Keskustelut Metsänhoito Sellutuotannon syvin olemus?

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
  • Sellutuotannon syvin olemus?

    Mäntyranta kirjoittaa maanantain 30.11.2020 MT:ssä, että ”Puudieselin päivät on luetut”. Sinällään mainio kirjoitus, jossa käsitellään biotuotetuotannon arvostusta tai sen puutetta, jätti huomiotta mielestäni yhden vieläkin huolestuttavamman asennevian kuin julkisen keskustelun vinouman: metsäalan väki ei itse arvosta sellua.

    Aina haikaillaan ”pitkäikäisen” tukin/lankun perään, ettei vain tuhlattaisi puuta selluntuotantoon. Ottaen huomioon, mitä sellusta nykyisin tehdään, tämä aliarvio pahoin sellutuotannon potentiaalia. Parhaillaan sellupohjaiset tuotteet (mm. komposiittilankku, kirjat) ovat vähintään yhtä pitkäikäisiä kuin sahatuotteet. Lisäksi sellupohjaisten tuotteiden kierrätys on varsin tehokasta, mikä jatkaa sen käyttöikää. Eikä sillä liene väliä, onko puu sahattu vai jauhettu lopputuotetta varten. Ei pitäisi julkisesti metsäalalla olevien ihmisten väheksyä sellun merkitystä puutuotteiden perustana tai ainakaan leimata sen ilmastohyötyjä hiilivarastona. Tällainen puhe on käytännössä joidenkin, jotka niin haluavat tulkita, mielestä nykyistä metsätaloutta kyseenalaistavaa harvennuksineen ja avohakkuineen, joissa iso osa on ”arvotonta” kuitupuuta.

    Kokonaan toinen asia on tietenkin se, että metsänomistaja saa paremman hinnan tukista.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä kysymys. Hiilinegatiivisuus riippuu laskentatavasta, mutta ainakin puurakentamista pidetään joskus sellaisena, miksei myös hiilidioksidia sieppaamalla tehtyä polttoainetta. Puun kasvaminen metsässä on myös hiilidioksidin sieppaamista. Sellun kohdalla vaikutus riippuu varmaan eniten siitä mihin sellu käytetään: lyhytkestoiseen vessapaperiin vai pitkäkestoiseen ja/tai fossiilisia korvaavaan käyttöön, kuten kirja tai vaate.

    kmo

    yle.fi/uutiset/3-11675533

    ”Vuonna 2018 peräti 31 prosenttia uudistushakkuukuvioista oli sellaisia, jotka olisi kielletty vanhan lain aikana. Puut olisivat olleet liian ohuita tai nuoria.”

    Mistähän ovat tilastonsa saaneet?

     

     

     

    vajaakantti

    Lähde on mainittu: metsänkäyttöilmoitukset. Mutta jutun pointti oli metsänomistuksen muutoksen aiheuttama hakkuukäytäntö. Rahastot ja sijoittajametsänomistajat ryöväävät puupääoman keskenkasvuisena. Se korkotekijä, nääs.

    Scientist Scientist

    Sellutehtaaseen, sen mustalipeän polttoon, voidaan liittää synteettisen metaanin tuotanto. Tuulivoimala vaan tehdasalueelle, joka tekee vetyä vedestä. Sitten hiilidioksidin ja mvedyn reaktiolla metaania. Tietääkseni tätä tutkitaan mm. Lappeenrannan tekn. yliopistossa.

    Puuki

    V:n -18 lopulla tukkipuumetsän arvokasvu pompsahti lyhyeksi aikaa n. 15 %. Olisiko tuo ollut syynä silloiseen myyntihalukkuuden ja myyntien  nousuun ?  Minulla ainakin oli vaikka en kyllä mitään yhden tukin puita sentään erehtynyt myymään.

    Metsuri motokuski

    Ainakin täällä vajaakantti taitaa MH olla kärkiporukassa noiden nuorten metsien päätehakkuussa. Ainakin sellainen käsitys tulee kun kulkee heidän metsiään. Tosin meillä ei taida säätiöiden metsiä paljoa ollakkaan.

    Olisihan se hyvä uudistus jos ne minimimitat tulisivat käyttöön. Niiden poisto oli aika huono asia.

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)