Keskustelut Harrastukset Riukuaidasta kysymyksiä

Tämä aihe sisältää 29 vastausta, 12 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi sitolkka 1 kuukausi sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
  • Riukuaidasta kysymyksiä

    Merkitty: 

    Pitäisi jatkaa riukuaidan rakentamista, riukuja on sadoittain haalittuna kokoon. Pari kysymystä kokeneemmille tekijöille:

    Kannattaako hiillostaa pystytolpat? Lisääkö tuo oikeasti käyttöikää?

    Entäs puiden kuorinta? Talvella ja keväällä kaadetut kuuset vaikuttavat todella kuivilta jo nyt, maksaako vaivaa koettaa raapia niistä kuorta irti?

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Reservuaari indeksin ohjeisiin se korjaus että tolpat pitäisi hiillostaa kuoripäällisinä ja täysin tuoreina. Näin ne palavat vähemmän mutta puu kuumenee enempi.

    Kysymys ei oikeastaan ole siitä kuinka paljon niitä hiillostetaan. Kysymys on siitä kuinka kuumaksi puuaine saadaan. Puun ei sinänsä tarvitsisi hiillostua lainkaan.

    Kuitenkin näin kun se avotulella tehdään, nuotiolla tai kaasuliekillä. Koko ajan on happi läsnä, joten väkisinkin puu myös hiukan palaa eli siis hiillostuu. Jos joku keksi keinon pitää happi pois puun pinnalta, niin silloin kuumuus saadaan suuremmaksi ilman puun palamista.

    Terveisin: korpituvan Taneli

    Visakallo Visakallo

    Alumiinifolio puun ympärille?

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Vois toimiakkin.

    Terveisdin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Aitatolppien tyviosan polttaminen on nimenomaa hiillostamista, eikä sen tavoitteena ole lämpökäsittely. Siis foliot ja vastaavat eivät auta – hiiltä pitää tulla.

    Menetelmää on kehitelty useiden satojen vuosien aikana esim Japanissa ja ollaan päädytty nestekaasuliekillä hiiltämiseen. Menetelmä ei ole kovin hidas – viisikin minuuttia polttamista riittää, kun lämpöä on tarpeeksi, Puun pinnasta häipyy yleensä jopa millejä.

    Hiiltynyt puu ei ole enää niin hyvä kasvualusta sienille ja bakteereille, eikä siinä ole kasvualustaan kuuluvia ravinteita, jotka ovat kuumuudessa muuttaneet muotoaan.

    Sivutuotteena aivan pintapuu saa myös lievää lämpökäsittelyä, mutta se ei ole täydellistä, koska lämpötila ei pysty olemaan riittävän pitkään tarpeeksi korkea. Ilman hiiltä ei käsittely ole onnistunut.

    Tavanomainen lämpökäsittely kestää jopa vuorokausia, eikä siinä tapahdu hiiltymistä muulloin, kuin vahingossa, jolloin koko kaapillinen menee savuna ilmaan.

    Hiilet säilyvät maassa satoja vuosia, eli siitä voi tehdä jonkinlaisia jontopäätelmiä.

    reservuaari-indeksi

    Oheisissa linkeissä muutama kuva tuosta käsittelystä ja sen tavoitteista, ettei nyt vaan jäisi epäselväksi mitä eroa on hiiltämisellä (hiillostaminen) ja puun lämmittämisellä muuten vaan.

    http://www.nba.fi/puukausi/puu/puuframe11c.htm

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Muistelen jostain lukeneeni että puun lämpötilan nosto riittävän korkeaksi riittäisi lahonestoon, eli sen ei tarvitsisi hiiltyä.

    Jätkä

    Anneli. Jos nostat vapaassa ilmassa olevan puun lämpötilan niin korkeaksi, että tapahtuu lämpökäsitty, se aivan varmasti hiiltyy, koska se syttyy palamaan. Saman voi todeta lämpökäsittelykamarissa, kun avaa oven silloin, kun lämpö on parisataa astetta. Riittää, että satsi saa happea!

    Hiiltäminen on eri juttu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos nostetaan lämpöä ilman happea.

    Jätkä

    Nuotiossa??????

    Se ei ole hiiltämistä, vaan lämpökäsittelyä.

    Visakallo Visakallo

    EDIT: viesti poistettu

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)