Keskustelut Metsänomistus Ruotsissa moni asia on toisin

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    Ruotsissa susireviireillä kuten muuallakin hirviharvuus on luokkaa 5/10000 ha. Ruotsissa susialueiden (isojen metsäyhtiöiden maita) metsästysseurueet uhosivat, että mikäli susia ei poisteta, kyörät lopettavat kokonaan hirvenmetsästyksen.

    Meillä kuten ei muuallakaan tarvita mitään hirvenmetsästystä, sudet hoitavat ongelman säälliselle tasolle (10000 luupäätä koko maassa).
    Siitä avautuu mahdollisuus uudelle biotaloudelle. 2012 nimimerkkien tapaamisessa mukana olleet pääsivät tietämään sahalan paroonin kautta, että hänen vasemmalla kädellä puolihuolimattomasti harjoitetulla metsätaloustyylillään on mahdollista tuottaa puuta 180 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.

    Hirviä tuo tuotto ei salli, niiden tulee olla silloin luontaisissa ydinhabitaateissaan, jotka eivät ole metsiä.

    Hirvi ei kuulu suomen metsiin.

    Pähkäilijä

    Peurat ja kauriit ovat vieraslajeja luonnossamme joten ne joutavatkin hävitä.

    Metsälehti 3/2014 sivu 10-11 näyttävät myös miten Ruotsissa pärjätään myös ilman kemeroita, yksityismetsien taimikonhoitoala on 100 000 hehtaaria enemmän kuin Suomessa vaikka yksityismetsiä on saman verran kummassakin maassa. Tuista ovat luopuneet jo 21 vuotta sitten..

    metsänvartija

    Verotus on Ruotsissa investointi ystävällisempi kuin täällä.

    Ja mm. superkuusikko osoittaa että hekin osaavat hoitaa metsään oikein.

    Metsuri motokuski

    Taannoin oli kirjoitus Metsästäjä – lehdessä että Ruotsin hirvitiheys keskimäärin on 10 -14 hirveä / 1000 ha. Norjassa jopa paljon suurempi. Eräässä tv- haastatelussa norjalainen metsänomistaja tovoi että päästäisiin 15 hirveen / 1000 ha niin voisi alkaa jotenkin metsää kasvattaa,

    Onhan nämä luvut ihan jotain muuta kuin meidän luvut, jotka vaihtelevat 2,5 – 5 hirveä / 1000 ha. Ihan vain tiedoksi ettei ala ”mopo karkaaman käsistä ” taas.

    jees h-valta

    Tuonkaltaisten hirvimäärien ihannoinnissa ei juuri järki päätä pakota.
    Tieliikenne muuttuisi lähinnä jatkuvaksi kolarien tai läheltä piti tilanteiden tressiksi. Myös metsätalouden ja metsäluonnon tappiot olisivat jo niin huimia ettei ainakaan mikään korvausjärjestelmä näin persaukisessa maassa pystyisi tuhoja korvaamaan. Helpoin yhteiskunnan säästö olisikin ajaa hirvikanta kertarysäyksellä lähes olemattomiin. Ja antaa sen jälkeen petojen hoitaa sorkalliset sopivaan muonavahvuuteen.

    Pähkäilijä

    Norjassa kuolee vuosittain noin 1100 hirveä junakolareissa pelkästään, onko siinä sitten ihannoin aihetta kun sarvia ja suolenpätkiä on pitkin junaratojen pientareita?

    Ensimmäiset borreilioosiakin levittävät hirvikärpäset on tavattu tänä syksynä, kenellä on hirvikärpäsihottumaa voivat varotoimenpiteenä pysytellä sisätiloissa ensimmäisiin kunnon yöpakkasiin asti…

    Metsuri motokuski

    Tarkennuksena vain että nykyinen hirvikanta sopii mainiosti minulle. En todellakaan kaipaa noita Ruotsin ja Norjan hirvimääriä ja niistä aiheutuvia vahinkoja ja hirvikärpäsiä.

    Ilmoitin vain kyseiset luvut sen vuoksi ettei nyt ihan uskota mitä AC kirjoittelee Ruotsin hirvimääristä ja siitä kuinka petokanta sen hoitaa. Hyvä esimerkki on mm kauristilanne joka seuramme alueella on. Kertaakaan kanta ei ole näin suuri vaikka ilveksiäkin alueella löytyy. Syynä on ilmeisesti pari huonoa lumitalvea joka antoi kauriille mahdollisuuden paeta petoja. Ainakin raatoja löytyi ennätys vähän.

    Gla Gla

    Vaikka meillä hirvikanta on pienempi kuin jossain muualla, silti meillä on erittäin hyvät syyt pudottaa kantaa. Tuire Nygrenin esittämä n. 50 000 olisi hirvikannan ja sen hallittavuuden suhteen ok, joten se olisi hyvä tavoite ainakin parin seuraavan vuoden ajalle.

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)