Vai oliko niin, että tutkimustulokset ovat pääasiassa männystä tähän mennessä?

Ilmeisesti näin, että vähemmän tutkittu kuusella, mutta lupaava sielläkin. Kannattaisi kokeilla käytännössä niin että jättäisi muutaman taimen lannoittamatta ja merkkaisi ne kuitunauhoilla.

”Nitrogen availability exerts a significant control on biomass allocation of plants including Norway spruce (Picea abies (L.) Karst.) and Scots pine (Pinus sylvestris (L.)) in boreal forest ecosystems. Recent studies suggest, however, this control differs for inorganic and organic nitrogen sources. The importance of the chemical form of nitrogen (inorganic or organic) for the morphology and growth of conifer seedlings was studied during production of seedlings in a forest nursery and subsequently in a field trial in northern Sweden.

Seedlings were supplied with two different nutrient solutions; an inorganic conventional fertilizer and an organic, amino acid-based fertilizer. Seedlings cultivated on the organic nitrogen source displayed larger root systems resulting in a higher root: shoot ratio than did seedlings cultivated on the inorganic nitrogen source. The proportion of fine roots to lateral roots and the root tip proportion colonized by mycorrhiza were positively affected by the organic nitrogen source.

Norway spruce seedlings cultivated on organic nitrogen displayed significantly increased shoot growth compared to seedlings cultivated on inorganic nitrogen.

Our results suggest that the chemical form of nitrogen influences the allocation of biomass in conifer seedlings. The shift in allocation of resources to root biomass further leads to a competitive advantage in field conditions, resulting in a significant increase in shoot growth one year following transplant.”

Suomeksi

Typen saatavuus vaikuttaa merkittävästi kasvien, mukaan lukien kuusen (Picea abies (L.) Karst.) ja männyn (Pinus sylvestris (L.)), biomassan allokointiin boreaalisten metsien ekosysteemeissä. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että tämä eroaa epäorgaanisten ja orgaanisten typpilähteiden osalta. Typen (epäorgaanisen tai orgaanisen) kemiallisen muodon merkitystä havupuiden taimien morfologialle ja kasvulle tutkittiin taimikasvatuksessa taimitarhassa ja sen jälkeen kenttäkokeessa Pohjois-Ruotsissa.

Taimille annettiin kahta eri ravinneliuosta; epäorgaaninen tavanomainen lannoite ja orgaaninen, aminohappopohjainen lannoite. Orgaanisella typpilähteellä viljellyillä taimilla oli suurempi juuristo, mikä johti suurempaan juuri-versosuhteeseen kuin epäorgaanisella typpilähteellä viljellyt taimet. Orgaaninen typpilähde vaikutti positiivisesti hienojuurien osuuteen ja mykoritsojen osuuteen.

Orgaanisella typellä viljeltyjen kuusen taimien versojen kasvu lisääntyi merkittävästi verrattuna epäorgaanisella typellä viljeltyihin taimiin.

Tuloksemme viittaavat siihen, että typen kemiallinen muoto vaikuttaa biomassan jakautumiseen havupuiden taimissa. Suurempi juuribiomassan osuus johtaa kilpailuetuun kenttäolosuhteissa, mikä johtaa parempaan taimien pituuskasvuun vuoden kuluttua istutuksesta.

Artikkeli: Cultivation of Norway spruce and Scots pine on organic nitrogen improves seedling morphology and field performance

Itse olen aina laittanut reilusti lannoitetta laatikoihin ennen istutusta, ja eron kyllä huomaa lannoittamattomiin ja kasvuvaikutus on hyvä useamman vuoden jälkeenkin. Tällä hetkellä juhannuksena 2018 istutetut taimet ovat pisimmillään kolmen kasvukauden jälkeen noin 1,8 metriä pitkiä.

Kunhan pitkiä nuo olisikaan jos olis istuttanut vappuna, nyt meni yksi kasvukausi metsässä hukkaan.

Mielenkiintoista tarinaa lannoitteen täsmäannostelusta istutuksen yhteydessä. Tätähän peltoviljelypuolella on tehty jo useita vuosikymmeniä sijoittamalla lannoite kylvörivin alle vain kylvetyn kasvin tarpeisiin.

Ensin kehittyvät juuret ja sitten hyvää vauhtia myös muu kasvi. Rikkaruohot menestyvät huonommin ,kun ravinteet ovat alkuvaiheessa niiden ulottumattomissa.

Taimien juuriston kehittämiseen kannattaakin uhrata vaivaa ja euroja. Vahva juuristo alusta-alkaen auttaa menestymään kasvukilpailussa ja myöhemmässä vaihessa tukevat juuret toimivat myös luonnon voimia vastaan.

Ravinnelisä oikeassa paikassa on hyvä pohja kasvulle. Kannattaa myös huolehtia siitä ,että kilpaileva puuaines pidetään kurissa varhaisen kasvun vaiheessa. Monesti tämäkin toimenpide riittäisi takaamaan hyvän kasvun eikä lannoitustakaan välttämättä tarvita. Riittää ,kun kilpailevat juuret eivät kehity. Kaikki ravinteet tulevat vain istutetun taimen käyttöön. Innokkaimmin näitä ravinteita rohmuavat alkuvaiheessa nopeakasvuiset lehtipuut jättäen havupuut varjoonsa juromaan. Tästä tilasta havupuu saattaa toipua ,mutta juuret jäävät auttamatta heiveröisiksi.