› Keskustelut › Metsänhoito › Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 124)
1 2 3 4 … 11 12 13

  • Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

    Sent on: 15.1.2019, 15:12

    Merkitty: 

    Metsän uudistamiskulut ovat tasoa 1000-1500 euroa/ha. Riippuu tietysti kuinka paljon itse tekee. Jos säästää niissä 500 euroa (esim. mätästys pois ja kuusentaimia vain puolet tavanomaisesta), mikä on rahan tuotto 60-80 vuoden kiertoajalla ?

    Jos oletetaan kiertoajaksi 60 vuotta niin tämä 500 euroa muuttuu 5% vuosituotolla (esim osakkeet tai osakeindeksirahasto) 60 vuodessa summaksi 9980 euroa ja 80 vuoden kiertoajalla summaksi 27000. Korkoa korolle vaikutus (Einsteinin mukaan maailman 7. ihme) on voimakas ja eksponentiaalinen ajan loppupäässä. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu inflaatiota, mutta sehän vaikuttaa myös puun hintaan. Lisäksi ei ole huomioitu uudistamiskulujen verovähennystä 30%.

    Aika hyvä tuotto 500 eurolle ? Missä laskelmassa virhe/virheitä ?

     

     

    Tekijä
    Scientist Scientist
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 2.3.2019, 16:00

    Riippuu mistä roikkuu voittaako vai häviääkö tuloksessa jk:n metsässä suhteessa viljelyyn. Molemmat saa paperilla näyttämään toista paremmalta, jos niin haluaa.   Mutta jos laskee yhteen tärkeimmät kannattavuuteen vaikuttavat tekijät, niin kyllä se säästö useimmiten jää liian pieneksi mikä uudistuskulujen pois jäännistä saadaan. Muut maisema ym. arvot on tietysti asia erikseen.

    Jos korjuun saa ostettua (tai jos voi tehdä itse) edullisesti ja jälkikin vielä olisi tarpeeksi hyvä, niin hyvän jo valmiin alikasvoskuusikon kasvattaminen kuitupuukokoisesta tukkipuuksi voi olla joskus kannattavampaa kuin sen hakkuu samaan aikaan  päätehakkuupuuston kanssa.

    Monta eri tekijää vaikuttaa esim. korjuun hintaan. Kun puun keskikoko kasvaa, niin korjuukulut/motti laskee vähän.  Jäävän puuston varominen ja pienempi kertymä vaikuttaa toiseen suuntaan.  Hakkuun ajankohtakin pitäsi mieluusti pystyä sovittamaan talviaikaan , jne.

    Jotain 2-3 € /motti voisi olla max. hinnan lasku, jonka kestäisi ottaa takkiin jk-hakkuussa, jotta vielä kannattaisi muuttaa alle 300 m³/ha päätehakkuuleimikon puista osa jatkokasvatukseen, jos siis muut edellytykset on olemassa siihen.

     

     

     

    Tolopainen 2.3.2019, 17:00

    Kovin isoja on teillä kertymät päätehakkuussa. Jos Pohjois-Suomessa mennää jk:hon kerralla voidaan hakata muutama kymmenen kiintoa. Päätehakkuussa pari sataa kiintoa tai alle.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 2.3.2019, 17:01

    Useimiten leimikko on sen verran uudishakkuussa kasvanut,että uudistaminen on niillä euroilla kuittaantunut.Naapurissa on tontiksi luokiteltava tila,jolla oli kova metsä.Hakkasivat n.20 vuotta sitten myyntipuut pois ja mitat täyttämätön roina jäi.Eivät tulahneet mitään uudistamistoimiin.Nyt monimuotoinen sekametsä poltopuu metsäksi muotoutunut.Muutama kuusi,hieskoivupuskia,leppää,raitaa,hyvä harrastepalsta,jossa ei rahalliset arvot tule päätä huimaamaan.Energiapuu tuotantosuutana luonnon valinta.En tiedä mihin sijoittivat uudistuksesta säästyneet rahat ja ovatko poikineet mahdollisesti hyvinkin.

     

    Metsuri motokuski 2.3.2019, 18:50

    Kyllä tuolla työelämässä näki näitä ”hevosmiesten” metsiä jossa kaikki oli jätetty luonnontilaan ja vähäinenkin euro revittiin näitte ”kauramoottorien” perseeseen. Ei oltu uudistettu mutta ei kyllä raivattukkaan. Monesti näitä kuvioita tuli tarjontaan niin riitti kun jotain sai eikä niiden kuntoonlaitosta joutunut maksamaan.

