Keskustelut Harrastukset Sidosryhmät päättävät, ei riistaneuvosto

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 43)
  • Sidosryhmät päättävät, ei riistaneuvosto

    Mikä on alueellinen riistaneuvosto:

    ”Jokaiselle Suomen riistakeskuksen toiminta-alueelle on valittu alueellinen riistaneuvosto.  Se on aluetason strateginen toimielin, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu riistapolitiikan valmisteluun.  Alueellisten riistaneuvostojen tehtävistä säädetään riistahallintolaissa ja -asetuksessa. Alueelliset riistaneuvostot lisäävät riistatalouteen liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä, sekä pyrkivät toiminnallaan edistämään erilaisten intressien yhteensovittamista.

    Mitä ovat sidosryhmät:

    Otan esimerkin Varsinais-Suomesta (jatkossa V-S), sidosryhmäkuulemisen kokouspöytäkirjasta:

    Sidosryhmää: Ely-keskus Liikennevastuualue, MTK, MTK metsälinja, Turunseudun metsänomistajat, Pöytyänseudun rhy:n maanomistajajäsen, MHy Lounametsä, Perniönseudun maanomistajat, Kemiönsaaren metsänomistajat, Salonseudun rhy:n metsänomistajajäsen, Mynämäen rhy:n maanomistajajäsen, Laitilan rhy:n maanomistajäsen, Metsähallitus, Kiskonpiirin rhy:n maanomistajajäsen.

    Ketkä tekevät päätöksen tavoitteesta, johon hirvikannan suuruudessa paikallisesti pyritään

    Metsälehden paperiversiossa nro 3 (16.2) oli asiaa selventävä kaavio. Päättävä elin näyttäisi olevan alueellinen riistaneuvosto, esimerkkitapauksessa siis V-S alueellinen riistaneuvosto, joka järjestää sidosryhmätilaisuuden, vahvistaa tavoitekannan-ja tiheyden hirvitalousalueille.

    Miten tässä sitten kävi:
    Yhdessä piti päättää. Otan suoran lainaukset (” ”) samasta Metsälehden artikellista johon aiemmin viittasin: ”Tilaisuudessa maanomistajat toivat voimakkaasti
    ja yhtenäisesti esiin, että alueen hirvikannan kasvu pitää katkaista ja asettaa keskimääräiseksi tiheystavoitteeksi 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla, paikallisten olosuhteiden mukaan säätäen”

    ”Riistaneuvostoneuvosto teki kuitenkin päätöksen, että sen jokaisella hirvitalousalueella tavoitehaarukkaa joko nostettaisiin tai tiivistettäisiin aiempiin tavoitteisiin verrattuna ja siten keskimääräinen hirvitiheystavoite nousisi kaikilla hirvitalousalueilla.”

    ”Tuohtumusta maanonmistajissa herätti sekin, että myös kuulemistilaisuuteen osallistunut liikennepuolen edustaja kannatti 2,5 hirvitiheyttä.”

    Arvioitu keskimääräinen hirvitiheys on ollut 5/1000 ha paikkeilla ja päätös oli, että sitä hivutetaan edelleen ylöspäin.

    Jos ajatellaan aluksi ihan maalaisjärjellä. Oliko fiksu ja demokraattinen päätös? Jos päätös tehtäisiin äänestämällä käyttäen yksinkertaista enemmistöä tai määräenemmistöä mikä olisi päätös? Oma mielipiteeni on, että tämä oli demokratian irvikuva, lähellä Putinin hallinnon toimintatapoja.  Kokousspöytäkirjalla pyyhittiin sitä, mutta en sano mitä.

    Onko tämä paikallinen ongelma? Ei ole! Kokouspöytäkirjan mukaan paikalla oli Suomen riistakeskuksen edustaja,  joka siis ”siunaa” tällaiset toimintatavat.

