Keskustelut Metsänhoito Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

  • This topic has 124 vastausta, 34 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by AvatarKurki.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 124)
  • Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

    Metsän uudistamiskulut ovat tasoa 1000-1500 euroa/ha. Riippuu tietysti kuinka paljon itse tekee. Jos säästää niissä 500 euroa (esim. mätästys pois ja kuusentaimia vain puolet tavanomaisesta), mikä on rahan tuotto 60-80 vuoden kiertoajalla ?

    Jos oletetaan kiertoajaksi 60 vuotta niin tämä 500 euroa muuttuu 5% vuosituotolla (esim osakkeet tai osakeindeksirahasto) 60 vuodessa summaksi 9980 euroa ja 80 vuoden kiertoajalla summaksi 27000. Korkoa korolle vaikutus (Einsteinin mukaan maailman 7. ihme) on voimakas ja eksponentiaalinen ajan loppupäässä. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu inflaatiota, mutta sehän vaikuttaa myös puun hintaan. Lisäksi ei ole huomioitu uudistamiskulujen verovähennystä 30%.

    Aika hyvä tuotto 500 eurolle ? Missä laskelmassa virhe/virheitä ?

     

     

  • Kalle Kehveli

    Minä suosin luontaista uudistusta ja lisäksi jos mahdollista, omatoimista maankäsittelyä. En ole saanut laskelmissa mitään järkeä uudistaa metsää muulla tavalla, mutta jokainen ”taaplaa” tavallaan. Viljelty siemen laittaa kyllä joskus ajattelemaan, jos sitä lisäisi vähän.

    jees h-valta

    Tehokas uudistus on jo keksitty joten luontaista voi käyttää täydennyksenä mutta ei perusuudistuksena. Kyllä viljelty taimi hyvässä muokkausmättäässä on se nopein tie uuteen metsään. Maanpinnan rikkomista tarvitaan joka tavalla kuitenkin. Uudistuskustannus on se pienin murhe metsän kasvatuksessa jos talousmetsää aikoo kasvattaa.

    Puuki

    Jalostetut alkuperät lisää kasvua jatkuvasti entisiä vähän enemmän ( uudemman sukupolven alkuperät).   Kuusella ~ 15-20 % parempi kasvu , kun myös  siirtohyöty otetaan huomioon.   Ra-koivulla paljon enemmän, missä sitä pystyy kasvattamaan. Männyllä vähän parempi kuin kuusella mutta siirto ongelmallisempaa kuin kuusella pohjoisessa. Myös laatu männyllä parempi kuin jalostamattomilla (= oksien paksuus ja oksakulma) .

    Ei joka paikkaan eikä kaikille puulajeille sovi samat ”opit” esim. taimien tavallista pienemmästä määrästä .   Tasaikäinen jalostetun siemenalkuperän uudistusketju sovellettuna taimimäärien  osalta sopivine maanmuokkauksineen voittaa jk:n metsän kasvatuksen tuloksessa yleensä (ei aina)  hyväkasvuisilla metsämailla.

    Puuki

    Kustannusvaikutus muuttuu aika paljon, jos puut saa kasvamaan esim. 20 vuotta aiemmin päätehakkuuseen kuin sen ap:n 60 v. k-ajan mukaisen puuston. Jalostettuja (ku-)taimia minimimäärä 1200 kpl/ha (jos mahdollisuus saada luontaista täydennystä, taimimäärä vielä pienempi) . Th:t oikeaan aikaan, harvahko kasvatusasento (jos mahdollista) –> taimet ja sen jälkeen myös tukkipuuosuus kasvaa tavallista nopeammin. (Korkoakorolle kerroin on 20 vuodessa 5%:n korolla 2,65 ; samaan aikaan taas uusi taimikko ehtii jo varttua nuoreksi metsäksi).