    Puuki 3.3.2019, 07:34

    Yhtälailla  luontaisesti uudistettava metsä vaatii hoitoa kuin viljeltykin vaikka toisin  kuulee esitettävän joidenkin jk:n puolesta puhuvien jutuissa.  Voi vaatia joskus jopa enemmän hoitoa ja  hakkuiden oikea-aikaista tekemistä ja niille huolellista tekijää.

     

     

    jees h-valta 3.3.2019, 09:00

    Kyllä, aion mennä koko hakkuun jälkeisen alan läpi käsitöinä mutta ei se tietenkään rahallista säästöä pois sulje. Joka kohteellani olisi uudistuskuluina tiennyt aika isoa rahaa, lähemmäs kymppitonnia. Kyllähän niin jk-lla kuin ylispuillakin turmeltuu alikasvosta ja ne kannattaa heti siivota jolloin metsän ilmekkin muuttuu aika tavalla paremmaksi. Myös harventaa samalla turhaa suttua pois.

    suorittava porras suorittava porras 3.3.2019, 09:43

    Eiköhän se suttu olisi ollut parasta hoitaa ennen hakkuuta. Olisi se hakkuukin tehty mahdollisesti loppuun asti.

    Kovasti kehutaan luontaisen uudistamisen edullisuutta. Vähemmän puhutaan siitä ,kuinka onnistutaan suhteessa istuttamiseen/kylvöön. Tilastot kertovat varsin karua kieltä luontaisen uudistamisen onnistumisesta. Tulos on kehno kautta linjan.

    mehtäukko 3.3.2019, 09:53

    Lähtien siitä että metsätalouteen ottaudutaan tosissaan tyhjästä alkaen tai muuten tiloja ajan kanssa haalien, mehtäukon mielestä on nurin kurista loputtomasti äimistellä sitä ja tätä ”liikkuvista osista”: ne vaan kuuluvat  taudin kuvaan. Ammattimaisuutta kuvaa sitten kuinka ne eri haasteet selvitetään. Kun pääelinkeino tai iso siivu on jolla kulla metsätalous, ei koron kanssa haikarointi näyttele kummia. Työt tehdään kaikki ajallaan, riittävän vaikuttavasti ja tietenkin kustannustehokkaasti.

    On moninkertainen korkotappio antaa pilaantua nuoret mänty-, ja raudusmetsiköt ja lopulta kuusikotkin hoitonsa puutteessa. Mahot maapohjat syövät vuosi toisensa jälkeen odotettavissa ollutta puutiliä. Lahoutuva kuusikko pilaantuu tyvitukista moninkertaisesti mitä latvaan löytyy uutta tappia…

    Metsäkupsa Metsäkupsa 3.3.2019, 16:57

    Mehtäukon linjoilla,itse en ole koskaan korkoa laskenut tiloja ostaessani.Koronlaskijoiden epäilen saavan sellaisia lopputuloksia,ettei mikään kannata.Jos uudismiskuluistakin on tälläistä vääntöä,saati sitten kun on isommista rahoista kyse.Tyhjästä kun aloittanut ja nykyisin jotkin isotkin isännät ym. kadehtivat,niin ei taida aivan metsään olla mennyt homma totta puhuen.

    Metsänmies 3.3.2019, 17:35

    Taas Metsäkupsa puhuu asiaa. Todellakin, jos noita korkojuttuja alkaa liikaa laskemaan, kannattaa unohtaa metsäasiat. Nämä kuuluvat enemmänkin käytännön toimijoille. Tyhjästä aloittaneet(itsekin kuulun niihin) tuntuvat pärjäävän paremmin, kuin perijät. Mikähän juttu siinä on? …Voihan tuota korkoa laskea myös siten, että tekee kaikki uudistamis- ja hoitotyöt itse. Sijoittaa sitten joka vuosi hoitokuluista säästyneet rahat korkoa kasvamaan. Jos tekee omalla työllään muutaman tonnin säästön joka vuosi ja rahat kasvavat joka vuoden sijoitukseta korkoa korolle on väkisin tuolla 5% kasvulla vanhoilla päivillään miljonääri.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 124)
1 2 3 4 … 11 12 13