Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Olen ollut koko ajan huolissani Suomesta, jolla on ennenkin ollut taipumus hurahtaa asioihin, jotka ovat myöhemmin osoittautuneet kalliksi ratkaisuiksi.
Suomi ei ole koskaan hurahtanut mihinkään uuteen. Suomi on aina pikemminkin kietoutunut menneeseen ja roikkunut siinä viimeiseen asti.
Risto Siilasmaa ja Erik Trast varoittavat datakeskuksista Hesarissa.
Vihreän siirtymän hankkeita kehittävän CPC Finlandin toimitusjohtaja Erik Trast varoittaa, että Suomen sähköjärjestelmä ajautuu ongelmiin parissa vuodessa. Suurin osa datakeskuksista pyrkii tekemään kiinteähintaisia sähkösopimuksia olemassa olevasta tuotannosta, mikä ei synnytä uutta sähkön tuotantoa. Datakeskuksilta pitäisi edellyttää uutta uusiutuvaa sähkön tuotantoa synnyttävää PPA-sopimusta, kuten EU:n vihreän vedyn säännöstössä.
PPA = pitkäaikainen sähkön myyntisopimus. Mitähän tuo uusi uusiutuva olisi, joka kelpaisi kiinteähintaisen sähkön tuotantoon? Jutussa väitetään että lisävaatimukset datakeskuksille eivät ole ongelma, koska maatuulivoiman rakentaminen on niin edullista. Datakeskus tarvitsee kuitenkin tasaisesti sähköä ja kiinteällä hinnalla.
HS lukijan ehdotus: Wärtsilä toimittaa varavoimalan datakeskuksen kupeeseen tuulettomiksi päiviksi. Näin tehdään jo jenkkilässä.
Toinen komppaa: USA:ssa useissa osavaltioissa datakeskusten pitää rakentaa omaa varaenergiantuotantoa riittävästi. Ne eivät nosta kuluttajien hintaa kohtuuttomasti ja pakota rakentamaan ylenpalttisen suurta sähköverkkoa. Kun tuotantoa on omalla tontilla verkko ei kuormitu samalla tavalla. Tämä itseasiassa on suurin syy Wärtsilän osakkeen nousuun. Jos rakennetaan liikaa tuulivoimaa tai aurinkovoimaa, silloin sähkö on välillä negatiivisella hinnalla ja välillä yli euron. Suomi voi hyvin vaatia datakekuksilta oman energiantuotannon takaamista, jos näin ei tehdä kuluttajan sähkölasku tulee olemaan karsea.
Kolmas: Fortumin Rauramo kertoi talvella että on jo myynyt tämän vuoden sähkötuotannon kiinteään alle 4 cnt/ kWh hintaan ja oli hyvin tyytyväinen. Fortumissa kohtaa tasainen Ydin ja vesivoimatuotanto Datakeskusten tasaisen sähkökuorman. (Näin tämän saman haastattelun ja ihmettelin halpaa hintaa.)
Neljäs: Eli sähkönhinnan kilowattituntia kohden pitäisi olla sitä korkeampi mitä suuurempi kulutus. (Tavalliselle kuluttajalle vaikutus olisi olematon.)
AJ: Tekoälyä käytetään myös meillä tulevaisuudessa erittäin paljon, mikä luultavasti nostaa sähkön kulutusta ja tarvetta datakeskuksille. Ne pitäisikin ensisijaisesti rakentaa suomalaisten yritysten käyttöön eikä myydä laskenta- ja tallennuskapasiteettia halvalla ulkomaille.
Paljon keskustelua tämän jälkeenkin, mutta en enää jaksa referoida. Suomukset ovat kuitenkin tippuneet kuluttajien silmiltä, näin voisi sanoa.
Uniper huuma jäi Visan listasta pois. Kun se kauppa tehtiin, Uniperin johdon vastustuksesta huolimatta, pääministerinä oli Juha Sipilä, omistajaohjausministerinä Mika Lintilä, ulkoministerinä Timo Soini, ja ulkomaankauppaministerinä Kai Mykkänen. Nämä herrat kielsivät jälkikäteen tienneensä kaupoista mitään. Outoa, valtioenemmistöisen yrityksen. Tosin Sipilä ilmoitti kaupan toteuduttua, että nyt laitetaan tase töihin. Tase pyöri vähän väärin päin. Fortumille, veronmaksajille, Uniper maksoi 7 miljardia. Kun se myytiin taseeseen kirjattiin tuloa 0,5 miljardia.
No, mitäs sitten olivat kasinotalous, IT-kupla, UMTS-huuma, olivatko ne omana aikanaan jotain jäänteitä menneisyydestä?
Aijaa missä maassa ei ollut 2000-luvun IT-kuplaa? Sehän oli nimitys maailmanlaajuiselle pörssiromahdukselle. Suomi oli pisara meressä. No ehkei Mongoliassa.
Kasinotalous on nimitys, kun rahoitusmarkkinoita vapautettiin maailmalla. Suomessa nimitys otettiin käyttöön 90-luvun lamanyhteydessä.
Jos yksi yritys osti typeryydessään Saksan UMTS-luvan. Miten koko suomi liittyy tähän? Ei suomi maksanut lupaa vaan Sonera. Aika mitätön asia koko suomi hurahti UMTS-lupaan?
No, MJO, jos hieman suhteutetaan asioita, valtio-omisteisen Soneran arvo oli ennen UMTS-ostoksia suurempi kuin koko Suomen valtion velka. Velka jäi, saksalaiset saivat Soneran rahat, ja Sonera päätyi ruotalaisomistukseen heidän kannaltaan erittäin edullisesti. Kyllä se minun mielestäni jollain tavalla on koskettanut koko Suomen kansaa. MJO:lla on jokin kadehdittava keino ulkoistaa itsensä kaikista tällaisista tapahtumista.
UMTS-kauppojen aikaan Soneran pääomistaja oli valtio. Valtio myös nimitti Soneran hallituksen. Sonera oli listattu pörssiin ja oli yksi keskeisimmistä valtion pörssiomistuksista. Vaikeuksiin ajautunut Sonera liitettiin ruotsalaiseen Teliaan. Telia Finland ei ole maksanut yhteisöveroa Suomeen yli 20 vuoteen. Samaan aikaan Telia on maksanut osinkoa yli 8 miljardia euroa, josta n. puolet Ruotsin valtiolle.
Telia Finland ei ole maksanut yhteisöveroa Suomeen yli 20 vuoteen. Samaan aikaan Telia on maksanut osinkoa yli 8 miljardia euroa, josta n. puolet Ruotsin valtiolle.
Niin se suuri ruotsalainen teleoperaattori, joka osti soneran. Huom. Telia ei ole sama kuin Telia Finland, vaan paljon isompi kuin Telia Finland.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään