› Keskustelut › Metsänomistus › SUO

  • Tämä aihe sisältää 107 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta sitten 6 m36 m3 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 107)
1 2 3 4 5 6 … 9 10 11

  • SUO

    Sent on: 2.12.2012, 13:44

    ”Synkeäksi näytti tämä suo, jonka pinnalla vaihetteli mutaisia, rämeisiä aukkoja, sammaleisia mättäitä, karpalon kotoja, ja siellä ja täällä seisoi matala, kuihtuva koivu, alakuloisesti nyökytellen päätänsä iltatuulessa. Mutta keskeltä oli suo kaitaisin ja siinä maa myös naveampi ja kiinteämpi. Seisoi siinä lyhykäisiä mäntyjä sammaleisessa puvussa ja mättäillä tummanviheriäisiä, väkevästi hajahtavia juovuke-pensaita. Ja yli tämän taipaleen juoksi vaivaloinen tie suon toiselle rannalle, jossa taasen alkoi pimeä korpi.”

    Kukahan kirjailija näin mestarillisesti kuvasi suota?

    Ja sitten: Onko mitään todellista syytä tuhota luonnonsuojelullisesti mittaamattoman arvokkaita suoalueitamme turvetta nostamalla? Ja vaikka kuinka muka tehdään laskeutusaltaita, sun muuta, niin turpeen nosto pilaa järviä väistämättä.
    Turpeen osuus energian tuotannosta on vain 6-7%! Eikö osuus ole aika marginaalinen?

    Tekijä
    Leevi Sytky Leevi Sytky
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Pähkäilijä 30.1.2013, 12:32

    Tänään metsälehden uutisissa oli jälleen esillä luonnonsuojeluliiton vaatimus turpeennoston kieltämiseksi vuoteen 2025 mennessä. Tämä kivihiililobbausliitto on selkeästi kertonut aikaisemmin jo 8 vuotta sitten että turve on kivihiiltäkin pahempi saastuttaja ja verovaroja säästyy kun turpeen poltosta luovutaan.

    http://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2005/turpeenpolttotiedote

    Onko kukaan nähnyt laskelmia kuinka paljon verovaroja säästyy kun turve korvataan kivihiilellä esimerkiksi per MWh? Noissa teeseissä turve on tarkoitus korvata vain puulla ja kiviihiilen käyttö pitää ennallaan…

    Pähkäilijä 21.2.2013, 17:09

    Uppia – tai itse itselle vastataen kuten täällä on tapana 🙂

    Suomessa on päästy nyt uudelle tasolle soiden suojelun ja fossiilisen tuontienergian kanssa. Valko Venäjältä tuodaan Suomeen poltettavaksi turvebrikettejä. Siellä on valtioillinen kehittämisohjelma jolla vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus nostaa nykyisestä 1.3 miljoonasta tonnista vuodessa tuotanto 1.7 miljoonaan tonniin. Päämarkkina-alueet ovat Puola, Liettua ja Ruotsi.

    Tämä rahan ulkomaille kantaminen Suomesta saa aina vain uusia piirteitä vaikka jotain voitaisiin tehdä jopa kotimaisenkin työllisyyden ja vaihtotaseen vajeen suhteen…

    6 m3 6 m3 20.4.2013, 14:02

    Luonnonsuojelijoille turve on kivihiiltä ja ydinvoimaakin pahempi mörkö. Turpeen osuus Suomen energian tuotannosta on 6.7%,
    mutta siitä aieutuu nykykäsityksen mukaan n. 13% energiantuotannon hiilidioksidipäästöistä.
    Vakiintunut laskutapa on kuitenkin väärä, väittää d-i, ekonomi antti Kivimaa. Suomi voisi jopa kuusinkertaistaa turpeen energiakäytön 25 vuodeksi ja samalla vähentää hiilidioksidipäästöjä.

    Kivimaan mukaan hiilidioksidipäästöt on laskettu väärin, koska
    metsäojitetut suot ovat kasvihuonekaasujen lähteitä. kun tälläinen suo otetaan ensin turvetuotantoon ja sitten metsitetään, se muuttuu päästölähteestä hiilidioksidi nieluksi. Kasvava metsä on tehokas hiilinielu lahes vuosisadan ajan.

    Kivimaan selvityksen mukaan energiakäyttöön valjastettaisiin vain 5% Suomen koko suo- ja turvealasta. Kaikki luonnontilaiset suot voidaan jättää rauhaan.
    Noin puolet Suomen soista on metsäojitettu, ja niistäkään ei tarvitse käyttää bioenergiaksi kuin kaikkein huonoimmin puuta tuottavat ja eniten hiilidioksidia päästävät.

    Suurin osa näistä soista on korkean työttömyyden syrjäseuduilla Keski- ja Pohjois-Suiomessa. Kivimaan laskelmien mukaan pysyviä työpaikkoja syntyisi sukupolven ajaksi 30 000.

