Keskustelut Metsänomistus Sijoittaminen (rahalla) yhteismetsään

Esillä 6 vastausta, 61 - 66 (kaikkiaan 66)
  • Sijoittaminen (rahalla) yhteismetsään

    Merkitty: 

    Asia kiinnostaa ja haluaisin mielipiteitä/neuvoja.

    1. Mitä mieltä olette rahan sijoittamisesta (osuuksien ostaminen?) yhteismetsään?

    2. Mikä on summa mitä pitää sijoittaa, että  homma olisi järkevää? Joku joskus kirjoitti jossain, että rahalla sijoittavat ovat yleensä sijoittaneet 25000€ (Lapin yhteismetsästä oli kyse).

    3. Mitä hyviä puolia sekä riskejä yhteismetsään sijoittamisessa on?

    4. Mistä löydän ne yhteismetsät, mihin kannattaisi sijoittaa?

    5. Millaista tuottoa yhteismetsistä saa?

    6. Missä päin olevat yhteismetsät ovat järkevin valinta?

    Kaikki neuvot kiinnostaa…

  • Timppa

    Ei kaikilla yhteismetsillä ole suuret kulut.  Meillä hallintokulut ovat n 1 % myyntitulost.  Lähinnä kirjanpitän palkkio.  Pienillä yhteismetsillä ei ole tilintarkastuspakkoa

    Ylensä kokoonnutaan jonkun kotona, jolloin emäntä tarjoaa kahvin tai ruoan.  Joskus on pidetty osakaskunnan kokouksia ravintolan kabinetissa, jos on tarvittu kunnon tietotekniikkavarustus.   Silloin on syöty kunnon lounas.

    Kokouspalkkioita ei makseta.

    Ollaan siis voitolla, koska verotuksessa ero yksityisomistukseen 2 tai 6 %-yksikköä.

    Eipä tietysti kaikki yhteismetsät toimi kuten me.

    Yhteisissä hommissa pienistä palkkioista pyrkii tulemaan isoja asioita.  Siksi kannattaa useinkin ottaa käyttöön veljeni Hannun periaate, kun hänet oli valittu kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi.   Hannu totesi ensimmäisessä kokuksessa, että täällä toimitaan luottamusasemassa ja emme kai tarvitse kokouspalkkiota.    Kukaan ei ilmoittautunut kokouspalkkion tarvitsijaksi.  Seurakunta säästi ne rahat ja käytti toimintaansa.  Joka vaalikaudella riitti sinne valtuustoon uusia pyrkijiä.

    Ymmärsin, että Eero-Heikin yhteismetsällä on pääosin kasvatusmetsiä.  Niissä vuosikasvu saattaa ylittää paljonkin järkevän hakkuumahdollisuuden.  Sellaiseen metsään perintöverotuksessa sovellettava tuottoarvolaskenta antaa todella suuren eron summa-arvon ja tuottoarvon välille.  Täsmdennyksenä, että se tuottoarvo lasketaan 5 edellisen vuoden verotettavan tuloksen keskiarvon perusteella.

    Timo Heikki

    ”Miksi muuten yhteismetsän tuottoa syövät hallintokulut? Onko siellä niin kovat kokouspalkkiot vai mitä? Äkkiseltään voisi kuvitella, että puukauppojen ja hoitotöiden kilpailutus hoituisi talkoohommina siten, että vastuuhenkilöt vaihtuvat vuosittain.”

    Hallintokulut muodostuu hoitokunnan palkkioista, toimitsijamiehen palkkioista, kirjanpidosta, toimistokuluista, kokoustarjoiluista…. Mainitsemassani yhteismetsässä hallintokulut on noin 10% liikevaihdosta. Ne oli aikaisemmin jopa 20%, mutta olen puuttunut niihin ja summaa on saatu alaspäin. Edelleen ne on ylisuuret, mutta huomattavasti aikaisempaa siedettävämmät. Toimintaa on koko ajan nykyaikaistettu. Edelleen toiminnassa on ongelmia, mutta tilanne paranee koko ajan. On myös talkoohenkisiä useamman tuhannen hehtaarin yhteismetsiä joissa hallintokulut on 2-3% luokkaa. Perheyhteismetsissä kulut pysyy paremmin kurissa. Ainakin aluksi kun osakkaat on vielä innostuneita….

    Timo Heikki

    ”Yhteismetsät pitää kokouksia ja kahvittelu lisukkeineen kustantaa maltaita.  Kirjanpitokin pitää pitää tarkasti tilintarkistuksineen.   Melko heikolta kuulostaa tuotto, jos 6 € saa yli yhden motin laskennallisesta vuosikasvusta tuloa.  Joskus voi olla joitain  muita hyötyjä olemassa mutta ei välttämättä.    Nykyisen kalliin metsämaan aikaan ei uuden metsän ostokaan yhteismetsälle kovin tuottavaa ole.”

    Yhteismetsässäni ei ole ymmärretty kokonaisuutta. On käytetty osakkaiden varoja huonoihin metsäkauppoihin, kun olisi pitänyt jakaa rahat omistajille. Hakkaamme vain puolet keskikasvusta ja kuituvaltaisesti jolloin tulovirta ei ole kovin suuri. Metsäkaupoille ei enää nykyaikana ole edes tarvetta, kun osakkaat voivat sijoittaa jakorahojaan metsärahastoihin. Yhteismetsän ei tarvitse eikä ole edes järkevää kasvaa kuin erittäin edullisilla metsäkaupoilla ja osuusvaihdoilla. Omien osuuksien osto on myös osa järkevää kasvustrategiaa. Tämä on ymmärretty jo osassa yhteismetsiä, mutta ajatustavan muuttaminen on työlästä, kun osakkaat ja hoitokunnan jäsenet ei ole aktiivisia ja vastaanottavaisia.

    Jalapa

    Paljonko yhteismetsä osuuksista sitten kannattaa maksaa?

    Omasta mielestäni osuudelle pitää tulla tuottoa 4% vuodessa. Metsästys- kalastus- ynnä muut oikeudet tulevat kaupanpäälle. Eli hinta sen mukaan. Muutoin rahat kannattaa laittaa muualle.

    Joistain yht. metsä osuuksista ei vai löydy helposti tietoja.

    Timo Heikki

    ”Paljonko yhteismetsä osuuksista sitten kannattaa maksaa?

    Omasta mielestäni osuudelle pitää tulla tuottoa 4% vuodessa. Metsästys- kalastus- ynnä muut oikeudet tulevat kaupanpäälle. Eli hinta sen mukaan. Muutoin rahat kannattaa laittaa muualle.

    Joistain yht. metsä osuuksista ei vai löydy helposti tietoja.”

    Tietoja on todella vaikea löytää. Käytännössä kaupat tehdään 1-2,5% puhdasta tuottoa vastaavilla hinnoilla. Eli jos löydät osuuksia 3% tuotolla niin kannattaa ostaa. Jos vaadit 4% tuottoa, niin vapailta markkinoita ei löydy.

    Jalapa

    Siksipä jääkin yleensä ostamatta. 4 % tuottoa saa helposti muualta. En pysty perustelemaan itselleni, miksi maksaisin enemmän.

Esillä 6 vastausta, 61 - 66 (kaikkiaan 66)