimivaiheesta, kun myyrät ja vähän myöhemmin hirvet vikuuttavat taimia. Yksikin purema runkoon tai katkaistu oksa voivat saada nuoressa koivussa aikaan lahonalun. Kuusikoiden sekapuuna kasvaneet koivut ovat olleet etukasvuisia ja saaneet siten hyvin valoa ja pysyneet elinvoimaisina. Huonommat yksilöt on poistettu jo aikaisemmin. Tämä ehkä antaa vähän turhankin hyvän kuvan koivujen hyvästä menestyksestä kuusikon sekapuuna.

    Tomperi Tomperi

    Pystykarsinta, paljonkos se olikaan ohje mitä paksumpia tuoreita oksia ei saanut karsia?

    Visakallo Visakallo

    Koivujen elävien oksien max. 20-25 mm pystykarsinta tehdään Juhannuksen ja heinäkuun lopun välillä. Työhön käytetään leikkuria, ei missään tapauksessa sahaa.

    Jalmari Kolu

    Omista metsistäni on nyt luontaisesti uudistettu rauduskoivulle 25%. Lisäksi muutama istutuskohde, jotka tehtiin ainoastaan se vuoksi etttä aiempi omistaja oli poistanut kaiken koivun kuusen seasta.

    Vanhin kuvio on nyt iältään 15v ja keskipituus 7m d1.3 6cm. Laskennallinen kasvu 5 m/ha, maalaji Htmr. Kaikki Mt tai Mt-. Kivinen. Perustettiin äestämällä ja lopputulos oli kohtuullisen varma. Äestysmiehen siirryttyä paremmille työmaille on myös laikutettu.

    Siemenpuut lännen puolelle ja hehtaarille riittää 3-5 kpl. Maanmuokkaus on ehdoton ja mieluusti havut pois päätehakkuulta. Saadaan tasaisempi lopputulos.

    Perkausvaihe on helppo äestysjälkeen, mutta pitää olla ajoissa liikkeellä. Perkauksessa jätettiin myös toistaiseksi kaikki luontainen havupuun taimiaines, koska maisema ja monimuotoisuus. Toki toinenkin raivauskerta on tarpeen, mutta siinä ongelmana monasti tuo kantojen vesominen, joka ilmeisesti piristyy koivun maata parantavien ominaisuuksien, sekä kenttäkerroksen valon runsauden vuoksi.

    Hirvituhojakin on ollut, mutta onneksi maltillisesti. Tuolla uudistamistavalla ja perkauksen jälkeinen taimitiheys 1400-1500 kpl/ha kestää sen kyllä. Toki 100% tuho on aina mahdollinen jos alueeen hirvikanta rajattoman suuri.

    + Menetelmä on alkuvaiheessa edullinen. Pelkät muokkauskulut. Ja aika heikko tuuri pitää olla jos ei onnistu. Toki maalaji kannattaa varmistaa.

    -Alkuvaiheen säästö tulee vastaan raivauskuluissa, jos ei ole ajoissa liikkeellä. Omat mittaukset ennen perkaamista olivat 10-20000 runkoa /ha. Kynän paksuinen taimikko on helppoa sahata ja jos käyttää äestystä, koneen jälki on helppoa seurata.

    -+ Tulevaisuuden kysymysmerkkinä kaksi viimeitä päätehakkuuta, joista ei saanut risuja kaupaksi ja jouduttiin laikuttamaan. Tässä voi olla epävarmuustekijöitä vaikka siemenpuita jätettiin hiukan enemmän.

    Kun tein ensimmäiset uudistamiset em. tavoilla niin jotkut pitivät hulluna, eikä menetelmä kuulemma ole hyvä eikä toimiva, vaan taimet on PAKKO istuttaa. Joidenkin mielestä rikoin jopa lakia..

    No nyt ovat hiukan eri mieltä tai kokonaan hiljaa..

     

    mehtäukko

    Jalmarin esimerkki hyvin realistinen. Katsoin mielenkiinnosta omia aikaansaannoksia Metsäverkosta. Kyseessä ekassa 4,5 ha laikutus, sp:t 2 kpl/ha, 3 perkausta. Nyt ikää 19v, eh-rl 630, keskip.12,6m lpm 12 cm,kasvu 5,7 m3/ha. Toisessa 2,3 ha ”säätöauraus”, ikää 42v, sp:t 4 kpl/ha,2harv- rl 470, kp 18,3m lpm 18 cm, kasvu 6,6m3/ha. Tähän ohjelma ehdottaa avohakkuuta 19 v. kuluttua…

    Molemmissa kuvioissa hirvet jyrsivät luontaiset männyt muotopuoliksi, joten ovat puhtaita omt koivikoita. Kun molemmissa muokkauksen tein pari viikkoa ennen koivun siemennystä, lähtö oli 110 %…

Esillä 5 vastausta, 211 - 215 (kaikkiaan 215)