Keskustelut Luonto Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 41)
  • Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

    Merkitty: 

    Uutisosiossa kerrotaan, että PEFC-sertin kriteereitä ollaan muuttamassa ja pyydettiin kommentteja.  Eräs vahvasti esillä ollut uusi asia oli riistatiheiköt.  Vaikutti, että jopa niiden pakollisuutta harkitaan.  Siis onko niillä jotain hyödyllistä vaikutusta?  Vaiko päinvastoin?

    Jänikset eivät näytä niitä tarvitsevan.  Yleinen tieto on, että jänisemo hajasijoittaa poikueensa, jottei se kerralla tuhoutuisi esimerkiksi ketun suuhun.  Golfin pelaajat saattavat aika usein nähdä väylällä jänön pojan odottelemassa emoa syöttämään.  Sama tilanne on meillä Keski-Suomessa pihapiirissä.  Poikanen odottaa emoaan tyynen rauhalliseti leikatulla nurmikolla vaikka melkein vieressä olisi suojainen pusikko.  Onko emo näin toimiessaan tyhmä vai viisas?  Ehkä viisas.  Emo sijoittaa poikasensa sinne missä saalistava kettu harvemmin liikkuu.

    Entä sitten kanalinnuilla?  Vaatii melkoista uhkarohkeutta teeriemolta johdattaa poikueensa avoimen maaston poikki johonkin kuusipuskaan.  Saalistavan kanahaukan on helppo havaita poikue avoimessa maastossa.  Kun haukka nappaa emon, niin koko poikue tuhoutuu.  Parempi on poikueen pysytellä sellaisessa maastossa, jossa ruokailevat heinikön, varpujen ja taimikon suojassa ja levätä aina eri paikassa, jolloin ei synny ulostekeskittymiä, jotka kauempaakin hajullaan antaisivat saalistaville maapedoille vihjeen poikueesta.

    Komiikan puolelle menee serttiesiesityksessä mielestäni se, että jättöpuuryhmät muodostaisivat samalla riistatiheikön.  Olen teettänyt useammankin mäntyjättöpuuryhmän.  Eihän niiden alle synny mitään alikasvullisuutta, kun niitä alustoja ei saa muokatakaan.  Muutama vuosi hakkuusta koko aukko on yhtä riistatiheikköä paitsi siis se virallinen riistatiheikkö.

    Olen siis sitä mieltä, että tämä riistatiheikköhömppä on tyypillistä viherpesua, millä metsästäjät pyrkivät nostamaan profiilaan.  Mitään hyötyä ei niistä ole riistakannoille.   Luonnollisestikin olen sitä mieltä, että erilaisia pensasryhmiä kannattaa jättää sopiviin paikkoihin lisäämään luonnon monimuotoisuutta, mutta ei pakolla siten, ettei niistä ole mitään hyötyä.

  • Gla Gla

    Ei pitäisi puhua riistatiheiköistä ja riistakannoista. Ne edustavat vain murto-osaa metsän lajeista, joiden elinolosuhteita pitää parantaa. Ehkä fsc:ssäkin ollaan havahduttu siihen, että riistaan liittyy eläinten tappaminen ja siten aihe on kettutytöille arka.

    Raivatessa olen kuitenkin huomannut, että usein pikkulintujen pesät ovat tiheimpien kuusipuskien oksilla. Puiden oksistojen allakin on ulosteista päätellen joku aikaansa viettänyt. Kotipihan lintulaudan viereinen puska on suositumpi kuin väljemmässä kasvavat puut jne. eli kun ainakin linnut niissä tuntuvat vihtyvät, kai tiheköistä hyötyäkin on. Aina parempi, jos samaan kasaan saa jättöpuuryhmän. Ainakin minulla on päätehakkuuta lähestyvässä kuusta ja mäntyä kasvavalla kuviolla tiheä kuusialikasvos mäntyjen alla. Meinasin sen jo raivata, mutta sitten hoksasin, mihin osa tuon kuvion säästöpuista jätetään.

     

    Puuki

    Paras ns. riistatiheikkö syntyy harvennuskohteelle, kun ei raivata kaikkea alikasvosta pois, vaan tehdään näkemäraivaus.     Tulevan säästöpuuryhmän voi  jättää jo taimikonhoitovaiheessa.

    Päätehakkuualoilla muokkaus lisää tosiaan niitä riistan turvapaikkojakin jo melko pian hakkuun jälkeen .  Mutta joskus säästöpuuryhmä voi koostua monimuotoisesta puustosta, jossa on jo valmiiksi   eri puulajeja ja eri kokoisia.

