Keskustelut Metsänhoito Soluboori

Esillä 4 vastausta, 11 - 14 (kaikkiaan 14)
  • Soluboori

    En kehdannut jatkaa tuohon yaran bortrac-ketjuun.
    Olen käyttänyt boorilannoitukseen maataloudessa käytettävää solubooria. Pakkauskoko 25kg, boori pitoisuus 21%. Hinta oli muistaakseni alvillisena n.140eur, jos haluaa 200gr booria /ha, säkki riittää 26ha. Olen käyttänyt vanhojen peltojen kuusen istutus kohteilla, joissa boori puutos on selvä. Vaikutuksen huomaa jo seuraavana kesänä.

  • sammeli

    Itselläni on kuivahkon kankaan männikkö,joka on.n.20 vuotta vanhaa.Sain sen perinnöksi.Alueella oli varmaan 10 000 runkoa/ha.Alueen koko on 9 ha. Hakkasin roinan energiapuuksi kokorunkona parivuotta sitten.Nyt näyttää kasvu pysähtyneen.latvakasvu on lyhyttä,ja jokunen mänty on kuivanut latvasta.Mistä luulette johtuvan?
    Toki varmantiedon saisin neulasnäytteestä.Boori,vai typpivika?

    Voi olla, että kyseessä on boorin puutos. Tulee kuitenkin mieleen kun kyse on nuoresta metsästä ja ongelma syntynyt voimakkaan raivuun jälkeen, että voisiko kyseessä olla liiallinen typenmäärä suhteessa muihin ravinteisiin. Raivuutähteen lahotessa ja kilpailun vähetessä typpeä on tarjolla yltäkyllin. Saman laisia ongelmia olen humannut pohjoisen suomen aurataimikoissa jossa paksu ja erittäin ravinteikas kuntta kerros käännetään kaksinkerroin ja päälle kiveinnäismaa johon taimi istutetaan. Kunttakerroksen hajotessa typpeä vapautuu valtava määrä, mutta orgaanisessa aineksessa muiden ravinteiden määrä suhteessa typpeen on alhainen, Jukka Valtanen opetti, että 5-10 cm paksu kunttakerros sisältään metsikön kiertoajan tarvitseman typen. Olen myös ollut huomaavinani, että ongelmat alkavat hävitä kun puusto varttuu reilusti pöllikokoon. No kovin paljoa varttuneempia auraus alueen metsiä ei liene olekkaan.
    Kokonaisuudessaan boorin rajoittaa puuston kasvua ja heikentää laatua jo paljon ennen kuin puutos oireet ovat selkeästi näkyvillä. ns. terveissäkin metsissä boorilisäyksellä voi saada ihmeitä aikaan.

    Pete

    Tavallisesti boorinpuutos ”hellittää” harvennuksen jälkeen useamman vuoden ajaksi ja tässä tapauksessa korjuu oli tehty vielä kokorunkona. Jos kyseessä todella on vt-pohja, niin sellaisilla tuskin typpeä on ”liikaa” missään olosuhteissa.

    Ylipäätään boorinpuutos on vt-pohjilla hyvin harvinaista. Kysyjä on ilmeisesti uusi metsänomistaja ja voihan olla niinkin, että kyseessä on rehevä turvemaapohja? Alunperin vähäpuustoisilla ja paksuturpeisilla pohjilla kaliuminpuutos on tyypillistä ja kokorunkokorjuu ei asiaa ainakaan paranna. Booristakin voi olla puutetta näillä pohjilla.

    Jos harvennuspoistuma oli paljolti mäntyä ja rangat varastoitiin kuvion lähellä yli kesän, niin ytimennävertäjä on todennäköinen tuhonaiheuttaja. Pahimmillaan se kuivattaa mäntyjä pystyyn ja latvavauriot ovat yleisiä.

    MaalaisSeppo

    Kävin tutkailemassa miten on vaikuttanut 2013 alkukesän rakeisen boorolannoitteen levitys aiemmin täassä ketjussa mainitsemaani peltokuusitaimikkoon. Otos 50 tainta/alue.

    Alue 1 (3 ha), istutettu 2006. Keskipituus 2014 3.15 m ja 2015 3.85. Latvanvaihtoja 2013 8, 2014 14 ja 2015 9

    Ale 2 (1.4 ha), istutettu 2003. Keskipituus 2014 6.2 m ja 2015 7 m. Latvanvaihtoja 2013 12, 2014 22 ja 2015 7.

    Näyttäisi siltä, että lannoitus alkaa tuntua latvanvaihdoissa kolmantena lannoituksen jälkeisenä kesänä.

    Jätkä pätkät

    …”Nyt näyttää kasvu pysähtyneen.latvakasvu on lyhyttä,ja jokunen mänty on kuivanut latvasta.Mistä luulette johtuvan?…”kyseli urokki.

    Eiköhän tuossa ole se varsin yleinen reaktio, kun ylitiheä taimikko harvennetaan ohjelukemiin. Voimakkaan harvennuksen jälkeen tapahtuu melko voimakas neulasten vaihto ja juuriston levittäytyminen vapautuneille alueille.
    Kestää 2 – 3 vuotta ennenkuin harvennuksen jälki on ”korjattu”.
    Voihan toki hivenainepuutos olla se syy, mutta…

Esillä 4 vastausta, 11 - 14 (kaikkiaan 14)