    Jos hivuttaudutaan lakipuolelle, niin metsästyslaki ja riistahallintolaki määrittelevät,  että vahingot on pidettävä kohtuullisella tasolla.

    Riistakeskuksen itse tekemä hirvikannanhoitossuunnitelma sanoo näin:
    ”Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukkuunottamatta  Keski- ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoite-haarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”

    Riistaneuvoston päätöksessä tavoite on yli 5/1000 ha. Riistaneuvosto asetti tavoitteen, sidosryhmiä kuulematta, jolla hirvikannan(heidän itse tekemänsä)hoitosuunnitelman mukaan törmätään laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin  sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.

    Metsästyslain 26§:  ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä”  Onko otettu huomioon? Ei ole!

    Onko noudatettu riistahallintolakia, jossa sanotaan, näin:  ”Suomen riistakeskuksen tehtävät: 2 § 5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen.” Onko edistetty? Ei ole!

    Toisaalta laki sanoo, että pitää huolehtia hirvikannan elinvoimaisuudesta. Hirvikannan hoitosuunnitelma kuitenkin sanoo näin: ”Toisaalta hirven lisääntymismenestys näyttää pienenevän myös suurilla yli 5 – 6 hirveä/1000 ha tiheyksillä kilpailun lisääntyessä.” Onko edes huolehdittu hirvikannan elinvoimaisuudesta? Ei ole!

    Riistaneuvosto on tehnyt käsittämättömän päätöksen, maalannut itsensä nurkkaan ja lopuksi vielä vetänyt itsensä löysään hirteen (laki/seuraamukset!). Kaikki tämä Suomen riistakeskuksen siunauksella!

    Jatkoksi voisi lukea vielä viestiketjut ”Suuri puhallus” ja vaikkapa ”Pitäisikö Metsälehden ryhdistäytyä” miettiä ja ihmetellä lisää.

    Hirvikanna hoitosuunittelma:

    http://mmm.fi/documents/1410837/1516659/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014/38979cf8-1660-423d-9330-43b4c7803255

  • Planter Planter

    Kun alettiin valmistella hirvikannan hoitosuunnitelmaa, kuvittelin, että nyt vanhat toimintatavat heitetään romukoppaan ja uusi sukupolvi astuu esiin, niin kuin suunnitelmassa oli tavoitteeksi asetettu, mutta ei. Epäilys kyllä heräsi jo valmisteluvaiheessa, kun sidosryhmiä ei kuultu.

    Riistakeskus sai hoitosuunnitelman sellaiseksi kuin halusi ja nyt ei edes sitä noudateta!

    Metsästäjäliiton roolia en ole tutkinut, mutta edellisen puheenjohtajan kommentit viime syksyltä ihmetyttävät ”Minusta hirvituhot ovat hyvin hallinnassa tällä hetkellä.” ”Kyllä näistä luvista on yhteisesti sovittu. Meillä on alueelliset riistaneuvostot, joissa ovat mukana metsästäjät ja maanomistajat. Käsittääkseni neuvostoissa vallitsee oikein hyvä henki”.
    Hirvipolitiikassa on viime vuosina päästy hyvään dialogiin kaikkien osapuolten kesken.  Nyt hirvitalousalueilla voidaan ottaa huomioon kunkin alueen erityispiirteet. ”Tyytyväisyys on kasvanut. Hirvikanta on terve ja vahingot on pystytty minimoimaan.”

    Joko hän on ollut täydellisen tietämätön mitä kentällä tapahtuu, tai sitten pää on työnnetty niin syvälle pensaaseen,  etteivät edes kantapäät näy. Kärkkäisen sanoin: ”Metsästäjien on aika kaivaa kuvetta”

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/professori-hirvituhoista-jopa-100-miljoonan-euron-menetykset-mets%C3%A4taloudelle-mets%C3%A4st%C3%A4jien-aika-kaivaa-kuvetta-1.163910

    Menenneinä vuosina tällaisten asioiden tutkiminen olisi ollut mahdotonta. Kaikki oli paperilla, jos silläkään,  jos alkoi ”polttaa” laitettiin paperisilppuri laulamaan.

