Keskustelut Metsänomistus Sukupolvenvaihdoslahja

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
  • Sukupolvenvaihdoslahja

    Luitteko Metsäuutisista perustelut. Jos jollekin lahjoitetaan metsää verovapaasti, niin hän Ministeriön mielestä innostuu myymään puuta ja koko Suomen mittakaavassa yli miljoona m3. Kun puun ostot ovat nollasummapeliä, niin tietysti sitten joiltain muilta jää vastaava määrä puuta myymättä. Ei kyllä auta Suomen taloutta. Pitävätkö poliitikot suomalaisia täysin idiootteina. Tuollaisten perusteiden sepustelu viittaa siihen.

    Jos uskottaisiin metsäomaisuutta lahjaksi saaneiden lisäävän puunmyyntiään ja että siitä olisi puunkäyttöä lisäävä vaikutus, niin silloin pitäisi rätkäistä kova lahjavero. Silloinhan olisi pakko myydä metsää. Silloin työllisyys elpyisi niin hakkuissa kuin hoitotöissä.

    Lukekaa Jyrki Ketolan mielipide viimeisestä Metsälehti Makasiinista. Todella ällöttää nykyisen Hallituksen puuhastelut. Onkohan jonkun vaikuttajan tarkoitus lahjoittaa ensi vuoden alussa???

  • Timppa

    En kirjoittanut, että erityisesti yhteismetsiä sorretaan vaan, että uusi metsälahja tulee tehokkaasti keskeyttämään yhteismetsien perustamisen. Yhteismetsä on esimerkiksi ylivertainen muoto metsäomaisuuden siirtoon jakamattomana seuraaville sukupolville. Sitä voidaan jakaa miten halutaan ilman, että tarvitsee mennä tekemään rajalinjoja metsiin. Siihen voi myös liittyä, jos ei halua pitää itsellään metsänomistukseen liittyviä velvoitteita, mutta säilyttää kuitenkin metsäomaisuutta.

    Tietysti verovapaa metsälahja sortaa kaikkia muita omaisuuslajeja ja pienemmän metsäomaisuuden omistajia.

    Aikanaan Ruotsin vallan aikaan oli rälssitiloja, jotka verovapauden vastapainoksi olivat velvoitettuja kustantamaan ratsumiehen hevosiseen kuninkaan käyttöön. (Ja käytännössä kuolemaan sodissa kaukaisilla mailla) Tasapuolisuuden vuoksi pitäisi näiden uusien ”rälssiläisten” kustantaa edes rajavartija itärajalle.

    Tolopainen

    Suomessa verotus suosii pienituloisia ja myöskin pieniä perintöjä ja lahjoja nehän ovat verottomia. Keski-Ja parempituloiset hoitavat yhteiskunnan tuloververojen rahoituksen. Vaikka propaganda väittää hyvätuloisten saavan jotain valtiolta, kun heihin ei kohdistu leikkauksia.

    MaalaisSeppo

    Onhan se tietysti niin väärin, jos viulujen maksajatkin saavat hieman helpotusta. Raippaveron saisivat kyllä poistaa.

    Visakallo Visakallo

    Suomessa suurituloisimpien veronmaksu on käytännössä vapaaehtoista, mutta muilla enemmän tai vähemmän pakollista.

    Pete

    En usko tämän metsälahjahuojennuksen vaikuttavan metsätilojen kokoon tai metsänomistajien aktiivisuuteen juuri lainkaan. Huojennus on niin monimutkainen ettei siitä saa keskimääräinen metsänomistaja mitään selvää. Varallisuuden jakaminen aiheuttaa jännitteitä perheissä jos niitä ei ennestään ole. ”Verovapaus” tarkoittaa sitä, että kateus nostaa päätään.

    Tavallisesti kyse on muustakin omaisuudesta kuin metsätilasta ja lähes aina on tavoitteena perillisten tasapuolinen kohtelu. Metsälahjavähennys istuu tähän todellisuuteen hyvin huonosti. Luovutusvoittoverosta vapaa sukupolvenvaihdoskauppa on verotehokkain luovutustapa tämän uuden metsälahjavähennyksen jälkeenkin. Ja siiinä hyvin luontevalla tavalla liikkuu sitä rahaa jolla tasapuolisuus voidaan varmistaa.

    Olen samaa mieltä kuin joku tuossa edellä, että jos jatkaja on niin tumpelo ettei kykene ostamaan tilaa edes lahjanluenteisella kaupalla, niin tuskin hänen metsätaloudestaankaan mitään tulee.

    Erikoinen piirre tässä on se, että metsätalousyrittäjien etua ajava järjestö ajoi tämän huojennuksen läpi ja kuitenkin huojennus rajoittaa nimenomaan metsätalousyrittäjien metsäpinta-alan kasvattamista.

    Ja kannattaa sekin muistaa, että saattaa se iäkäs metsänomistaja tarvita itsekin niitä metsätuloja. Suurella osalla eläkkeet ovat tosi pieniä ja kun itse ennustaa jonnekin 30v päähän, niin oman eläkkeeni varaan en paljoa laske…

    Petkeles Petkeles

    Kaet ne entisaekojen urroot olj sittä tumpeloeta kun saevat tilasa puhtaasti lahjana.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Ennen vanhaan tyttärelle lehmä,pojalle tila.Myöhemmin lehmäaikakauden jälkeen tyttärille rantatontti ja nyt muotia tilan jako.Peten kanssa samoilla linjoilla ja kyllä nykyään valtaosa ns. sukupolvenvaihdoslahjan saajista asuu muualla ,kuin tilalla.Tyhjänpäiväinen kepuli pelin tulos.

    Timppa

    ”Ennen vanhaan tyttärelle lehmä, pojalle tila .Myöhemmin lehmäaikakauden jälkeen tyttärille rantatontti ja nyt muotia tilan jako”

    Vähän noin meni isäni kotitalon jako. Jaettavana oli kuitenkin kaksi tilaa ja poikia neljä sekä yksi tytär. Yksi pojista sai kokonaisen tilan, toinen melkein kokonaisen. He joutuivat sitten vastaamaan isovanhempien elatuksesta, siis näistä tuli syytinkiläisiä, Tämä syytinkijärjestelmä oli aikanaan normaali käytäntö sukupolvenvaihdostilanteessa ja syytinki voitiin kiinnittää tilan rasitukseksi.

    Kaksi muuta poikaa (toinen isäni) sai vähän maata ja luvan huolehtia itse toimeentulostaan. Tytär koulutettiin kansakoulunopettajaksi ja hän sai sen lisäksi omakotitalotontin.

    Ja taas kerran totean, että yhteismetsä on tasapuolinen järjestelmä, joka estää metsätilojen pirstoutumisen ja päin vastoin edistää entistä suurempien tilakokonaisuuksien syntymistä. Lahja on ristiriitoja synnyttävä järjestelmä, joka joskus johtaa tilojen jakoihin.

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)