Keskustelut Puukauppa Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 155)
  • Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

    Merkitty: 

    Metsälehden paperiversiossa nro 24, oli juttu mänty-tyvitukkien laadun heikkemisestä.  Jopa joka kolmannessa tyvitukissa alkaa olla sisäistä vikaa ja ne menevät seksta-laaduksi.  Tämä on seurausta 70-luvulla uudistetuista männiköstä, jotka tulevat 2-harvennusikään ja tukkia alkaa kertyä niistä.

    Tilanne tulee pahenemaan edelleen, ainakin seuraavat 50 vuotta. Sahat toimivat niin ohuella katteella, etteivät pysty ottamaan sitä omaan piikkiinsä. Ongelma heijastuu varmasti kantohintoihin, mutta ei puuntuottajien katekaan kestä juurikaan laskua. Osansa saa siis varmaan koko ketju: sahat, puuntuottajat sekä puun korjuuta ja kuljetusta suorittava porras.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kansantaloudellista laskua tulee, verotulot vähenevät, eli maksajina olemme me kaikki, kun mekaanisen puolen liikevaihtoa ja vientituloja menetetään.

    Puuki

    Tukkien lajitteluun tullee mukaan röntgen tai sen tapainen läpivalaisu ja tietenkin myös hinnoittelu tapahtuu tulevaisuudessa sen mukaan.

    Puuntuottajat maksaa. Toisaalta on hyvä jos/kun laadun perusteella aletaan hinnoitella tukit.

    Aika hyvin sahatkin pärjää nykyään, kun tukin hinnat on alhaalla. Ainakin osa niistä tehnyt viimeaikoina huipputulosta. Puun hinnoissa se ei ole kylläkään näkynyt.

     

    Planter Planter

    Kohtalainen logistinen haaste isolla sahalla, jos jokaisesta tukista pitää lajitteluvaiheessa tietää keneltä se on ostettu? Lisäksi pitää syöttää tietojärjestelmään todellinen vian laatu, vaikutus lopputuotteeseen ja hintaan. Tullee samanlaista spekulaatiota kuin katkonnasta?

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Otsikkohan tuossa jutussa on: Hirvituhot maksetaan sahalla: yhä useammassa tyvitukissa piilee hirven aiheuttama vika…

    ”Hirven aiheuttama vika tyvitukissa tarkoittaa, että merkittävä osa siitä saatavasta sahatavarasta menee seksta-laatuun, jolla tehdään raskasta tappiota.”

     

    Metsuri motokuski

    Enemmänkin meillä on ollut ongelmana tyvien lenkous kuin mikään muu. Hirven syönnökset on otettu jo pois ensiharvennuksella ja sitten loput pahimmat lengot otetaan toisessa harvennuksessa. Vika on ollut meillä kuokalla tapahtuvissa istutuksissa joissa järestään kaikissa on tyvimutka. Usein mutkaisuus on noin metrin mittainen joten lyhyen kuidun siitä joutuu pois ottamaan. Joskus riittää lumppauskin jotta päästään tukkiin käsiksi. Hirviä noista on turha syyttää.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Holtiton sorkkaeläinlaiduntaja yrittää selittää mustan valkoiseksi. Totuus on kuitenkin: Ennen kaikkea merkit kertovat kuitenkin 1980-luvun tiheästä hirvikannasta.

    ”Tuon ajan taimikoiden harvennushakkuista kertyy nyt tukkia, joissa hirvien aiheuttamat viat ovat yleisiä”, sanoo Timber Teamin logistiikkapäällikkö Rauno Stranius.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Jos mäntysahatavaramarkkinoilla on voimakas ylitarjontatilanne niin miten niitä vientituloja menetetään ja eikä mänty ole loppunut metsistä. Sen päälle puuta käytetään ja ostetaan enemmän, jotta saadaan sama kasa, joka helpottaa männyn ylitarjontaa. Jos jotain pitäisi tehdä niin hirvikantaa lisätä.

