Keskustelut Metsänhoito Suomen metsien puusto nyt vastaan ennen?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
  • Suomen metsien puusto nyt vastaan ennen?

    Mielenkiintoinen artikkeli Suomen metsistä osui FB:ssä ehdotettuna silmiin.

    Tehty  toki vihreät silmälasit tukevasti päässä….

    Artikkelin mukaan:

    Suomessa 1800 -luvun alussa vähintään yhtä paljon puuta kuin nyt, mutta rajusti järeämpää.

    Aallonpohja koettiin 1900 -luvun alussa ja tänää kuutioissa lähestytään 1800 -luvun alkua, mutta tähän vaikuttaa suometsät ja soiden ojitus. Tukkipuu tarkoitti 150 + ikäistä puuta 1800 -luvulla.

    Millaisia ajatuksia herättää? Palstalla kun kuitenkin oikeita metsätalouden ammattilaisiakin….

    Onko mantra Suomen metsissä puuta enemmän kuin koskaan ennen totta?

     

  • Rane
    hemputtaja

    Hyvä esitelmä. Tapani Tasaselta on myös ilmestynyt kirja ”Läksi puut ylenemähän. Metsien hoidon historia Suomessa Keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla”. Kirja on Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 920 vuodelta 2004.

    Suosittelen, jos aihe kiinnostaa. Ainakin itse luin mielelläni koska on hyvin kirjoitettu. Se on sitten eri asia, mistä sen löytää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuo Tasasen kirja taitaa olla viimeisiä niteitä perinteikkäässä julkaisusarjassa Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja joka lopetettiin vuonna 2005. Ei tainnut ehtiä tulla 1000 julkaisua täyteen?

    Tasasen väitöskirjan nettiversion voi ladata itselleen em. esitelmän lopussa olevasta linkistä löytyvältä sivustolta. Tiedoston nimi on laksipuu.pdf.

    Jätkä

    Minä voisin pyytää ”Tassulta” paperiversionkin. Hän on entinen työkaveri ja kaikin puolin mukava mies.

    Rane

    Löytyi.Vaikuttaisi että 1800-luvulla ruukit/vuoriteollisuus,laivanrakennus,tervanpoltto,rakentaminen,polttopuukäyttö ja kaskeaminen  yhdistettynä lähes olemattomaan metsänhoitoon rasittivat ”Suomen alueen” metsiä niin ettei aloituksen artikkelin väite voi mitenkään pitää paikkaansa.

    Kalle Kehveli

    Ei sitä ensimmäistä metsälakia 1800-luvulla turhaan tehty. Lisäksi pohjoislapin metsät ovat vasta muodostuneet 1800-luvun lämpimien kausien aikaan. Ihmisen oletukset ovat hyvin monesti väärin, miten asiat ovat ennen olleet. Hyvin monesti paljon huonommin. Aika kultaa muistot!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lustoaikasarjojen tekijät mm. Mauri Timonen ovat löytäneet Lapin järvistä paksujakin puita. Muistaako joku miltä ajalta ne olivat?

    Puuki

    Jo 1600-luvulla kaskettiin Suomessa  arviolta n. 10 milj. m³/v puuta. Ne oli yleensä tukkipuumetsiä.

    Tervanpoltoon kului  10 milj. m³/v.  1800-luvun puolivälissä  vuoriteollisuuteen tarvittiin myös puuhiiltä.  Kotitarvehakkuut  rakennus- ja polttopuuksi oli 12 milj. m³/v.  Laivanrakennus lisäksi. Isoja puita tarvittiin mm. mastopuiksi.

    Ulrich Rudenshöld kirjoitti huolensa Suomen puun riittävyydestä kirjassaan ”Tal om skogens nyttjande och vård” 1700-luvun lopulla.  Vesisahojen vaikutus puun riittävyyteen  huolestutti silloin , 1800-luvun puolivälin paikkeilla tuli höyrysahat. ( L: Talsa). Huoli oli tosin tod. näk. yhtä turha ja johtui samasta asiasta kuin nykyisin niillä jotka arvioi Suomen puuvarojen riittävyyttä liikenneväylien varsilta käsin.

    V: 1900 puuta oli Suomessa n. 1300 milj. m³.  V. -38 1370 milj. m³.   V. -70 1491 milj. m³.  V. -86 1660 milj. m³.  V. 2000 2091 .  V. -17 2473 milj. m³ .

    Kuulostaa erikoiselta, että 1800-luvulla olisi metsissä ollut erityisen paljon puuta. Sekin pitää muistaa , että että sotakorvaukset ja alueluovutukset vaati ison osan Suomen puuvaroista viime vuosisadan puolivälissä.

    Kalle Kehveli

    Muistaakseni Vuotsonkanavaa kaivettaessa löytyi tuhansia vuosia vanhoja puita.

    Jos olet kulkenut luonnontilaisessa metsässä niin se on harva ja aukkoinen. Vähän puuta hehtaarilla. Yleensä ihmisten ihailemat vanhat suuret tasaiset metsät ovatkin puupeltoja, ihmisen aikaan saannoksia.

    Timppa

    Atlanttinen lämpökausi noin 6800-5500 vuotta sitten, jolloin Suomeen levisivät jalot lehtipuut.

    Keskiajan lämpökausi noin vuodet 980-1250,  jolloin Keski-Suomi oli lumeton.

    Maanmittarin kuvaus syntymäpitäjästäni Muuramesta vuodelta 1801:

    ”kumminkin ovat he viime aikoina paljon kaskenneet, varsinkin rintamaita, jos ne siihen ovat soveltuneet niin, että suurempi osa siitä on puutoinna tai kasvaa ainoastaan heikkoja koivun vesoja.

    Tässä meikäläisen puuhamaassa oli kesällä 1933 hehtaarilla tukkipuita läpimitta 4,8 m:n korkeudelta 6 tuumaa keskimäärin 28,2 kpl/ha ja saman mittaisia 7-tuumaisia 4,2 kpl/ha. Siis nykykäytännössä todella vaatimattomia tukkipuita 32,4 kpl/ha.  Kaupan rahoittamiseksi hakattiin näistä syksyllä 1933 20,8 kpl/ha, joten pystyyn jäi 11,6 kpl/ha siis tukkia vajaaa 1 m3/ha.  Kokonaispuusto oli n 50 m3/ha. Nyt on puuta n 150 m3/ha.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)