Keskustelut Puukauppa Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 155)
  • Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

    Merkitty: 

    Metsälehden paperiversiossa nro 24, oli juttu mänty-tyvitukkien laadun heikkemisestä.  Jopa joka kolmannessa tyvitukissa alkaa olla sisäistä vikaa ja ne menevät seksta-laaduksi.  Tämä on seurausta 70-luvulla uudistetuista männiköstä, jotka tulevat 2-harvennusikään ja tukkia alkaa kertyä niistä.

    Tilanne tulee pahenemaan edelleen, ainakin seuraavat 50 vuotta. Sahat toimivat niin ohuella katteella, etteivät pysty ottamaan sitä omaan piikkiinsä. Ongelma heijastuu varmasti kantohintoihin, mutta ei puuntuottajien katekaan kestä juurikaan laskua. Osansa saa siis varmaan koko ketju: sahat, puuntuottajat sekä puun korjuuta ja kuljetusta suorittava porras.

  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    En tiedä, ei kenenkään, puulla on vasta arvoa kun joku jalostaa ja myy sen jollekkin. Minusta nää on järjettömiä lukuja mitä Kärkkäisten myöten esitetään, että 100miljoonaa euroa vuodessa hirvet aiheuttaa tuhoa. Ensinnäkin mäntysahatavarmarkkinat on pullollaan, a) kenelle ne olisi muka myyty b) Onko hirvien takia mänty loppunut ja sitä ei ole riittänyt jalostettavaksi? Ei ole, Puuta riittää ja siitä on ylitarjontaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hirvituho on pahimmillaan kun mänty on 2-5 metriä pitkää. Mistään emme voi tietää mikä on sahatavaramarkkina silloin kun nämä puut sahataan. Kyse on tulevien tuottojen arvon tippumisesta niin että uudistusinvestointi menee tappiolle.

    Jätkä

    Vaikka tukkikokoista mäntyä tulisi kuinka paljon tahansa, siitä ei mekaaninen teollisuus, eikä puusepänteollisuus hyödy yhtään – päinvastoin. ne teollisuudenhaarat kuolevat, jos kunnollista mäntysahatavaraa ei ole saatavissa.

    Kohta venäjä on sen suhteen ainoa mahdollisuus maailmassa. Hirvet riippumaan takakintereistään ja lihamylly jauhamaan koirille evästä.

    Me sahasimme monena vuotena peräkkäin puusepänlaatua, ostaja halusi järeät lankut mieluummin lyhyinä, eli ne tehtiinkin melko usein tyvilumpeista ja max 30 dm. Oli lupa tehdä jopa 25 dm pituisia.

    Hinta oli 300 € / kiinto, läpisahattuna ja tuoreena. + ALV. Ostaja oli tyytyväinen – samoin me, kun kuitupuusta saatiin kohtuullinen hinta, sahauspintoja tulee tuolla sahaustavalla melko vähän, eli kiinnosta tukkia tulee vähintään 0,7 kiintoa sahatavaraa. Ja on helppo + nopea sahata.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Tuttu koivusahuri kertoi, että oksattomalla koivulankulla on käytännössä rajattomat markkinat: kysyntä ylittää moninkertaisesti tarjonnan.

    Jätkä

    Koivusahurit eivät vaan tahdo saada ehjää, järeää koivutukkia, vaikka maksaisivatkin siitä ihan hyvää hintaa.

    Me sahasimme myös koivua, jota kerääntyi väljennys- ja päätehakkuista, mutta täysin sekapuustosta. Ostossa oli vaatimuksena minimi 20 senttiä ja pituus minimi 25 dm. Terveoksaista puuta. Meillä oli puusepänlaadossa maksimipituus 60 dm, mutta järeimmät lankut piti katkaista, koska olivat tuoreina liian raskaita käsitellä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    ”Hirven aiheuttamia vahinkoja metsässä ovat runkojen katkonta, latvakasvainten syönti, sivuoksien syönti sekä lehtien riivintä (Tomppo & Joensuu 2003).”

    ”Hirvi tekee merkittäviä vahinkoja männyn taimikoissa (Haukioja ym. 1982).”

    ”Pienistä männyn taimista hirvi syö latvakasvaimia (Heikkilä 1999).”

    Latvakasvaimen katkeaminen aiheuttaa myös puun laatua alentavan runkovian (Löyttyniemi 1983),”

    ”Hirvi tekee vahinkoja myös koivun taimikoissa (Haukioja ym. 1982).”

    ”Maittavuutensa ja taimikoiden vähyydestä johtuen lähes kaikki Suomessa kasvavat koivun taimikot joutuvat jossakin kehitysvaiheessa hirvituhojen kohteeksi (Heikkilä 1999).”

    Puuki

    Järeää hyvälaatuista koivutukkia sekapuuna on pystyssä nykyäänkin, mutta pienet erät ei kiinnosta, Mutta yhteismyynteinä puusepänteollisuuteen voisi onnistuakin paremmin.

    Oikein sahattuina lyhyetkin tyvitukit on arvotavaraa, jos vain markkinointikanavat olisi kunnossa.

     

    Jätkä

    Sanotaan, että vähintään rekkakuorma pitäisi olla esim. koivutukkia, mutta näyttää siltä, että ei pidä paikkaansa. Vast´ ikää poimivat lähipalstalta väljennysikää hipovasta kuusikosta latvansa katkoneita ja vinoon kallistuneita kuusia ja samalla poimivat koivutukit lähes kaikki. Pinossa näkyy olevan ilmeisesti vaneritukkia vajaa nuppikuorma. Sama on kuusitukkien ja -kuidun määrä.

    Logistiikan avulla pienemmätkin erät kyllä ostetaan, mutta erikoispuut pitäisi myydä aina erikoishinnalla niitä tarvitseville.

    Planter Planter

    Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Risto Heikkilän on perustanut vuonna 2003 Vilppulaan ja Lapin-järvelle kenttäkokeet.Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää männyn taimen elpyminen hirven syönnöstä
    simuloivan katkaisun jälkeen ja vertailla eri tavoilla vioitettuja taimia käsittelemättömiin taimiin sekä selvittää latvan katkaisun vaikutusta rungon laatuun. Aikanaan puut mennevät koesahaukseen, mutta väliaikatietoa on saatavissa esim. opinnäytetyöstä. Matti Poti ”Männyn taimien elpyminen hirvituhoa simuloivan käsittelyn jälkeen”

    5.4.1 Puun laatu jatkokehityksen kannalta

    Mittausten mukaan kaikkiin katkontakokeen taimiin jää puun jatkokehityksen kannalta merkittävä vika. Taimista 76 % jää vakava mutka ja lisäksi yleisimmin poika-oksa. Loput 24 % taimista on joko kaksi- tai monihaaraisia. Keskimäärin käsittelyn aiheuttaman vian merkitys loppuu 371,2 cm:n korkeudessa.

    matompi

    Minun käsitääkseni se röntgen tai läpivalaisu  on jo käytössä ainakin osalla tukkisahoista.  Tietysti metallinpaljastinkin.

     

    T: Michelinen pyörittäjä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 155)