    Verrattuna jk:een : Sen puustopääoman korkokustannuksen (vv. 0 – n. 20 ) ja kalliimpien korjuukulujen takia, tulee hyvin kasvavalla maalla helposti uudistussijoitus takaisin paremmalla korolla.   Korkolaskuissa kannattaa ottaa huomioon suuruusluokkakin. Vaikka korkotuotto %:ssa olisi hyvinkin suuri, ei euromäärät silti vastaa välttämättä jonkin pienemmän tuotto%:n hyvää tulosta.

    Pihkakintas

    Tänäpäinen kohde: Kaistale pellon ja männikön välissä, luontainen puusto tukkimittaista koivua ja kuusta. Männikkö istutettu 80 -luvulla, kaistaleella tuolloin haapa ja koivupusikko.  Harvennettu muutamaan kertaan kuitupuuksi kuusta, haapaa ja koivua. Nyt painetaan aukoksi, kaikki energiaksi.

    1 männikön puoleiselta reunalta harvesterilla, mitä tekemään pystyi.

    2 traktorin energiakouralla kokopuuna kaikki pikkupuusto.

    3 loput harvesterilla. Myös oksat kootaan.

    Puuta lyhyellä kierrolla tullut aika paljon, kaikki työ ollut hakkuutyötä.

    Jos kaistaleen olisi istuttanut aikoinaan kuuselle ja hoitanut taimikon, olisi siinä nyt ihan yhtä huono puusto. Pellolle kurkottava paksuoksainen kuusikko. Männikkö takana rinteessä hyvä. Huonon paikan hehtaarituotto ihan hyvä, tämän hetken energiapuun hinnalla.

     

     

     

     

     

    Mittarimato

    Ajatellaanpas asiaa vaikka näinkin: Entäs jo säästää hehtaarin uudistamiskuluissa 1000€, ostaa sillä hehtaarin tyhjää metsämaata á 500€ ja saan hankittua vielä taimet päälle. Niin että 60-80 vuoden päästä minulla onkin sitten 1 hehtaarin sijaa 2 hehtaaria päätehakkuukypsää metsää. Luulisi kannattavan.

    Timppa

    Ajatellaanpa Mittarimato asiaa näinkin päin.  Olet huolehtinut teistäsi ja maksanut tiehoitokunnalle maksuja 60-80 vuotta.  Bensaakin on kulunut metkoisesti sinä aikana palstalla käydessäsi.  Jälkeläisesi tilaavat moton paikalle.  Ilmoittaakin, ettei energiapuupusikosta makseta mitään.  Naapuri on hoitanut viimeisen päälle.  Myynyt harvennuspuuta 2-3 kertaa.  Päätehakkuussa puuta 400 m3 yhteensä 25000 euron arvosta.   Mitähän jälkipolvi sanoisi?

    Olen viime aikoina lähdettänyt Lukijan kuviin kolme esimerkkiä tapauksista, joissa taimettumista ei ole tapahtunut.  Jokaisella on vaikka kuinka paljon vastaavia, jos tutkii metsiään rehellisesti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pitäisikö noissa korkolaskuissa ottaa huomioon vaihtoehtoisen sijoituksen antama korko? Avohakkuuvaihtoehdossa sijoitetaan uudistamiskulut pienen koron kohteeseen mutta loput hakkuutulosta vaikka Metsäliiton osuuksiin. Jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdossa sijoitetaan hieman pienempi summa jäsenosuuksiin ja isompi summa metsään kasvamaan jäävään puustoon, hieman suuremmalla korolla kuin uudistuskulut, koska tuloa tulee seuraavasta harvennuksesta aikaisemmin.

    MaalaisSeppo

    Scientistin kannattaa ottaa huomioon verotus. Jos säästät uudistamiskuluissa 500, verojen jälkeen sijoitettavaksi jää 350.

    Tolopainen

    Ei jatkuvasta kasvatuksesta saa paremmin tuottavaa mitenkään, kun puut myydään aina harvennuspuun hinnalla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 124)