› Keskustelut › Metsänhoito › Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 236 total)
1 2 3 4 5 … 22 23 24

  • Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

    Sent on: 21.10.2015 at 20:18

    Hirvien aiheuttamien vahinkojen määrä metsissä ja maanteillä riippuu hirvien määrästä. Hirvien määrä puolestaan riippuu eniten metsästysseurojen anomien sekä riistakeskusten myöntämien pyyntilupien määrästä. Mm. Suomen pienellä susikannalla, hirvikolareilla tai vähäisillä salakaadoiilla on suhteellisen pieni merkitys hirvien määrään.

    Siis metsästysseurat sekä MMM:n ohjeistamat riistakeskukset hirvikannan säätelijöinä ovat hirvivahinkojen ja hirviturmien aiheuttajia, eivät suinkaan hirvet.

    Tuottamukselliset metsätaimikoiden hirvivahingot VMI10 mukaan olivat yli 1 000 000 hehtaaria, joista reilusti yli puolet oli alentanut taimikon laatua. Lisäksi vuotuisten maanteiden hirvikolarien ja niissä loukkaantuneiden määrä on lisääntynyt jälleen useita vuosia peräjälkeen.

    Nyt viimestään valtiontalouden ”kestävyysvajeen” pakottamana olisi korkea aika vapauttaa metsästysseurat ja riistakeskukset jäsenten omaa tuntoa kovasti rasittavasta hirvivahinkojen ja hirviturmien tuottamuksellisuudesta.

    Creator
    mehänpoika
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 26.10.2015 at 14:13

    Toki minulla on pieni otanta, mutta en ole tavannut ”seurojen välisen kateuden sokaisemia”. Kerropa Mehänpoika yksi esimerkki. Tässä hirvikeskustelussa tuntuu kyllä ainakin yksisilmäisiä löytyvän.

    Selvä, että kaikki laskennat antavat virheellisiä tietoja. Ei hirvillä ole tunnisteita. Oleellista onkin tarkastella vuosittaisia vaihteluja ja nimenomaan vaikka maakuntatasolla. Niistä voi tehdä johtopäätöksiä kannanmuutoksista.

    Timppa 26.10.2015 at 14:21

    Jatkaisin vielä, että jos näitä ”sokeita” olisi, niin itsekukin seura pyrkisi korottamaan saaliskiintiötään. Tämä tietysti johtaisi kumuloituviin kaatolupamääriin. Vähän nuo Mehänpojan ajatukset ovat ristiriitaisia.

    Timppa 26.10.2015 at 14:57

    Jesselle biologiasta. Tunnettu tosiasiahan on, että haapa levittää männynversoruostetta. Syömällä haavanvesat hirvet suorittavat biologista torjuntaa. Jos kasvat haapaa, joka haittaa arvokkaimman puumme männyn kasvua, otat kyllä kaikki riskit itsellesi.

    jees h-valta 26.10.2015 at 15:18

    Kun haapa on ykkönen ja mänty kakkonen on aivan sama vaikka niistä joku tuhoutuisikin. Mutta tähänastinen kokemus ei tuollaista uhkaa ole vielä tuntenut. Sekana kasvavat ja hyvin kasvaisivatkin kunhan saadaan hirvet pois muonavahvuudesta.

    ostaamyy 26.10.2015 at 18:31

    Mielestäni hirvikeskustelun paikka on metsäpolitiikan osastolla koska metsänhoitajana hirveä ei voi pitää.

    Mutta laitoin tämän viestin myös tänne

    Jos tarkastelee kahta vaihtoehtoa, tämä nykyinen käytäntö on se kolmas.

    1 Valtio ei maksa eikä korvaa metsänomistajille mitään silloin ei se myöskään voi määrätä minkäänlaisia kiintiöitä vaan maanomistaja saa ampua hirvet omalta maalta aina tavattaessa ja jos on valtakirja naapurilta niin sama peli. Homma voidaan antaa paikallisen metsästysseuran tehtäväksi.

    2. Valtio korvaa taimistovahingot täysimääräisinä ja huolehtii ettei kanta kasva liian suureksi.

    Muitakin vaihtoehtoja voi olla mutta lopuksi metsästäjä on se jota tarvitaan. Ihan tältä istumalta en kirjoittaisi valtakirjaa susille.

    Metsuri motokuski 26.10.2015 at 18:42

    No onneksi EU tulee kiristämään aselakia tuntuvasti niin nämäkin asehullut jäävät ilman asetta. Mikäli poliisit eivät huomaa valikointia tehdä.

    mehänpoika 26.10.2015 at 19:04

    ostaamyy:
    ””Mielestäni hirvikeskustelun paikka on metsäpolitiikan osastolla sillä metsänhoitajana hirveä ei voi pitää.””