    Metsuri motokuski

    Samaa mieltä timpan kanssa. Mieluimmin tiheikköä ojien varsiin tai sitten vaihettumisvyöhylkeelle. Minusta taimikkoon jätetyt riistatiheiköt voivat olla jopa haitaksi. Sillä tiheiköstä on riistan vaikeampi poistua pakoon ja pedot alkavat päivystämään riistatiheikköjen laidalla helppoa saalista.

    Pilke silmässä Pilke silmässä

    Mihin ihmeeseen niitä riistatiheikköjä tarvitaan lisää??? Kun kulkee metsissä risukkoa, pusikkoa ja muuta tiheikköä on yllin kyllin. 5 vuotta sitten raivattu ja harvennettu kohde työntää vesakkoa ja kuusipuskaa niin paljon että varmasti löytyy suojapaikkoja. Ilmeisesti näitä haluavat lisää innokkaat riistanhoitajat jotka eivät juurikaan metsänpuolella liiku vaan istuvat toimistoissa suunnitelemassa jos jonkin näköistä hömppä ideaa. On tietysti kohteita kuten karut ,männiköt ja sankat kuusikot jonne ei pusikkoa tule vaikka yrittäisi.

    Jean S

    Tuota noin. Eiköhän kyse ole lähinnä siitä,  että yritetään miettiä, miten ns normaalin metsätalouden puitteissa järkevillä toimilla pystyttäisiin mahdollisimman hyvin näyttämään mahdollisimman vihreiltä.

    Gla:n kommentti riistatiheikön nimestä on ihan hyvä.

    Arnold Layne

    Juuri näin. Hoitamatonta pöheikköä on aivan riittävästi Suomen metsissä. Hoidetuissa metsissä jätetään tienvarret ja ojien reunukset ”riistatiheiköiksi” kun raivaajalle tulee urakka muuten liian raskaaksi.

    Metsäsertifikaateilla ei tee mitään. Joutavaa rahanmenoa, hyötyjänä on se taho kelle maksetaan ”suojelurahat”. Ei riistatiheiköille, ei sertifikaateille.

    Pilke silmässä Pilke silmässä

    Tämä on taas yksi asia lisää, jolla luodaan tyhjänpäiväisiä työpaikkoja lisää valtion hallintoon, koulutetaan yliopistotason ihmisiä, joille maksetaan hölmölän työstä kovaa palkkaa, samaan aikaan järkevä toiminta näivettyy pois. Ei kestä enää pitkään, kun Suomi on konkurssissa. Luonto hoitaa ja korjaa kyllä itsensä pahankin katastrofin jälkeen, ei siihen tarvita massiivista valtion hallintoa sitä vahtimaan.

    Jätkä

    Kyllä riistatiheiköt ovat mainioita oleskelu – ja suojapaikkoja. Siihen pitää vielä perustaa ruokintaautomaatilla hoidettu houkute, johon joka lajin sapuskaa.

    Niistä on sitten kätevä – mieluummin neljän hengen porukalla kaksipiippuisten haulikoiden kanssa tyydyttää tappamisen himoaan.

    Tilanne olisi liian työläs, jos aluskavillisuus olisi kauttaaltaan joka paikassa riistapöheikköä vastaava. Kyllä tuollaiset tappopuskat pitää järjestää sopiviin paikkoihin, sellaisiin, joiden ääreen pääsee autolla ja voi ikkunastakin ampua !

    Timppa

    Vähän Jätkää mukaellen.  Jänismetsästäjät ”edistivät” jänisten hyvinvointia kaatamalla niille talviruoaksi haapoja.  Kumma kyllä laskivat koiransa irti sen haavan luona ja heti ajo alkoi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ainakaan koira ei näe nurmikolla kököttävää kania tai jäniksenpoikaa, jos se ei liiku; asiasta on empiirisiä havaintoja.

    Voisi ajatella, kuten edellä arveltiinkin, että tiheikkö suojaa nimenomaan aikuisia metsäkanalintuja ja tuottaa hyviä pesäryteikköjä. Poikaset pystyvät suojautumaan varvuston sekaan. Jos se saa olla pysyvästi pois käytöstä, yleensä jotain kasvillisuutta syntyy vaikka ei oltaisi muokattu. Taimikossa on ennen ensimmäistä taimikonhoitoa hyvä mahdollisuus valita tiheikköjen paikat, kun riittävä taimiaines on valmiina.

    Tiheikköjen pinta-alavaatimus ei liene kovin suuri, joten suurta taloudellista menetystä niistä ei koidu. Säästöä tulee alentuneiden raivauskulujen muodossa, jos tiheiköt perustetaan paikkoihin, jotka eivät ole puuntuotoksen kannalta parhaita.

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 41)