Keskustelut Metsänhoito Sellutuotannon syvin olemus?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
  • Sellutuotannon syvin olemus?

    Mäntyranta kirjoittaa maanantain 30.11.2020 MT:ssä, että ”Puudieselin päivät on luetut”. Sinällään mainio kirjoitus, jossa käsitellään biotuotetuotannon arvostusta tai sen puutetta, jätti huomiotta mielestäni yhden vieläkin huolestuttavamman asennevian kuin julkisen keskustelun vinouman: metsäalan väki ei itse arvosta sellua.

    Aina haikaillaan ”pitkäikäisen” tukin/lankun perään, ettei vain tuhlattaisi puuta selluntuotantoon. Ottaen huomioon, mitä sellusta nykyisin tehdään, tämä aliarvio pahoin sellutuotannon potentiaalia. Parhaillaan sellupohjaiset tuotteet (mm. komposiittilankku, kirjat) ovat vähintään yhtä pitkäikäisiä kuin sahatuotteet. Lisäksi sellupohjaisten tuotteiden kierrätys on varsin tehokasta, mikä jatkaa sen käyttöikää. Eikä sillä liene väliä, onko puu sahattu vai jauhettu lopputuotetta varten. Ei pitäisi julkisesti metsäalalla olevien ihmisten väheksyä sellun merkitystä puutuotteiden perustana tai ainakaan leimata sen ilmastohyötyjä hiilivarastona. Tällainen puhe on käytännössä joidenkin, jotka niin haluavat tulkita, mielestä nykyistä metsätaloutta kyseenalaistavaa harvennuksineen ja avohakkuineen, joissa iso osa on ”arvotonta” kuitupuuta.

    Kokonaan toinen asia on tietenkin se, että metsänomistaja saa paremman hinnan tukista.

  • Timppa

    Metsänomistajan kannattaa myös muistaa, että sellu tehdään tukin kasvatuksen sivuvirrasta.  Ilman sellun valmistukseen ohjautuvaa pienimittakaavaista tai muuten tukeiksi kelpaamatonta puuta ja sahahaketta saisimme tukeistamme paljon huonomman hinnan.   Vasta massateollisuus on mahdollistanut kustannustehokkaan metsätalouden.  Aikanaanhan tapana oli ottaa tukkipuusta käyttöön vain tukeiksi kelpaava osa.

    Olen jatkuvasti ihmetellyt sitä kuinka jatkuvaa kasvatusta markkinoivat väheksyvät jatkuvasti sellun valmistusta.  Minusta näiden metsäammattilaisten toiminta on tässä asiassa kerrassaan häpeällistä.

    Tolopainen

    Kun paperin käyttö vähenee sellun kulutus kasvaa. Jätepaperia ei enää saada kartongin valmistukseen eikä mihinkään paperituotteisiin se pitää korvata uudella kuidulla. Sellun kysyntä kasvaa kokoajan parin prosentin vuosivauhtia. Kemin tehtaan tuotanto sopii hyvin markkinoille. Sellun hinnatkin ovat kääntyneet nousuun.

    jees h-valta

    Sellu on kohta tärkeämpi jae kuin tukkiosuus. Mutta hinnaltaan sen tarina ei kuulukkaan nousta tukin tasolle mutta hiukan paremmaksi vielä päästään kyllä. Jalostusmonipuolisuuden myötä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tinppa: ”Metsänomistajan kannattaa myös muistaa, että sellu tehdään tukin kasvatuksen sivuvirrasta.  Ilman sellun valmistukseen ohjautuvaa pienimittakaavaista tai muuten tukeiksi kelpaamatonta puuta ja sahahaketta saisimme tukeistamme paljon huonomman hinnan.   Vasta massateollisuus on mahdollistanut kustannustehokkaan metsätalouden.  Aikanaanhan tapana oli ottaa tukkipuusta käyttöön vain tukeiksi kelpaava osa.”

    Taidatkos sen osuvmmin sanoa?

    Sain elantoni 30 vuotta suoraan sellutehtaan kassasta ja eläkkeenikin pääosin sieltä peräisin. Olen kuitenkin aina ollut sitä mieltä, että tukki on se jota aina on pidettävä metsänhoidon tavoitteena. Timpan edellä oleva kommetti ei kuitenkaan ole mitenkään tuon periaatteen kanssa ristiriidassa. Suomen metsatalous tarvitsee, menekin varmistamiseen sekä sahoja, että sellutehtaita. Myydään siis edelleen tukkia ja sellupuuta. Jos jomman kumman menekki loppuu, romahtaa Suomen metsätalous.