    Nyt kaikki on netissä, dokumentit ovat löydettävissä, suurinta osaa ei saa millään pois. Joitain tilastoja voisi viilata jälkikäteen, mutta niistäkin olen ottanut screeshot:it.

    Sitten vielä ne muutamat ”vieteriukot”. Palstalla on muutama nimimerkki, jotka ponnahtavat esiin kuin vieteriukko, kun viestiketjuun ilmestyy sana ”hirvi” tai ”metsästäjä”. Olen seurannut parin niistä toimintaa suurennuslasilla muutaman kuukauden ajan. Toisen toiminta oli niin mielenkiintoista, että annoin hakukoneen etsiä kaikki ”hirviviestit” neljän vuoden ajalta. Poistin pelkät huulenheitot, lajittelin loput.

    Tuossa on 23-sivuinen dokumentti siitä miten keskustelupalstan hirvikeskustelua dominoidaan, hallitaan ja ohjataan. Vakuuttavaa työtä, mutta liiallinen itsevarmuus on tuhoisaa. Toiminta kääntyy itseään vastaan peittely/ohjailu alkaakin ”merkata” hotspotit.  Periaatteessa voisin linkittää sen tänne, koska kaikki suoraan keskustelupalstalta.
    En nyt kuitenkaan tee sitä, ettei porukan tarvitse kaivaa varastojen kätköistä vanhoja pesäpallomailoja esiin. Eikä se edes palvele päämäärääni.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuon sidosryhmän koostumus näyttää oikein hyvältä. Jos tuo olisi myös riistaneuvoston koostumus, niin asiat olisivat ehkä toisella tolalla.

    ”Hirvikannan elinvoimaisuus” ja ”metsästyksen kestävyys” ovat maanomistajan kannalta ongelmallisia käsitteitä. Ne pitäisi kirjoittaa auki, että tiedettäisiin mitä niillä tarkoitetaan ja millä mittareilla onnistumista mitataan.

    Planter Planter

    Aloituksen esimerkissä hirvitiheyttä oltiin vetämässä niin ylös, että elinvoimaisuus alkoi jo senkin vuoksi heikentyä, mutta ehdottomasti lakia pitäisi täsmentää asetuksella, jossa elinvoimaisuus määriteltäisiin selkeämmin. Itse olen eri lähteistä kaivanut tietoa, jonka perusteella tällä hetkellä laittaisin rajan juuri tuohon 2,5/ 1000 ha. Siitä ei pitäisi tulla murinoita.

    Minusta ”hirvityhjiön ”syntyminen johonkin ei ole peruste nostaa muualla kantaa. Sillähän on helpo vaikka kikkailla, ammutaan jostain kaikki ja sanotaan, että nyt tuli tyhjiö. Tai sudet pelottelevat pois.  Eiköhön se 70-luvun kanta 20 000 ollut ihan elinvoimainen.  Me sidosryhmäläiset laitamme sen realistiseksi tavoitteeksi. Tai sitten se reservaattiajattelu, pidetään koeampaa kantaa siellä, missä ei harjoiteta merkittävästi metsätaloutta.

    Planter Planter

    Metsästyksen kestävyys <-> metsätalouden kestävyys

    Miljoona hehtaaria taimikkotuhoja!

    Alle 40% metsästäjistä metsästää saaliin/lihan vuoksi.

    Kumman pitäisi olla etusijalla?

     

     

    Planter Planter

    Jatketaan kohti ongelman ydintä. Aiemmin kuvattuja alueellisia riistaneuvostoja on maakunnissa yhteensä 15. Kaikissa riistaneuvostoissa on metsästäjillä enemmistö.

