Keskustelut Metsänhoito Silta joen yli

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)
  • Silta joen yli

    Terve, tuli ostettua hyvä metsäpalsta puuston osalta (80% varttunutta kasvatusmetsää). Ainut ongelma on että tietä pitää vähän teettää ja palstan läpi menee n. 10m leveä, mutta aika matala joki….jonka toisella puolen on yksi kuvio. Millainen siltaratkaisu olisi tähän järkevin? Joki tulvii jonkin verran keväisin, ja joen varsi on selkeästi talvikorjuukohdetta….

  • Leevi Sytky Leevi Sytky

    Joen ylityksen onnistuminen tilapäissillan avulla riippuu siitä, paljonko joessa virtaa vettä. Tammi- ja helmikuussa kovien pakkasten aikaan.

    AnttiP

    Terve,
    Kiitos kaikille hyvistä ideoista.
    Tosiaan sen verran pitää tarkentaa, että joki on leveimmillään noin 10m, mutta kapeimmillaan 5-6m, ja minusta vaikutti siltä että kesällä vettä oli ehkä 10-20 cm polven yläpuolelle. Keväällä varmaan tuplat.

    Lisäksi ostaessani en ollut niin huolestunut siitä, koska joen toinen puoli (20%) on juuri tämä nuori, hyvässä kasvussa ja harvennettu kuvio, ja taas loppumetsä oli 3 luokan hyvää varttunutta metsää. Ainut tarve on joenvarsikuvion harvennus, jolloin toinen puoli pitäisi kanssa hoitaa. Tällä hetkellä siis todennäköisimmät vaihtoehdot ovat,

    a) ajaa talvella yli kaipeimmasta ja matalimmasta kohdasta.

    b) koska kyseessä on määräala, tietoimitus tehdään kuitenkin, tässä voisi pyytää tieoikeutta myös toiselle puolelle. Mutta sen hinta on sitten tiemaksut. Kuitenkin tämä on helppo ja aika halpa tapa.

    c) jonkinlainen väliaikainen ramppiratkaisu, kun löytää kovapohjaisen kohdan, jos a) ei toimi

    d) rakentaa siihen rumpu, mutta sitä vältän viimeiseen asti, koska käyttö on satunnaista ja tulvat vuosien saatossa sen hajoittaisi kuitenkin.

    e) kuvion myyminen, esim. 10v päästä kun siinä on 1. kerran kunnolla tarvetta harvennukselle (=ajolle).

    Erittäin hyviä kommentteja. Tuota tieoikeusasiaa en ollut lainkaan ajatellut.

    6tukki

    Tavanomaisin konsti meidän seudulla tuollaisten virtapaikkojen ylityksiin on ylityspaikan jäädytys pakkasaikaan. Jääkannen vahvistukseksi voidaan laittaa lisäksi pitkittäin + poikittain rankapeti (vrt. betonin terästys). Kymmenisen metriä leveän ”joen” (meillä tuota vielä kutsutaan ojaksi) vahvistus lisäjäädytyksellä + rankapedillä on aika pikkujuttu. Kuviollahan ei tarvitse joka vuosi kulkea ja toimenpiteet suunnittelemalla/keskittämällä puun kasvukierron aikana ei montaa jäädytystä tarvitse tehdä.

    6tukki

    Vielä lisäyksenä tuohon ylityskohdan lisäjäädytykseen, niin työhön tuossa sinun kohteessasi tarvitaan vai lumikola (reuna-vallien tekoon lumesta), jääkaira ja polttomoottorilla toimiva pumppu.

    Ylitykseen käytettävä kalusto tietysti määrittelee jäädytyksen paksuuden. Yhtenäinen 50 cm teräsjää kantaa varmuudella 10 tonnia ja 60 cm jää 12 tonnia. Ristikkoon asennettu rankapeti parantaa ylityskohdan kantavuutta merkittävästi.

    AnttiP

    6tukkille: Siis voitko vielä rautalangasta vääntää miten tällainen jäävahvistus tehdään 6metriseen jokeen.

    1) Puun rangoista tehdään ristikko (minkä kokoinen ruutu, 30cmx30cm?), joka siis laitetaan mihin? Viritetään joen pinnalle, siten, että se jää jään sisään?

    2) sen jälkeen mitä? Porataan kairalla reikiä mihin? Yläjuoksulle, jotta vettä tulee lisää pintaan?

    3) ristikon alajuoksun puolelle kolataan lunta, jolla vesi padotaan?

    Vaiko miten? Ekan kerran kuulen moisesta?

    MaalaisSeppo

    Tiemaksut pelkästä metsämaasta ovat yleensä hyvin pienet. Itselläni erään tien varressa suunnilleen 1 €/ha/vuosi. Eli vallan suuria tieinvestointeja ei kannata tehdä, jos vaihtoehtona on liittyminen olemassa olevaan tiehen.

    6tukki

    AnttiP:lle sen verran lisäinfoa, että odotat ensin luonnonjään syntymistä (esim. 10 cm vahvuiseksi). Putsaat sitten lumikolalla reitin yli ojan esim. 10 metrin leveydeltä siten, että lumesta teet tiiviit lumivallit poikki ojan puhdistetun alueen molempiin reunoihin.

    Nyt voit laittaa 6 metriset rangat poikki ojan puhdistetulle jään pinnalle
    (esim. 6 metrin leveydeltä ranka kiinni toisen kyljessä). Kairaat varalta ylimenokohdan molempiin päihin reiät ja pumppaat vettä rankojen päälle. Veden jäädyttyä kunnolla korotetaan lumivalleja sekä ylä- että alavirranpuolelta, ladotaan poikittainen rankapeti (vieri viereen) pitkittäisen päälle ja taas pumpataan ylimenokohdalle lisää vettä.
    Lumivalleja (tavallaan siis muotteja jäätyvälle vedelle) tulee korottaa niin monta kertaa, että saadaan ylityskohtaan käytettävän kaluston painon edellyttämä jään paksuus. Rankapetillä vahvistettu ylimenokohta toimii tavallaan yhtenäisena laattana tasaten pistekuormitukset laajalle alueelle.

    Tällaiseen jäädytykseen kannattaa ryhtyä, kun on tiedossa useamman päivän pakkasjakso. Jäädytyksen voi tehdä tietysti myös useamman viikon aikana.

    Tällaisilla ristiranka- ja jopa ristitukkipedeillä suomalaiset sotajoukot ylittivät viime sotien aikana melkoisia suoalueita hyvinkin raskaalla kalustolla.

    AnttiP

    Kiitos vastauksista. Erityisesti tämä vahvistettu jäätie oli erittäin hyvä idea!!

    6 m3 6 m3

    Ne ei oiken alajuoksulla varmaankaan tykkää kun keväällä tulvavesi tuo riukuja katiskoihin ja verkkoihin. :=)

    Gla Gla

    Missä päin Suomea palsta on? Riippuu tietysti virran voimakkuudesta (joka muuten on kovin kapeimmassa ja matalimmassa kohdassa) miten tuo jäätyy, mutta etelässä ylipäätään talvet tapaa olla kovin lauhoja ja jäätymisen varaan laskeminen epävarma ratkaisu.

    Entä minkä kokoinen kuvio joen taakse jäi?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)