Keskustelut Luonto Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 82)
  • Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

    Merkitty: 

    Uutisosiossa kerrotaan, että PEFC-sertin kriteereitä ollaan muuttamassa ja pyydettiin kommentteja.  Eräs vahvasti esillä ollut uusi asia oli riistatiheiköt.  Vaikutti, että jopa niiden pakollisuutta harkitaan.  Siis onko niillä jotain hyödyllistä vaikutusta?  Vaiko päinvastoin?

    Jänikset eivät näytä niitä tarvitsevan.  Yleinen tieto on, että jänisemo hajasijoittaa poikueensa, jottei se kerralla tuhoutuisi esimerkiksi ketun suuhun.  Golfin pelaajat saattavat aika usein nähdä väylällä jänön pojan odottelemassa emoa syöttämään.  Sama tilanne on meillä Keski-Suomessa pihapiirissä.  Poikanen odottaa emoaan tyynen rauhalliseti leikatulla nurmikolla vaikka melkein vieressä olisi suojainen pusikko.  Onko emo näin toimiessaan tyhmä vai viisas?  Ehkä viisas.  Emo sijoittaa poikasensa sinne missä saalistava kettu harvemmin liikkuu.

    Entä sitten kanalinnuilla?  Vaatii melkoista uhkarohkeutta teeriemolta johdattaa poikueensa avoimen maaston poikki johonkin kuusipuskaan.  Saalistavan kanahaukan on helppo havaita poikue avoimessa maastossa.  Kun haukka nappaa emon, niin koko poikue tuhoutuu.  Parempi on poikueen pysytellä sellaisessa maastossa, jossa ruokailevat heinikön, varpujen ja taimikon suojassa ja levätä aina eri paikassa, jolloin ei synny ulostekeskittymiä, jotka kauempaakin hajullaan antaisivat saalistaville maapedoille vihjeen poikueesta.

    Komiikan puolelle menee serttiesiesityksessä mielestäni se, että jättöpuuryhmät muodostaisivat samalla riistatiheikön.  Olen teettänyt useammankin mäntyjättöpuuryhmän.  Eihän niiden alle synny mitään alikasvullisuutta, kun niitä alustoja ei saa muokatakaan.  Muutama vuosi hakkuusta koko aukko on yhtä riistatiheikköä paitsi siis se virallinen riistatiheikkö.

    Olen siis sitä mieltä, että tämä riistatiheikköhömppä on tyypillistä viherpesua, millä metsästäjät pyrkivät nostamaan profiilaan.  Mitään hyötyä ei niistä ole riistakannoille.   Luonnollisestikin olen sitä mieltä, että erilaisia pensasryhmiä kannattaa jättää sopiviin paikkoihin lisäämään luonnon monimuotoisuutta, mutta ei pakolla siten, ettei niistä ole mitään hyötyä.

  • Timppa

    Meillä on usein ikääntyneiden kuusikoiden tai männiköiden päätehakkuita, joissa ei ole kertakaikkiaan mitään merkittävää aluskasvullisuutta.  Korkeintaan joku risu siellä tai täällä.

    Metson pesän olen kerran löytänyt aukosta parin sinne jääneen alikasvuskuusen juurelta.  Kaksi kertaa olen metson pesän löytänyt aukosta paljaan taivaan alta.  Vain joku risu oli vieressä ja niitähän aukoissa riittää.  Eivät pesivät kanalinnut näytä tarvitsevan enempää suojaa.  Luottavat suojaväriinsä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tavallisessa yksityismetsässä on aina tiheikköjä jollakin kuviolla. Jos nyt sitten sattuu sellainen isäntä että on todella raivannut kaiken pusikon pois kaikilta kuvioiltaan, niin naapurin puolella sitä tiheikköä löytyy taatusti. Yksityismetsät ovat yleensä niin pieniä paloja ja huonosti hoidettuja, ettei mitään erityisiä riistatiheikköjä tarvita.

    Toinen on asia yhtiöitten, yhteismetsien ja valtion mailla. Nämä metsät ovat suurialaisia ja yleensä hyvin hoidettuja, joten tarkoituksella jätettyjä riistatiheikköjä ehkä jo tarvitaankin. Muuten saattaa tiheikköjen määrä olla jo aikavähäinen, kun normaali huonosti hoidettu metsä on kaukana.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla Gla

    Jos tiheikköjä ei tarvitse tehdä/jättää, koska niitä on jo valmiina, ongelmaa ei varmaan asiasta saa aikaiseksi. Jos taas raivaa, kannattaa tiheikköjä jättää. Silloin varmistetaan, että myös ko. kuviolle jää tiheikköjä eli luontoarvot on siltä osin huomioitu.  Pakollisuus on tietysti vaikea asia, koska kaikkialla sopivia puskia ei vaan ole.

    Kumikettu

    Tapahtuuko se tiheiköitten kautta tai ei, metsänomistajan olisi mielestäni kannattavaa huolehtia, että pikkulinnut viihtyvät palstalla.

    Visakallo Visakallo

    En ole koskaan yhtään riistatiheikköä raivatessani jättänyt, mutta jostain syystä riistaa on vain riittänyt täällä oikein hyvin.

    Timppa

    Visakallo tekee kaiketi kunnon aukkoja.  Sellaiset 10-20 vuotiaat ovat parhaita linnuille.  Voivat liikkua laajalla alalla.  Ei jää hajukeskittymiä, jotka opastavat maapetoja.  Ruokaa riittää.

    Per Ä Reikäs

    Jänöjusseille toisinaan kaadan haavan.

    Metsänmies

    Jos kuviolla on luonnostaan pieniä alueita, joissa ei kasva mitään arvopuuta, mutta muuta ryteikköä kylläkin, voi niitä jättää riistantiheiköiksi. Ei tuollaiset aarin, tai parin läntit vähennä puuntuotantoa. Esim, raivaussahatöissä jättää mielellään nuo puustonkasvatukselle merkityksemättömät alueet koskemattomiksi. Mm.ojien reunoilta, kuvioiden rajoilta, suonsilmäkkeistä noita löytyy. Samalla myös työ nopeutuu. Uudistusaluueille on helppoa jättää luontaiset riistaryhmät.

    suorittava porras suorittava porras

    Minunkin mielipiteeni kallistuu siihen suutaan ,että ristatiheiköitä ei vartavasten kannata ruveta perustamaan. Vastaan tulee tiloja ,jotka täyttävät riistatiheikön tunnusmerkit laidasta laitaan. Riittää ,kun jättää huonosti tuottavat ja pusikkoiset paikat käsittelemättä. Niistä voi löytyä ne tarvittavat harakan ja haukan pesäpuutkin. Monimuotoisuutta voi tehostaa nappaamalla pöheikön keskellä kasvavista koivuista ja haavoista latvat maahan  ja jättämällä tyviosat kehittymään tekopökkelöiksi.

    Metsän taimikkovaihetta kannattaa pyrkiä lyhentämään tehokkaan hoidon avulla. Marjat saadaan palautumaan maapohjalle nopeammin näin menetellen. Saman tulevat tekemään myös metsäkanalinnut ravinnon perässä.

    mulle

    Onpa työt ja tulot todellakin vähissä,jos joku riista tiheikkökin tuottaa jo oikein ongelmia.Pyssyyn ja sen panoksiin,sekä toisten metsäteiden ajeluun rahaa sitten kyllä riittää,naurettavaa aikuisten leikkiä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 82)