› Keskustelut › Metsänhoito › Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 372)
1 2 3 … 36 37 38

  • Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

    Sent on: 21.2.2020, 08:32

    Metsäkeskuksen lehdestä poimittua:

    ”Minulla on se kokemus että ammattilaiste tekemän raivauksen jälkeen metsä on kulkukelvotonta. Puut on jätetty ristiin rastiin nojaamaan toisiinsa. Katkaisu on tehty korkeaan kantoon niin että kulkeminen on todella hankalaa. Tavoite ammattilaisella on tehdä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman suuri pinta-ala. Jos haluaa siistiä raivuujälkeä kannattaa tehdä työt itse vaikka se kestääkin huomattavast kauemmin.”

    Vastaus:

    ”raivaus taksat on painuneet niin alas että jälki on tuonlaista mutta jäävän puuston kasvuun se ei vaikuta, kosmeettinen haitta jonkun vuoden.”

    Kysymys raadille:

    Onko haitta todella pelkästään kosmeettinen? Kai ne ristiin jääneet puut hinkkaa pystyyn jääviä, tulee vaurioita, lumen tullessa kaataa ja katkoo alleen jne jne? Itse en jätä ristiin nojailemaan…

    Tekijä
    isotee
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 5.3.2020, 10:25

    Höpöhöpö! Vetorattaan kehänopeus on tasan tarkkaan sama kuin ketjun nopeus.

    Eivät ne mitään taikakaluja ole.

    Tilley 5.3.2020, 11:13

    Keskustelu meni keskimäärin ihan asialliseksi, joten lisää faktaa kehiin, ja jopa niitä lähteitä, joita kaikilla ei tunnu oikein olevan, mutua vain.

    Linkkien lisääminen pdf-tiedostoihin aiheuttaa viestin menemisen hylkyyn (tai tarkistukseen, katsotaan montako viestiä tänne kohta ilmestyy), joten Googlettakaa ”chain shot resource package” ja ”cmeig engineering position paper chain shot phenomenon” sekä Youtubesta ”Broken Chain Link Almost Kills Worker” ja ”Worker killed by flying piece of chainsaw”.

    Yhteenveto edellisistä niille, joille englannin kieli ei  taivu:

    Vakaviin loukkaantumisiin tai kuolemaan johtaneita ketjuluotionnettomuuksia on sattunut ainakin Australiassa, Kanadassa ja USA:ssa.

    Ruotsalainen tutkimusorganisaatio SMP on selvittänyt ketjuluodin lähtönopeutta laboratoriossa, tulos 180-310 m/s.

    (Toisten) ruotsalaistutkijoiden arvio on, että kun ketju katkeaa, 2 % tapauksista syntyy jonkinlainen ketjuluoti.

    12 mm polykarbonaatti (tyypillinen työkoneen etulasi) ei pysäytä ketjuluotia, jos se tulee sopivassa kulmassa. Laminoitu 19 mm pysäyttää.

    Ratkaisuna on olla sahaamatta niin, että ketään, kuskia tai sivullista, on sahauslinjalla. Tästä on varoitustarrat nykykoneissa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.3.2020, 11:42

    Hyvä turvaohje myös moottorisahaa käytettäessä. Uusi asia ainakin minulle. Ei tästä puhuttu metsäharjoittelussa eikä hakkuukurssilla, enkä ole huomannut sahan käyttöohjeissakaan.

    Puuki 5.3.2020, 11:54

    Jos joku ei tajua, niin kerrataan vielä : Kehänopeus kasvaa kun säteen pituus lisääntyy.  Jos ketju katkeaa  , niin sen pätkän kehänopeus terälaipan päässä (vetorattaan kohdalla) on paljon suurempi kuin vetorattaan kehänopeus .

    Rane 5.3.2020, 12:28

    Tuosta polykarbonaatista semmoinen sattumus että yhden ajamani Ponssen sivulasiin oli ammuttu haulikolla.Yksikään hauli ei ollut tullut läpi.Kone oli siis ollut parkissa metsässä eli liikkuvaa konetta ei oltu ammuttu.

    Jätkä 5.3.2020, 12:52

    Vetorattaan ympärillä on kohtalaisen vankka kotelointi, eikä siellä huitova teräketjun pää kovin laajoja kaaria tee. Kasitykseni mukaan ketjuluoti lähtee suoraan laipan suuntaan, eikä kurvaa esim 90 astetta kärkipyörältä.

    Toistan vielä: Ketjun rikki mennyt osa on kiinni ketjun vetävässä päässä. Kun se sieltä lähtee, niin se joutuu irroittautumaan ketjusta, eli melkoinen takaisin nyppäys irtoamisvaiheessa joka tapauksessa tulee.

    Silti suosittelen pitäytymään turvallisen matkan päässä koneesta, vaikka olisikin hauska käydä ”neuvomassa” konekuskia.

    Metsänmies 5.3.2020, 12:59

    Myös moottorisahan ketju voi tehdä rumaa jälkeä katketessaan, Velipojalla katkesi aikoinaan ketju ja sivalsi vasemman polven ympärille. Jäljet näkyvät vielä lähes 50 vuoden jälkeen. Tuohon aikaan ei kaikki vielä käyttäneet turvahousuja, liekö niitä ollutkaan. Olen nähnyt myös raivaussahan terästä irronneen palan tekemän vamman. Olipa lähtönopeus mikä tahansa, pala oli lentänyt liian lähellä olleen työkaverin nilkkaan. Luuhun asti oli uponnut.

    Rane 5.3.2020, 13:09

    Tuossa selostetaan perusteellisesti (valitettavasti englanniksi mutta vakuuttavaa kuvamateriaalia ja animaatiota) yksi kuolemaan johtanut teräluotionnettomuus. Meni oven polykarbonaatista läpi.

     

    Tilley 5.3.2020, 13:43

    Jätkä: ketjuluoti lähtee tosiaan laipan suuntaan.

    ” Takaisin nyppäyksestä”: Puukihan tuolla laski ansiokkaasti ketjun piiskaniskuilmiön aikaansaaman vipuvarren tuottamaa nopeutta erilaisilla pituuksilla (katkeamiskohdilla). Eli jos ketjun pää saavuttaa katkeamisen jälkeen vaikkapa 425 m/s nopeuden, ja ketjulenkin irrottamiseen menee puolet sen energiasta, ketjulenkki liikkuu irrottautumisensa jälkeen yhä 300 m/s nopeudella.

    kmo 5.3.2020, 14:29

    Paikallaan olevan metalliketjun kun vetää niin kireälle että ketju katkeaa niin kyllä tulee ketjulle enemmän nopeutta kuin lähtönopeus. Sama jos se 40 m/s kiertävä ketju jämähtää kiinni ja kone vetää sen katki niin ei se 40 m/s irronneen ketjun kattonopeus ole.

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 372)
1 2 3 … 36 37 38