Akun riskit jo tiesitkin. Likan kaverin perreellä on volkkarin ID (olisiko kolmonen, en tiedä), ja siinä ainakaan luistonesto ei suostu edes yrittämään, jos liikkeelle pääsy edellyttäisi pienintäkään sutimista. Eteneminen loppuu tasan siihen, ja luistonestoa ei saa pois päältä, kuin irrottamalla jotain sulakkeita. Tämä ei toki ole käyttövoiman vaan valmistajan vika.

Jos akun vaurioitumisriski ja suurempi paino (voi olla merkitystä kelirikkoteillä) jätetään pois, ei kai sähkö ole sen kummempi kuin perinteisemmätkään voimanlähteet. Minulle aivan liian kalliita, mielummin käytän rahat metsämaan hankintaan. Kulkuvälineinä viisi vuotta sitten 1700€:lla ostettu lava-mazda ja 14 vuotta sitten 5500€:lla ostettu Lancia.

Onhan noita sähköautoja jo monella metsätoimihenkilöllä. Niillä ei kovin huonolle tielle parane mennä, mutta jalkasinkin pääsee loppumatkan.

Pari vuotta on ollut sähköauto käytössä ja aika vähän tulee enää ajeltua 4-veto farkulla, jossa pienempi maavara. Lähinnä silloin tulee 4-vedolla lähdettyä, kun tarvitsee kärrin perään tai enemmän tavaraa mukaan.
Syksyn kaikki hirvenmetsästys reissut tein sähköautolla ja hyvin pärjäsi. Taimikon raivauksiin myös sähköllä, jos ei tarvitse ottaa mönkkäriä mukaan.

Nelivedon puute vähän rajoittaa omassa sähköautossa, mutta en viitsi metsäteillä/peltoteillä ajella silloin kun tiet ei kestä ajella. Silloin kun tiet on kunnossa, niin kyllä siellä sähköllä pärjää. Sähköauton luistonesto on kyllä syvältä… ensimmäisen kerran meinasi olla ihmeissään kun turhan pehmeälle alustalle ajoin ja kulku loppui heti kun vähän upposi. Sen jälkeen olen aina ottanut luistoneston pois päältä, jos on yhtään pelkoa, että meinaa upottaa tai lumi vastustaa etenemistä.

Järki täytyy pitää päässä minne sähköauton ajaa. Ja sama homma tietysti muillakin vehkeillä. Joskus on tullut 4-veto maasturi upotettua akseleita myöten penkkatielle ja isolla traktorilla jouduttiin vetämään se pois. Sitten kaivurilla tasotella penkkatie kuntoon. Sen verran oppia tullut kantapään kautta etten enää järjettömiin paikkoihin lähde autoa puskemaan vaikka olisi kuinka etenemiskykyinen vekotin. Sitten mennään jalan tai mönkijällä loppumatka niin pysyy pehmeätkin tien pohjat kunnossa.

Opel Mokka e. Onhan se vähän mopoautoa vastaava tilojensa puolesta, mutta justiinsa mahtuu raivaussaha kyytiin kun takapenkit kaataa ja ottaa vänkärin penkin eteen. Sinänsä näppärä vekotin kun on niin lyhyt, niin saa käännettyä pienessä tilassa.

Ei ole tullut tuota metsähommia silmällä pitäen alunperin hankittua, mutta niin vaan sillä mieluummin ajelee aina kun mahdollista.

Kaikista sähköautoista on vaikea päästä eroon. Kukaan täyspäinen ei sellaista osta.