Keskustelut Metsänhoito Rauduksen kasvatus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 174)
  • Rauduksen kasvatus

    Metsälehdessä oli taannoin juttu koivunkasvatuksesta joka minulta meni vähän ohi. Muistaakseni joku oli tutkinut koivun päätehakkuita ja tutkijan mielestä 50v koivikon päätehakkuussa tukki% jää 50, joka oli hänen mukansa liian vähän. Pitäisi kasvattaa pitenpään. Miten te olette kasvatelleet, minkä ikäisenä harvennukset ja avohakkuu. Paljon puuta ja tukki%

  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    Minulla on muutama vuosi sitten ensiharvennettu kylvökoivikko. Siinä oli muistaakseni luokkaa 10 prosenttia jalostettua siementä. Tämä jalostettu aineisto näkyi hyvin kylvötuppaissa erittäin etukasvuisena. Ei tarvinnut varhaisperkausta (taimikko nousi nopeasti hirviltä ja heiniltä karkuun, suurin osa tuli kuitenkin syödyksi), pelkkä taimikonhoito riitti.

    oksapuu

    Käynyt tuossa mielessä että pitäisiköhän seuraavan pönttölahon kuusikko aukon uudistamiseen panostaa vain pelkkä metsä-äkeellä äestys…

    Tulisi reilusti hieskoivua, tulevaa e-puuta ja hirvetkin saisi rauhassa mällätä. Maapohjakin puhdistuisi maannousemasta…

    Tiedä sitten siitä korosta…

    Puuki

    Äestettiin kerran isokokokoisen kuusikon päätehakkuun jälkeen kaistaleet 2-kertaan luontaisen uudistumisen toivossa.  Sinne tuli pääosin sakeaa hieskoivikkoa joka on  kerran perattu (th) , jonkin verran (muutama 100 /ha) on tullut ku-taimia alikasvokseksi ja lisää on luultavasti  tulollaan.  Kohta 20 vuotta kulunut siitä äestyksestä ja koivut on eh-koossa  n. 5-7  vuoden päästä. Hirvet jättää rauhaan hieskoivikon.

    Gla Gla

    Luontainen hieskoivikko on käynyt vaihtoehtona minullakin mielessä. Jos sen alle kasvaa luontaista kuusta + tarpeen mukaan täydennysistutettua, sanotaan nyt vaikka 800 kpl eli yksi harvennus + päätehakkuu, olisi se ehkä yksi vaihtoehto juurikääpäisen kuusikon tilalle.

    jees h-valta

    Gla, koivun yksivuotinen pottitaimi on suht saman hintainen, ei kalliimpi. Sillä nykyään vallan istutan. Kaiken lisäksi kaikkein kovin kasvuunlähtökin. Ja mättäiden määrä on hiukan vähempi koivulla. Tuo vertailukin alkaa taas karata hintojenkin puolesta käsistä ja myös keksinnöt koivulle tuppaa hiukan leviämään myös. Mutta se piti kyllä paikkansa että puuntuottajan kannattaisi olla kyllä rehellinen, edes itselleen. Johon ei kuulu kuusella puolet tukkia harvennuksella. Pikkutukkia ei oikein voi laskea kuitua kummemmaksi.

    Visakallo Visakallo

    Kyllä tulee puolet tukkia kuusikon 2. harvennuksessa. Edellyttäen tietysti, että maapohja on kuuselle sopivaa, ja ensiharvennus on tehty ajoissa parikymppisenä. Pikkutukkia en ole koskaan myynyt.

    Jätkä

    Visakallo:” Kyllä tulee puolet tukkia kuusikon 2. harvennuksessa. Edellyttäen tietysti, että maapohja on kuuselle sopivaa, ja ensiharvennus on tehty ajoissa parikymppisenä. Pikkutukkia en ole koskaan myynyt.”

    -Kuulostaa hieman oudolta, että pikkutukin kauppa ei kiinnosta. Vilkaisin hintatilastoa ja päätehakkuussa on olleet kantohinnat kuusella kuidulla20,59 – ja pikkutukkina 29,80. Siis hinta pikkutukkina lähelle 50 % korkeampi ?

    Männyllä : Kuituna19,50 ja  pikkutukkina 27,64.

    Kasavatushakkuissa useimmiten tuota pikkutukiksi sopivaa kuitupuukokoista puuta tulisi usein huomattavia määriä, mutta jos energiapuukasassa saisi keplottelemalla KEMERAa – vielä paremmin niin sehän sopii tietenkin. Ihmetten vaan, että kuitupuuta sitten enää myydään lainkaan.

    Toki voi olla niin surkea puumarkkina-alue, että parrua ja pikkutukkia ei kukaan huoli, mutta täällä metsä-Suomessa niille on aivan omat laitoksensa, jotka keräävät puunsa aika isolla säteellä.

    Visakallo Visakallo

    Silloin kun metsä on hoidettu ja harvennettu suositusten mukaisesti, pikkutukkia ei kovin paljoa etenkään kuusikoon synny. Lisäksi on vaarana, että varsinaista tukkipuuta siirtyy pikkutukkiin, jolloin lopputulos ei myyjän kannalta välttämättä parane.

    Puuki

    Pikkutukiksi menee eräällä ostajalla , jos ku-tukki on alle 20 cm latvasta ja alle 49 dm pituutta. Vähän parempi hinta kuitenkin kuin norm. pikkutukilla mutta selvä ero norm.tukin hintaan.

    Sopivan harvassa kasvanut havupuumetsä on joskus ensiharvennuksessa sopivaa pikkutukin tekoon, jos norm.tukin tekoon ei vielä puiden koko oikein riitä.   Pikkutukkia saattaa lähteä esim. puolet ja puolet kuitupuuta.  Harvennuksen pystyy tekemään tavallista aikasemmin, jos taimikon tiheys ei ole ihan tavan tiheydessä. Kasvupaikasta  riippuu kannattaako se vai ei.

    Jätkä

    Jos on kyseessä hoidettu nuori metsä, jossa runkoluku on 1600 kpl / ha, tai jopa hieman yli, ja sille on koittanut ensiharvennuksen aika, eikä sieltä harsita suurimpia puita, joista saisi jo yhden tukin, niin alaharvennuksellakin poistuu runkoja, joista saisi pikkutukin – vaikka minimi lpm olisikin esim 12, 5 cm.

    Niitä voi lähteä jopa satamäärin hehtaarilta, kun runkoluvusta rassataan n. kolmasosa pois.

    Puuki varmaan tarkoittaa pieniä tukkeja – ei pikkutukkeja? Kauppoja kannattaa vakavasti harkita sellaisten ostajien kanssa, jotka ostavat tukit normaalimitoilla ja silti parruja ja pikkutukkeja. Pikkutukkeja tulee melko helposti myös kasvatushakkuiden solakoista tukkipuiden latvoista. Ei se, että jollain alueella ei osata pienempää puuta käyttää esim liimalevyjen tekoon, merkitse sitä, että se touhu olisi kannattamatonta.

    Kun polkyn mitaksi riittää 2,6 m ja veistosaha syytää niitä läpi pää kiinni päässä, päästään melkoisiin suorituksiin kuitupuun tasoisillakin pölleillä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 174)