    Hirvet aiheuttavat motivaation menetystä metsänhoitoon. ”Hoitamaton metsä on monimuotoisempi kuin hoidettu ” -AJ. Motivaation menetys metsän hoitoon myös vähentää puuta tarjolle ylitarjontamarkkinoille ja hirvet jos jotain niin ylläpitävät puun hyvää hintaa.

    Täällä on aivan liian vähän Anttonit pohtineet, että mikä puunhinta olisi jos tarjolla olisi 100 miljoonaa kuutiota enemmän.

    Jokainen ymmärtää, että yhtään kalikkaa mäntyä ei jää hirvien takia myymättä. Männyn sahaus voidaan keskittää isompiin systeemeihin missä sivuvirrat löytävät oikean paikkansa paremmin ja puuhastelu loppuu.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    AR:n ajatukset juoksevat tavanomaisesti hänelle eli vahvasti klimpeissä, joten kirjoitetut mielipiteetkin ovat sitten mitä sattuu.

     

    Itse asiaan sitten:

    Myös avojuuritaimet saatiin aikanaan pystyyn istutettua. Ehkä näin jälkikäteen suurin virhe silloin oli kun niitä ei saanut istuttaa riittävän syvälle. Myös kylvötaimikoissa on esiintynyt lenkoutta.

    Hirvet ovat todellakin tehneet paljon tuhoa, joka nyt realisoituu vikoina tyvitukeissa.

    Tähän asti ainakin sahat ovat saaneet riittävästi hyvää tukkia pulkkihinnalla. Siksi ei ole ollut tarpeen ottaa minkäänlaista laatumaksutapaa käyttöön. Ihan lähivuosina oli vielä varaa silputa kuituun, muka ylisuurina, leimikon parhaat puut.

    Jos jo edes 80-luvulla kun siitä tukin laadusta ruvettiin puhumaan, olisi otettu laatumaksutapa käyttöön, tukin laatu olisi tällä hetkellä toinen. Kun laadulla ei ollut väliä, keskityttiin vain määrään. Esim harvennuksissa olisi ollut paljon tehtävissä vuosikymmenten mittaan jos olisio todella keskitytty jättämään parhaat kasvamaan. Aivan liian paljon on uhrattu sille että puuväli on oikea ja sen takia poistettu hyviä runkoja kesken kaiken.

    Röntgen on liian vaarallinen ja hankalakin laadutukseen. Sitä olen jo viimeiset 20 vuotta ihmetellyt kun ultraääneen perustuvia systeemejä ei ilmeisesti ole ollut edes koekäytössä.

    Me näemme uusia ideoita tukin laadutuksessa vasta sitten kun sahat eivät enää saa pulkkihinnalla ostetun tavaran joukosta valikoitua riittävän laadukasta tavaraa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Tukkien laatua saisi parannettua hetkessä ja halvalla jo pelkästään sillä, että koulutettaisiin motokuskit tekemään oikeaa apteerausta.(He kaikki eivät todellakaan osaa apteerata). Täälläkin kovapäisimmät moton ohjaajat ovat vähätelleet laadun mukaan tehtävää katkontaa mm. sanoen, että A,B ja C – luokitus napit ohjaamossa ovat täysin tarpeettomat.

    Kun esim A- laatua olisi männyn tyvessä 35 dm, mutta tehdään väkisin väh. 46 dm pitkä tukki, niin sattuu pirusti katkaista hakkeeksi 14 dm tukkipuuta.

    Usein tuo tyvitukissa oleva , 35 dm ylittävä osa pudottaisi koko tuki C-laatuun, jos se on kiinni tukissa.

    Välitukissa tuo heikompi osa menisi täydestä, eli katkonta pitäisi tehdä niin, että koko tukki on samaa laatua, mutta eihä nuo sormijatkoksen tekijät sellaista ymmärrä.

    Metsuri motokuski

    Ai motomiesten vikako se onkin että tehdas antaa spektit jonka mukaan hakataan. Näyttää jätkä olevan edelleen siellä jossain menneisyydessä. Hyvä että uskot kuitenkin johonkin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 155)