    – Voi se niinkin olla, mutta ylitiheänä pidetty hirvikanta vaikuttaa niin suuresti metsien uudistamiseen puulajivalinnasta lähtien, että yhtähyvin sen paikka on Metsänhoito-osiossakin. Ainakaan yli 2 hirveä/1000 ha kannan ongelmat eivät mielestäni sovellu Monikäyttö-osioon ruodittavaksi.

    Jos hirvenmetsästykseen ei saada tolkkua, että kanta vakiintuisi selvästi alle 2kpl/1000 ha, olisi mielestäni tarpeen harkita hirvenmetsästyksen erottamista erilleen muusta vähemmän vahinkoja aiheuttavasta metsästyksestä sekä samalla myös riista-nimikkeen suojista. Nykyisten pyyntilupien vuoksi hirvien aiheuttama metsätaimikkotuhokaan ei ole ”luonnon aiheuttama tuho” vaan selvästi hirviseurueiden ja riistakeskusten aiheuttama.

    jees h-valta 26.10.2015 at 19:09

    Kyllähän riistanhoitomaksun ja metsästyskortin omaava aseen saa nytkin. Ei vain olisi vielä aivan paljon aikaa moiseen kyttäystyyppiseen karjanlahtaukseen. Eläkepäivillä taas alkaisi aikaa olla joten en taida sitäkään vaihtoehtoa että itse metsästäni hirviä lahtaisin poiskaan sulkea. Mutta kernaasti toivoisin että seurat järkiintyisi ja pitäisi kannan kurissa eli tuhoa tuottamattomalla tasolla.

    suorittava porras 26.10.2015 at 19:20

    ”Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin luvista => Hirvikanta kasvaisi.”

    Kyllä .

    Seurueelle myönnetty lupamäärä = kaatotavoite .
    Jos kaatolupia ei ole , ei ole tavoitettakaan ja varovaisuusperiaatteeseen kasvatettu suomalainen metsästäjä ottaa vain sen verran saalista , että metsästettävä kanta ei
    vaarannu .
    Tilanne kärjistyi vuosituhannen vaihteessa . Riistahallinnon yllättäen tarjoamaa moninkertaista lupamäärää ei monikaan uskaltanut aluksi käyttää . Ilman silloista riistahallinnon aktiivista toimintaa kaatomäärien kasvattamiseksi oltaisiin edelleen syvissä
    ongelmissa .

    ”Jos lupamaksuista luovuttaisiin => Hirvikanta kasvaisi.”

    Ei .
    Ainosataan korvaukset riistavahingoista ja vahinkojen ennaltaehkäisy loppuisivat , kun varojen kerääminen kyseisiin takoituksiin lupamaksujen kautta päättyisi .

    ”Jos alueelle sai tulla pyytämään muitakin seuroja => Hirvikanta kasvaisi.”

    Taas outoja päätelmiä .
    Yhteislupa-alueilla eri seurueiden keskenään järjestämät jahdit ovat mahdollisia , jos niin sovitaan . Myös kaatolupia voidaan ottaa vastaan tai tilanteen vaatiessa luovuttaa toiselle seuralle kesken jahtikauden . =metsästyspaineen suuntaaminen ongelmakohteille = hirvien määrä VÄHENEE.

    Ne seurat , jotka eivät ole mukana yhteisluvissa ovat sidottuja saamiinsa lupamääriin koko kaudeksi . Lisäksi muiden seurojen mahdollisuus osallistua jahtiin kaatuu metsästysvuokrasopimuksen lauseeseen :
    ”Vuokraoikeutta ei saa siirtää kolmannelle ” Näiden kohdalla hirvikanta kasvaa , koska kankean menettelyn takia lupia jää käyttämättä . (Tämä käytäntö siirtyi pitäjässämme historiaan jo vuonna 1989 ja sen huomaa hirvitiheydestä = 2 / 1 000ha )

    ”Jos lupamaksut nousivat => Hirvikanta kasvaisi.”

    Varmasti .

    Kustannusten lisääminen kiihdyttää orastavaa metsästäjäkatoa entisestään . Vanhojen ohella myös nuoremmat lopettavat harrastuksen taloudellisista syistä .

    suorittava porras 26.10.2015 at 19:25

    #”Kyllähän riistanhoitomaksun ja metsästyskortin omaava aseen saa nytkin. ”#

    Kysytään muuten , että missäs seurassa herra tai rouva metsästää ?
    Jos vastaat , että yksin ja omilta mailta , voi lähteä entisetkin aseet parempaan talteen : )

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 236 total)
1 2 3 4 5 … 22 23 24