    Viimeaikoina on keskusteltu hiilidioksidipäästöjen lisäksi turvetuotannon vesistöpäästöistä. Kivimaan mukaan turvetuotannon osuus vesien kuormituksesta on hyvin pieni verrattuna maa- ja metsätalouteen.
    Turvemaat ovat luonnostaan ravinneköyhiä, eikä turvetuotannossa käytetä lannotteita..

    Kivimaa myöntää, että turveala ei ole aiemmin välittänyt huolehtia julkisesta kuvastaan.
    Siksi hän ehdottaakin että määriteltäisi sertifikaatti tiukoille tuotantomenetelmille ja vesien suojelulle, jotka takaisivat, että tuotanto olisi kaikin tavoin ympäristöystävällistä.

    Suomen Kuvalehti 16/2013

    Timppa 20.4.2013, 16:49

    Ei se suo-ojitus mennyt silloin aikanaan putkeen. Meillä on ojitettuja rämeitä 1950-luvulta asti noin noin 28 ha. Niiltä on kaikkiaan hakattu ehkä 400 m3 harvennuspuuta. Siis ehkä 0,3 m3/ha/v. Eikä jatko näytä sen paremmalta. Kuitenkaan niistä ei ole turvetuotantoon. Osin ovat pienialaisia. Suurin suo on lammen rannassa, jossa vesiensuojelu on mahdotonta. Luulisin, että usein on samanlainen tilanne. Eikä metsätalous jatkossakaan parane. Kasvu on hidasta ja hakkuu logistisesti kallista, koska muuten harvennetaan kesällä. Talvella ei kannata tulla hekemaan jotain 50-100 m3:n erää.

    On sentään ojittamattomiakin luonnontilaisia soita 27 ha. Ojitetut korvet ( 10 ha) kasvavat tietysti hyvin.

    Tietysti kannattaisi siis ojitetut isot rämeet ohjata turvetuotantoon. Edellyttäen tietysti, että vesiensuojelu onnistuisi. Se taitaa kuitenkin jäädä haaveeksi. Luonnonlaeille ei juuri voi mitään.

    Leevi Sytky Leevi Sytky 20.4.2013, 17:37

    Tässä ketjussa on kaikkien aikojen paras aloitus!
    Siitä kiitos ja kunnia kuuluu kansalliskirjailija Aleksisi Kivelle.

    6 m3 6 m3 20.4.2013, 18:19

    Mika taalla haisee? Omakehu?

    metsänvartija 20.4.2013, 21:17

    Suurin osa ojituksista on turhia. Turpeen nosto on ekologian tuhoamista.

    Jossain Keski-Pohjanmaalla on ojitettu turhaan tuhansia hehtaareja ja pilattu vesistöt ym. Kun ei kasva niin ei kasva.

    Monikäyttö metsää, hillaa, karpaloa, linnuille pesäpaikkoja, keväthangilla retkeilyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.4.2013, 22:32

    Kyllä heikosti kasvavista valmiiksi ojitetuista paksuturpeisista soista varmaan löytyy energia- ja muihin tarpeisiin niin paljon kohteita, ettei tarvitse enää perustaa turpeenottopaikkoja luonnontilaisille kohteille eikä hyväkasvuisiin (hiiltä sitoviin) suometsiin (jotka varmaan ovatkin useimmiten ohutturpeisia).

    Turve on varmaan vielä pitkään tarpeen ainakin tukipolttoaineeksi vanhoihin kattiloihin ja ympäristöturpeeksi (kasvualustatuotteet, imeytystuotteet).

    Turvetuotannon suurimmat ratkaisemattomat ongelmat taitavat liittyä keväisiin ylivalumiin ja kiintoaineisiin. Eli vesien hallinta on ongelma turvesuolla kuten Talvivaarassa. Turvesoillakin pitäisi olla sellaiset padot ettei ylivalumia pääse keväällä lumien sulaessa tulemaan. Eli pitäisi valita kohteetkin sen mukaan, missä vesien hallinta on mahdollinen.

    Puun takaa 21.4.2013, 06:57

    Leevin aloitus on kovasti asenteellinen. Ei turvetuotanto pilaa vesistöjä väistämättömästi. Ongelmia on ollut, mutta ne on ratkaistavissa.
    Maa, joka mieluummin luopuu omasta tuotannostaan, kuin ratkaisee ongelmat, ei tule selviytymään tulevaisuuden haasteista.
    Meidän on ajateltava myös tulevaisuutta.
    Palstalla on aivan liikaa luopumisen meininkiä.
    Riittää, että eläke juoksee.
    – Mutta kuinka kauan?

    Leevi Sytky Leevi Sytky 21.4.2013, 07:33

    Aloituksella on kaksi tarkoitusta; tuoda esille A.Kiven mestarillinen luonnonkuvaus, sekä huoli vesistöjen tilasta nykyaikana.
    Asiallista keskustelua on syntynytkin, hyvä niin.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 107)
1 2 3 4 5 6 … 9 10 11