Keskustelut Metsänhoito Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 124)
  • Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

    Metsän uudistamiskulut ovat tasoa 1000-1500 euroa/ha. Riippuu tietysti kuinka paljon itse tekee. Jos säästää niissä 500 euroa (esim. mätästys pois ja kuusentaimia vain puolet tavanomaisesta), mikä on rahan tuotto 60-80 vuoden kiertoajalla ?

    Jos oletetaan kiertoajaksi 60 vuotta niin tämä 500 euroa muuttuu 5% vuosituotolla (esim osakkeet tai osakeindeksirahasto) 60 vuodessa summaksi 9980 euroa ja 80 vuoden kiertoajalla summaksi 27000. Korkoa korolle vaikutus (Einsteinin mukaan maailman 7. ihme) on voimakas ja eksponentiaalinen ajan loppupäässä. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu inflaatiota, mutta sehän vaikuttaa myös puun hintaan. Lisäksi ei ole huomioitu uudistamiskulujen verovähennystä 30%.

    Aika hyvä tuotto 500 eurolle ? Missä laskelmassa virhe/virheitä ?

     

     

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    Monella säästyneet rahat seisovat vuodesta toiseeen nollakorolla makaamassa pankkitilillä.Itsellä elämässä säästöt tulee muualta,kuin uudistamiskuluista.Köyhän on rahevillä istutusmailla kyllä muokattava ja 1500 taintakin tikuteltava,rikas voi tietysti tyytyä vähenpään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pari ajatelmaa. Uudistusala ei tuota yhtä hyvin ellet mätästä. Jos homma onnistuu eikä tukkimiehentäit syö taimia, tulokseksi voi tulla kelvollinen metsä. Ainakaan minulle ei 60 tai 80 vuoden päässä olevilla hypoteettisilla tuloilla ole mitään merkitystä, joten houkutus laittaa se seteli sen sijaan kulutukseen tai korkosijoituksiin olisi sinällään kyllä suuri.

    Timppa

    Scientist eikö sinun kannattaisi myydä koko metsäsi ja sijoittaa kaikki rahasi noihin osakkeisiin.  Silloin olisit 80 vuoden päästä tosi rikas.  Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon monen firmansa myyneen kohtalo:

    Ensin tulee tenniskyynärpää

    sitten tulee alkoholismi

    ja lopuksi avioero.

    Tietysti ne 80 vuotta pitäisi yrittää elää ensiksi yhteiskunnan kustannuksella.

    Kurki

    Jos itse mätästäisi (menoja vain polttoainekulut) ja kylväisi itse keräämänsä siemenet, niin siitä vasta hurja kuvitteellinen tuotto tulisi. Sivutoimenaan uudistaisi 60 ha metsäpinta-alaa yhden hehtaarin vuodessa. Kaiken hyödyn yhdestä hakkuukierrosta saisi, kun aloittaisi 20 vuoden ikäisenä  ja eläisi vielä 100 vuotiaaksi.

    Ehkä päästäisiin miljoonan kuvitteelliseen hyötyyn.

     

    Puuki

    Ap:lla jokin pieni virhe  korkolaskussa.  5 % :n  mukaan 80 vuodessa kertyisi n.  24781  € ja 60 vuodessa n. 9340 € .

    Riskilisä pitää laskea mukaan, jos noin haluaa arvioida tuottomahdollisuuksien todennäköisyyksiä.  Hajauttamalla onnistuu sijoitukset yleensä paremmin kuin vain yhteen ”hevoseen” satsaamalla .    Osakkeiden ja ideksien arvot ja tuottokin saattaa vaihdella hamassa tulevaisuudessa.     Metsän tuoton arvioinneissa on käytetty riskilisänä (NNA-laskennassa) 0, 5 %:a .

    Laikkumätästys esim. nopeuttaa taimien kasvua ja parantaa selvitymismahdollisuuksia melko paljon paljaaseen maahan  verrattuna. Harvaan istutus siellä mihin se sopii , säästää kuluja .  Jos onnistuu istuttamalla kasvattamaan vain tukkipuuaihioita ja kuitupuut tulee luontaisesti, niin melkoinen erohan se tuotossa on .

    Tolopainen

    Jos käyttää avohakkuun myyntitulon ensinmäisen vuoden korot uudistamiseen, ei tarvitse omia rahoja käyttää. Kylvö männylle tulee halvemmaksi eikä mäntyä muutenkaan kannata istuttaa, kun hirvet syö taimet tai metsot nyppii ylös maasta.

    Yrittäjä-metsänomistaja

    Tehkääpäs joku uusi laskelma todellisilla kuluilla ja ajoilla. Eli kuluihin lisää taimikonhoitokulut ja säästyneiden rahojen sijoitusajassa huomioitava myös kahden harvennuksen tulot esim 25 ja 35 vuoden kohdalla.

    derHorst

    Todellisilla kuluilla istutus (1000-1500 e / ha) + taimikonhoidot esim. 4 prosentin laskentakorolla kääntyy plussalle hyvällä tuurilla toisessa harvennuksessa ja huonossa vasta päätehakkuussa. Laskeskelin noita pari vuotta sitten aikani kuluksi aika kireillä kiertoajoilla ja lopetin istutukset niihin laskelmiin, sijoitan uudistuskulut muualle. Eli kun koron unohtaa, niin metsänomistus on pirun kannattavaa, koron kanssa ei todellakaan. Nykyarvoa tyhjästä päätehakkuuseen kuvastaa summa-arvolaskelmien paljaan maan arvo (satasia; karulla vähän satasia ja rehevällä ehkäpä max.  5 kpl satasia).

    Laskelmat olettavat puun reaalihinnan, verotuksen yms. pysyvän vakiona koko kiertoajan. Näinhän ei tosiasiassa ole, vaan reaalihinta tuppaa laskemaan, työpanos kallistumaan ja verotus kiristymään ajan kuluessa,. Tai noin on ainakin taaksepäin tarkasteltuna tapahtunut ja miksikäs se kehitys ei noin jatkuisi.

    Mutta kun kirjaa kaikki kulut tarkasti ylös ja odottaa 60-80 vuotta, niin siinä sen saa luotettavasti selville. Tuohon aikaan vaan liittyy niin paljon epävarmuustekijöitä, että muuten kukaan ei voi väittää olevansa oikeassa.

    metsänkasvattaja

    vähän kyseenalainen  säästö  harvassa kasvatetut  taimista  tulee oksaisia  ja  siihen  lisättynä  vielä muut  tuhot  myöhemmin  mutta   maanmuokkauksessa   voi  kyllä  säästää  jos  maaperä on  sellainen

    MJO

    5% tuotolla, kun myy 10ha metsää 2000€ hehtaari hinnalla on 80 vuoden päästä miljonääri. Ei kannata miettiä, mitä tekee.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 124)