    Alueellisten riistaneuvostojen yläpuolella on Valtakunnallinen riistaneuvosto.  Ajattelin jossain vaiheessa, että lähetän Mikko Tiirolalle postia, että laita nyt hyvä mies asiat kuntoon. Kun näin Valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenet luovuin ajatuksesta. Neuvostossa on kaikkien 15:n alueellisen riistaneuvoston edustajat ja metsästäjäliiton edustaja. Mitä siellä MTK:n edustaja yksin voi tehdä?

    https://riista.fi/riistahallinto/valtakunnallinen-riistaneuvosto/

    Nyt on vaan rakennettu sellainen ”himmeli”, että maan-ja metsänomistajilta on karsittu kaikki päätösvalta pois siitä, miten paljon tuhoja heidän maillaan tehdään. En vielä tiedä kenen aikaansaannos tämä on.

    Ainoaksi tavaksi vaikuttaa olen löytänyt metsästysasioita säätelevät lait, ne ovat ainoa ”perälauta”, joilla voi estää aivan täydellisen mielivallan.

    Yhteistyön ja sovinnon kättä on tarjottu, mutta sitä puraistiin ja lähdettiin aivan eri suuntaan.

    Onko tosiaan niin, että muutama täytyy laittaa ”häkkiin” jonkun hirvikolarin jälkeen, jossa tulee kuolonuhreja, enenkuin sana menee perille?

     

    Planter Planter

    Linkistä alla voi katsoa miten arvoisat kansanedustajamme ovat kommentoineet silloista riistahallintolakiesitystä. Eli mistä asioista ovat olleet huolissaan.

    Tätä vaihetta on edeltänyt lain valmistelu ja asiantuntijoiden kuulemiset.

    Täysistuntoja klikkaamalla aukeavat keskustelut. Pikaisella selailulla näytti, ettei kukaan ollut ottanut esiin taimikko/ metsätuhoja, aivan muut asiat kiinnostavat.

    http://kansanmuisti.fi/document/he-237-2010/

    Planter Planter

    Ehkä tässä vaiheessa jotkut ymmärtävät miksi aloitin ketjun ”kantelu oikeusasiamiehelle”. Vaikuttaminen sidosryhmäkuulemisen kautta on täysin toivotonta, ei vaikuta mitään. Ainoa tie vaikuttaa on vetää lakikirja esille.

    Kantelu on kevyt ja ilmainen tapa yrittää mittauttaa onko lakia rikottu.

    MTK voisi kyllä käyttää järeämpiäkin oikeustoimia……..jos sillä olisi halua. Yksityisen ”Peräkylän Paavon” ei ole järkevää tehdä muuta kuin korkeintaan kantelu. Käytännössä purraan vaan hammasta.

    suorittava porras suorittava porras

    Yleensä organisaation tai järjestön maksavat jäsenet tekevät myös päätökset . Tuskimpa kokoomuksen puoluekokouksessakaan annetaan päätösvaltaa demarille . Asiantuntijana toki voidaan kuulla.

    Metsästäjät taitavat olla ainoita harrastajia , jotka toimivat omilla rahoillaan ilman ulkopuolista tukea. Kannattaa hommata metsästyskortti , niin äänivaltaakin löytyy .

    Visakallo Visakallo

    Eipä nyt sentään ilman ulkopuolista tukea. Jos ei olisi metsiä ja niiden omistajia, niin eipä se metsästäminenkään oikein onnistuisi. Suorittavan on syytä palata todellisuuteen.

    suorittava porras suorittava porras

    Niin . Kannattaa miettiä , mitä tapahtuu , jos ei metsästettäisi . Näin tapahtuu jo joissakin osissa maatamme . Kun pyssyt pannaan naulaan , hirvikanta kaksinkertaistuu nykyolosuhteissa kolmessa vuodessa . Hirvestäjien ei tarvitse edes sormea nostaa . Kanta kasvaa ihan itsekseen .

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 43)