    On turha kiistellä siitä kumpi on tärkeämpi. Eivätkä nämä myöskään mitenkään syö toistansa. Se puu mikä ei tukiksi käy on ihan sopivaa raaka-ainetta sellulle. Jos energiapuu saavuttaa joskus ne määrätavoitteet joita nyt on kolmekymmentä vuotta taivaanrantaan maalattu, niin se sitten syö jo sellupuun kanssa samasta pöydästä, mutta vain osittain. Kaskisten tehtaan tuotantopäällikkö aikanaan kovasti toivoi energiapuun nousua, että sellussa voitaisiin panna latvaläpimitan alaraja  kymmeneen senttiin. Samalla päästäisiin eroon kuivien ja lahovikaisten sellupuitten tyrkyttäjistä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

     

     

     

     

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Sellu on pelastanut metsäteollisuutemme, vaikka sitä halveksitaan alhaisen jalostusasteen vuoksi. Tuolla edellä jo Timppa asian toteaakin, sahateollisuus ei pärjäisi ilman sivutuotteiden myyntiä sellunraaka-aineeksi. Selluteollisuus on kannattavin osa maamme metsäteollisuudesta ainakin  voluumeissa ja euroissa laskien.

    Myöskään sahateollisuus ei ole pitkässä juoksussa ollut niin kannattamatonta kuin annetaan ymmärtää. Koprat ja Kylävainiot ovat sahateollisuuden ansioilla nouseet Suomen rikkaimpien kärkijoukkoon.Joskin se on vaatinut sitkeää yrittämistä työtä pelkäämättä kilpailulla allalla. Sellutehtailijat, eli kolme suur-toimijaa tahdin määrää, niin metsäomistajille, kuin sahoillekin. Tukki suhteessa kallista lopputuotteisiin nähden ja kuitupuu/ sahahake taasen hinnoiteltu heidän toimestaan alakanttiin lopputuotteeseen nähden. Ilman selluteollisuuttamme sahamme olisivat pulassa, kuten myös me metsän alkutuottajat.

    MaalaisSeppo

    Sahateollisuuden volyymituotteet edustavat suurinta osaa ko teollisuuden tuotannosta. Ko tuotteet ovat pysyneet suunnilleen samanlaisina aikojen alusta. Eikä erityistä kehitystä ole näkyvissä.

    Selluteollisuus edustaa prosessiteollisuutta ja sen tuotteiden/sivuvirtojen kehittymisnäkymät ovat hyvät. Sellun ja siitä tehtävien tuotteiden menekki ja rahavirrat kyllä määräävät puunjalostusteollisuuden menestymisen. Toinen kysymys on, koska vaikutukset näkyvät puun hintarakenteessa.

    Scientist Scientist

    Ilman sellunkeittoa ei saada monia puun kemiallisia osia irti. Sellun keiton avulla saatavia tuotteita / kemikaaleja ovat mm.

    – viskoosi ja muut selluloosakuidut

    – mäntyöljy ja mäntysuopa

    -tärpätti

    -CMC eli karboksimetyyliselluloosa (mm. jäätelössä)

    – stanolit (Benecol), ksylitoli

    -eräät muoviraaka-aineet

    -ligniini ja siitä saatavat tuotteet (lignosulfonaatti, liimat yms)

    Tolopainen

    Jos sellun hinta on Euroopassa n. 680€/t. Tukista tuskin saa ihan yhtä hyvää katetta, vaikka investointikulut sellun tuotannossa ovat huomattavasti isommat. Raaka-aine on huomattavasti halvempaa ja heikompilaatuinen puu voidaan myydä hyvällä lopputuotehinballa.

    Visakallo Visakallo

    Jos täkäläisestä selluteollisuuden vastustamisesta ja mustamaalaamisesta otettaisiin tahaton ja tahallinen tietämättömyys pois, niin jäisikö mitään jäljelle?

    Tolopainen

    Kun paperintuotanto ja jätepaperin saatavuus vähenee, selluntarve kasvaa, että näin siinä kävikin. Paperiteollisuuden alasajo vain hyödyttää puuraaka-aineen tuottajia. Lisäksi tuo turpeen alasajo, että mukavasti kasvaa kuitukokoisen puun kysyntä. Vihreät ajaa metsänomistajien etuja paremmin kuin MTK ja persut.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)