Yhteismetsä saa 1-2€ paremman kuutiohinnan keskimäärin. Se menee kuitenkin hallintokuluihin, joten yhteismetsä ei tuo lisätuottoa metsälle. Pienet ja jotkut keskisuuretkin yhteismetsät ovat omistajalle hankalia, koska niiden arvoja pidetään keinotekoisesti alhaisina. Tuotot sijoitetaan metsäkauppoihin ja jakoraha jää pieneksi.
Osuuden arvo määritellään usein jakorahan perusteella, vaikka se pitäisi määritellä summa-arvon perusteella.
Perheyhteismetsän osakas voi joutua myymään osuutensa rajulla alihinnalla, koska kukaan ei pikkuyhteismetsiin halua liittyä. Pankit ei myöskään anna vakuusarvoa pienen yhteismetsän osuuksille. Ongelmatilanteissa apua ei saa kuin käräjäoikeudesta, koska yhteismetsillä ei ole enää valvovaa viranomaista. Hoitokunnat voivat toimia lähes mielivaltaisesti koska kukaan ei uskalla käräjille lähteä. Metsästysoikeudet junaillaan pienelle porukalle alihintaan.  Suurin osa osakkaista ei hyödy metsästysoikeuksien arvosta. Muutamat yhteismetsät on lähteneet hankkimaan osakkaita aktiivisesti kertomalla taloudelliset tunnusluvut julkisesti ja oikein, jolloin kukaan ei tule petetyksi. Lapin yhteismetsä on tästä hyvä esimerkki.

Osuuden arvo määritellään usein jakorahan perusteella, vaikka se pitäisi määritellä summa-arvon perusteella.

Osuuden arvo perintöverotuksessa voidaan määritellä tuottoarvon perusteellä, joka on verotettava tulos kerrottuna 20:llä, siis 5 %:n tuotto.  Tulonjako ei vaikuta vertusarvoon eikä summa-arvomenetelmällä laskettu arvo.  Tieto perustuu Suomen parhaan ammattilaisen lausuntoon ja on testattu äskettäin verotuksessa.  Runsaspuustoisilla tiloilla antaa pinenemmän perintöverotus arvon.

Tuloverotuksssa yhteismetsä maksaa 2 tai 6 %-yksikköä vähemmän veroa riippuen siitä on onko osakaalla muita tuloja yli 30000 euroa.  Yhteismetsällä on sama verokanta 26,5 %:a myyntimääristä riippumatta.

Yhteismetsäosuuden myynti lähiomaisille ei ole verovapaata toisin kuin tilaosuuksien myynti.

Siis erilaisia vaihtoehtoja löytyy.

Yhteismetsän suurimmat edut ovat mielestäni ne, että metsät pysysyvät paremmassa kunnossa kuin, jos liuta osakkaita puuhastelisi itse.  Muuhun  yhteisomistukseen verrattuna taas päätöksenteon selkeys ja riippumattomuus jonkin yksittäisen osakkaan toiminnasta.

Viime vuonnakin perustettiin yli 30 yhteismetsää. Suomessa yhteispinta-ala on yli 700000 hehtaaria.

Kuten tuolla aiemmin kirjoitin, niin en sijoittaisi rahaani yhteismetsäosuuden ostamiseen.  Siis syynä suhteellisen alhainen tuottoa ja ehkä vaikeus irtautua halutessaan.  Tietysti, jos pienellä rahalla saisi haluamansa metsästysoikeuden, niin ehkä silloin.  Harvoilla tuo metsästysoikeus on niin merkitsevä.  Jos perikunnalla on suurempi metsäomaisuus, niin sen muuttaminen yhteismetsäksi on usein järkevää.  Nythän puuhaillaan tuulivoimaa moniin paikkoihin ja voi olla muitakin metsätalouden ulkopuolisia omaisuusarvoja.  Yhteismetsässä nämä jakautuvatn osakkaille oikeudenmukaisesti.  Erillisille tiloille sattuman varaisesti.  Järkevän metsätalouden lisäksi tällaisetkin asiat puoltavat yhteismetsävaihtoehtoa.

Kokeilin ihan mielenkiinnosta liittää metsäni metsaan.fi -tietojen pohjalta yhden metsäyhtiön yhteismetsään. Eihän ne tuotto-odotukset sieltä kovinkaan ihmeellisiltä näyttäneet.

Yhteismetsän idea on helppous. Omistamalla metsäkiinteistön suoraan pääsee parempiin tuottoihin. Tosin yhteismetsän kautta voi saada merkittäviä lisätuloja mm. metsästyksen, lomatonttien, tuulivoiman ja maaonoton kautta joita ei välttämättä muutoin saisi. Lisäksi voi päästä vuokraamaan yhteismetsän lomamökkejä edullisesti. Yhhteismetsän tuottoa syö hallintokulut. 2% puhdas tuotto on aika normaali.

Yhteismetsät pitää kokouksia ja kahvittelu lisukkeineen kustantaa maltaita.  Kirjanpitokin pitää pitää tarkasti tilintarkistuksineen.   Melko heikolta kuulostaa tuotto, jos 6 € saa yli yhden motin laskennallisesta vuosikasvusta tuloa.  Joskus voi olla joitain  muita hyötyjä olemassa mutta ei välttämättä.    Nykyisen kalliin metsämaan aikaan ei uuden metsän ostokaan yhteismetsälle kovin tuottavaa ole.