Keskustelut Puukauppa Silloin kun maanomistaja tietää miten hommat hoidetaan:

  • This topic has 30 vastausta, 16 kirjoittajaa, and was last updated , sitten by AvatarJean S.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)
  • Rane

    No tämä ojien päällä ajelu vertautuu siihen että jos rakennuttaja vaatisi talon pystyttämistä syksyn pahimpien räntäsateiden aikaan mutta samalla rakenteisiin ei saa jäädä yhtään kosteutta.

    Timppa

    Valitettavasti nuo laatujärjestelmät toimivat usein  niin, ettei lopputulos vastaa tavoitetta oli sitten kyse kännykästä tai rakennuksesta.  Tarkoitushan on tietysti erinomainen sehän on selvä.  Luulisin, että järjestelmä ja prosessi eivät ole yhteismitallisia.  Jos vaaditaan rakennukselta määrättyä aikataulua ja annetaan tietyt resurssit sen toteuttamiseen, mutta laatujärjestelmä on niin monimutkainen, ettei kenenkään aika riitä sen edellyttämien tarkastuspöytäkirjojen tekemiseen, niin aletaan lipsua jostain.  Lopputulos on sitten vuotava talo tai toimimaton kännykkä.

    Aika hyvin yleensä onnistuttiin vaikkei sinä aikana, kun olin tulosvastuussa rakentamisen laadusta ollutkaan virallisia laatujärjestelmiä.  Homma perustui ammattitaitoiseen  työvoimaan ja oikeaan ja nopeaan  palutteeseen ongelmista.  Rakennusten tiiveysongelmat johtuvat yleensä siitä, että suunnittelijat tekevät liian riskialttiita rakenteita tai eivät pysty oppimaan mahdollisista aikaisemmista virheistään.   Minäkin olen lähettänyt monelle suurelle rakennuttajalle reklamaatiokirjeen, että korjatkaa suunnitelmanne, jotta rakenteesta tulee kunnollinen.  Ja riidellyt arkkitehtien kanssa räystäspeltien tai muiden yksityiskohtien oikeasta suunnittelusta.

    Gla Gla

    Rane: ”No tämä ojien päällä ajelu vertautuu siihen että jos rakennuttaja vaatisi talon pystyttämistä syksyn pahimpien räntäsateiden aikaan mutta samalla rakenteisiin ei saa jäädä yhtään kosteutta.”

    Silloin talo pitää rakentaa teltan sisällä. Jos rakennuttaja näin haluaa, hän koko lystin myös maksaa. Turha siitä on ongelmaa tehdä.

    Tämä on arkipäivää jo nykyajan puurakentamisessa. Todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin myös betonirakentamisessa.

    Gla Gla

    Timppa: ”Jos vaaditaan rakennukselta määrättyä aikataulua ja annetaan tietyt resurssit sen toteuttamiseen, mutta laatujärjestelmä on niin monimutkainen, ettei kenenkään aika riitä sen edellyttämien tarkastuspöytäkirjojen tekemiseen, niin aletaan lipsua jostain.”

    Silloin hankkeessa on liian vähän tai ammattitaidotonta porukkaa, jos aika ei riitä. Mutta jos resursseja ei anneta, kuka ei anna? Rakennuttajako? Vai urakoitsijan tulosvastuullinen edustaja nimeltä Timppa? Oliko sittenkin niin, että vika ei ollut laatujärjestelmässä (jonka yritysjohto on itselleen rakentanut), vaan ongelmissa sitoutua toimimaan laatujärjestelmän mukaisesti? Kiinnostus riittää vain siihen, että kustannukset on pienemmät kuin laskutus.

    Eikö ole aika omituista, jos yritys sertifioi itselleen laatujärjestelmän, mutta ei halua sitä noudattaa? Kukaan ulkopuolinenhan ei laatujärjestelmää yritykseen tuo.

    Jos talo vuotaa tai kännykkä ei toimi, syy ei ole tekemättä jääneessä tarkastuspöytäkirjassa. Sen sijaan talo voi vuotaa tai kännykkä olla toimimatta siksi, että jotain tarkastusta ei ole tehty.

     

    Jätkä

    Timppa

    Kuten kirjoitin, niin en ole ollut aikoihin tulosvastuussa ja silloin systeemi oli toinen.

    Sitä minäkin ihmettelen, että niitä samoja virheitä toistellaan vuosikymmenestä toiseen.  Ei tietystikään läheskään aina, mutta takuuvarmasti jossain kohteessa jokaisen suuren urakoitsijan kohteella.

    Tuossa Sahalan kohteessakin saattaa käydä niin, että virheiden vältteleminen saattaa johtaa toisiin virheisiin.   Kasvatusohjeet vastaavat kyllä omia käsityksiäni.  Kohtuullisilla laatutoleransseilla saattaisi päästä saman tasoiseen lopputulokseen.  Tuntuu, että motokuskeja pidetään jotenkin vähämielisinä.

     

    Rane

    ”Jos rakennuttaja näin haluaa, hän koko lystin myös maksaa.”

    Varmaan näin menee  noissa harvennusohjeissakin.

    Gla Gla

    Kyllä. Kun Sahala pyytää tarjoukset puun korjuusta tai pystykaupasta, nuo ehdot pitää olla tarjoajalla tiedossa. Sopimuksen teon jälkeen niitä ei voi alkaa vaatia, jos ne poikkeaa siitä, minkä mukaan sopimus on tehty.

     

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kävimme aikoinaan Sahalassa ja tutustuimme isännän erkoisuuksiin. Hyviä ajatuksiakin oli, mutta joku asia jäi mieleen että noin en ainakaan tee.

    Erityisesti ne metsätiet, joita puuautoillakin kuulemma ajettiin. Jos tavallisella tallaajalla olisi sellaisia rännejä, niin puut jäis ajamatta, enkä kyllä ihmettelis miksi. Kyllä tien ja tienojan väli pitää olla mahdollisimman puhdas. Jopa tien ojan penkka, metsän puoleltakin, saisi olla sen verran tyhjä että ojaan sopii kaivinkoneen ojakauha koska vain, niin etteivät reunapuut vaurioidu.

    Peltopuolellakin ajatukset eivät aina olleet oikein kohdallaan. Lampaiden hivenaine ja vitamiinitarvetta tyydytettiin sillä että heinän seassa oli rikkaruohoa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jean S

    Sanon tähän nyt vaan sen, että odotan ihan mielenkiinnolla sitä, milloin oma vaikutusvalta (lue:hehtaarimäärä) kasvaa siihen, että tuollaisia ohjeita voi alkaa laatimaan. Tai hankkia oman koneketjun. Sinänsä nämä eri yhtiöiden metsäverkot ja muut ovat siinä mielessä hyviä, että ostomies näkee niistä, että tällä kaverillahan on metsää toisessakin kunnassa, ja että yhteensä jo jonkin verran. On minusta vaikuttanut asiakaspalvelun laatuun.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)