- Tämä aihe sisältää 43 vastausta, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, 2 kuukautta sitten
toimesta.
-
Sidosryhmät päättävät, ei riistaneuvosto
Mikä on alueellinen riistaneuvosto:
”Jokaiselle Suomen riistakeskuksen toiminta-alueelle on valittu alueellinen riistaneuvosto. Se on aluetason strateginen toimielin, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu riistapolitiikan valmisteluun. Alueellisten riistaneuvostojen tehtävistä säädetään riistahallintolaissa ja -asetuksessa. Alueelliset riistaneuvostot lisäävät riistatalouteen liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä, sekä pyrkivät toiminnallaan edistämään erilaisten intressien yhteensovittamista.
Mitä ovat sidosryhmät:
Otan esimerkin Varsinais-Suomesta (jatkossa V-S), sidosryhmäkuulemisen kokouspöytäkirjasta:
Sidosryhmää: Ely-keskus Liikennevastuualue, MTK, MTK metsälinja, Turunseudun metsänomistajat, Pöytyänseudun rhy:n maanomistajajäsen, MHy Lounametsä, Perniönseudun maanomistajat, Kemiönsaaren metsänomistajat, Salonseudun rhy:n metsänomistajajäsen, Mynämäen rhy:n maanomistajajäsen, Laitilan rhy:n maanomistajäsen, Metsähallitus, Kiskonpiirin rhy:n maanomistajajäsen.
Ketkä tekevät päätöksen tavoitteesta, johon hirvikannan suuruudessa paikallisesti pyritään
Metsälehden paperiversiossa nro 3 (16.2) oli asiaa selventävä kaavio. Päättävä elin näyttäisi olevan alueellinen riistaneuvosto, esimerkkitapauksessa siis V-S alueellinen riistaneuvosto, joka järjestää sidosryhmätilaisuuden, vahvistaa tavoitekannan-ja tiheyden hirvitalousalueille.
Miten tässä sitten kävi:
Yhdessä piti päättää. Otan suoran lainaukset (” ”) samasta Metsälehden artikellista johon aiemmin viittasin: ”Tilaisuudessa maanomistajat toivat voimakkaasti
ja yhtenäisesti esiin, että alueen hirvikannan kasvu pitää katkaista ja asettaa keskimääräiseksi tiheystavoitteeksi 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla, paikallisten olosuhteiden mukaan säätäen””Riistaneuvostoneuvosto teki kuitenkin päätöksen, että sen jokaisella hirvitalousalueella tavoitehaarukkaa joko nostettaisiin tai tiivistettäisiin aiempiin tavoitteisiin verrattuna ja siten keskimääräinen hirvitiheystavoite nousisi kaikilla hirvitalousalueilla.”
”Tuohtumusta maanonmistajissa herätti sekin, että myös kuulemistilaisuuteen osallistunut liikennepuolen edustaja kannatti 2,5 hirvitiheyttä.”
Arvioitu keskimääräinen hirvitiheys on ollut 5/1000 ha paikkeilla ja päätös oli, että sitä hivutetaan edelleen ylöspäin.
Jos ajatellaan aluksi ihan maalaisjärjellä. Oliko fiksu ja demokraattinen päätös? Jos päätös tehtäisiin äänestämällä käyttäen yksinkertaista enemmistöä tai määräenemmistöä mikä olisi päätös? Oma mielipiteeni on, että tämä oli demokratian irvikuva, lähellä Putinin hallinnon toimintatapoja. Kokousspöytäkirjalla pyyhittiin sitä, mutta en sano mitä.
Onko tämä paikallinen ongelma? Ei ole! Kokouspöytäkirjan mukaan paikalla oli Suomen riistakeskuksen edustaja, joka siis ”siunaa” tällaiset toimintatavat.
Jos hivuttaudutaan lakipuolelle, niin metsästyslaki ja riistahallintolaki määrittelevät, että vahingot on pidettävä kohtuullisella tasolla.
Riistakeskuksen itse tekemä hirvikannanhoitossuunnitelma sanoo näin:
”Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukkuunottamatta Keski- ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoite-haarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”Riistaneuvoston päätöksessä tavoite on yli 5/1000 ha. Riistaneuvosto asetti tavoitteen, sidosryhmiä kuulematta, jolla hirvikannan(heidän itse tekemänsä)hoitosuunnitelman mukaan törmätään laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.
Metsästyslain 26§: ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä” Onko otettu huomioon? Ei ole!
Onko noudatettu riistahallintolakia, jossa sanotaan, näin: ”Suomen riistakeskuksen tehtävät: 2 § 5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen.” Onko edistetty? Ei ole!
Toisaalta laki sanoo, että pitää huolehtia hirvikannan elinvoimaisuudesta. Hirvikannan hoitosuunnitelma kuitenkin sanoo näin: ”Toisaalta hirven lisääntymismenestys näyttää pienenevän myös suurilla yli 5 – 6 hirveä/1000 ha tiheyksillä kilpailun lisääntyessä.” Onko edes huolehdittu hirvikannan elinvoimaisuudesta? Ei ole!
Riistaneuvosto on tehnyt käsittämättömän päätöksen, maalannut itsensä nurkkaan ja lopuksi vielä vetänyt itsensä löysään hirteen (laki/seuraamukset!). Kaikki tämä Suomen riistakeskuksen siunauksella!
Jatkoksi voisi lukea vielä viestiketjut ”Suuri puhallus” ja vaikkapa ”Pitäisikö Metsälehden ryhdistäytyä” miettiä ja ihmetellä lisää.
Hirvikanna hoitosuunittelma:
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.