Susi on ihmisen vanhin kotieläin (tosin sekundasellainen nykyisin).

Molemmat lajit ovat eläneet tiiviissä vuorovaikutuksessa kymmeniätuhansia vuosia ja ihmiset ovat tulleet sudesta täysin riippuvaisiksi.

Helsingin sanomissa oli (24.06.2014) kirjoitus: ”Koirasta ehkä apua diabetekseen”.
”Tutkimus viittaa siihen, että lapsilla, joilla on koirakontakti ensimmäisen elinvuoden aikana, on pienempi riski sairastua ykköstyypin eli nuoruustyypin diabetekseen kuin muilla tutkituilla lapsilla.
Samaa tulosta ei syntynyt muista eläimistä, kuten kissasta, hevosesta, lehmästä ja kanasta.
Ajatuksena on, että kotieläimet vaikuttavat mikrobiympäristöön (takuulla vaikuttavat, tuota ei kyllä tarvitse arpoa) ja elimistön puolustusjärjestelmän kehittymiseen (tuokin on tutkimattakin täysin selvä), mutta emme tiedä sitä, mikä koirassa on erilaista kuin muissa eläimissä (mutta minä tiedän: se on ennenkaikkea susi, joka on kymmeniätuhansia vuosia jakanut saman asunnon trooppisen päiväeläimen kanssa). Tutkimusnäyttö varhaisen koirakontaktin (susikontaktin) suojaavasta yhteydestä diabeteksen kehittymiseen on kuitenkin merkittävä”, sanoo tutkimusprofessori suvi virtanen terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Der Steppenwolf