› Keskustelut › Metsänhoito › Suomen metsien puusto nyt vastaan ennen?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • Suomen metsien puusto nyt vastaan ennen?

    Sent on: 21.9.2020, 15:10

    Merkitty: 

    Mielenkiintoinen artikkeli Suomen metsistä osui FB:ssä ehdotettuna silmiin.

    Tehty  toki vihreät silmälasit tukevasti päässä….

    Artikkelin mukaan:

    Suomessa 1800 -luvun alussa vähintään yhtä paljon puuta kuin nyt, mutta rajusti järeämpää.

    Aallonpohja koettiin 1900 -luvun alussa ja tänää kuutioissa lähestytään 1800 -luvun alkua, mutta tähän vaikuttaa suometsät ja soiden ojitus. Tukkipuu tarkoitti 150 + ikäistä puuta 1800 -luvulla.

    Millaisia ajatuksia herättää? Palstalla kun kuitenkin oikeita metsätalouden ammattilaisiakin….

    Onko mantra Suomen metsissä puuta enemmän kuin koskaan ennen totta?

     

    Onko Suomessa metsää enemmän kuin koskaan?

    Tekijä
    Perassic Park Perassic Park
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 22.9.2020, 16:12

    Ainakin Keski-Suomessa metsien käyttö lisääntyi merkittävästi 1700-luvun loppupuoliskolla, jolloin sallittiin tilojen lohkominen.  Se oli todellista uudisrakennusvaihetta, jolloin taloista nuoremmillekin pojille lohkottiin omat tilat.  Asutus levisi nykyisen kirkonkylän ulkopuolelle.  Eräänä esimerkkinä isän puoleinen esi-isäni, joka raivasi metsään oman talonsa 1700-luvun lopussa.  Myös äidin puoleinen isi-isä raivasi oman tilansa n 1770 samoille tienoille.  Tilalle tuli nimeksi ”Syrjälä”.  Oli n 4 km silloisesta Kappeliseurakunnan keskuksesta.

    Kyllä niissä hommissa metsää kaatui niin rakennuspuiksi kuin kaskenpoltossa.  1840-luvulta on Muuramessa peräisin nykyinen Kuusimäen luonnonsuojelualue, joka on syntynyt entiselle kaskimaalle.

    Scientist Scientist 22.9.2020, 21:41

    Dendrokronologisella ajoituksella on päästy muistikuvieni mukaan yli 7000 vuoden taakse. Se, että puita on löytynyt tunturilompoloista puurajan yläpuolelta viittaa siihen, että ilmasto on ollut ennenkin hyvin lämmin.

    Timppa 23.9.2020, 10:11

    Vuonna 1886 säädettiin Suomen ensimmäinen metsälaki, 

    Kyllä metsien käyttöä oli aiemminkin säädelty.  1850-luvulla säädettiin laki, joka teki sahauksesta luvanvaraista.  Pelättiin tukkipuiden loppuvan kuten monin paikoin oli tapahtunut.  Sahoille määrättiin tukkikiintiöt, joita ei saanut ylittää.  Sahauskauden päätyttyä sahat sinetöitiin.  Järjestelmä oli historiatiedon mukaan erityisen kannattava sahoja valvoville viranomaisille, jotan lahjottiin estoitta, jotta sahurit saisivat ylittää kiintiönsä.

    Tämä laki kumottiin oltuaan voimassa n 10 vuotta.  Tukkien kysyntä oli kasvanut 1860-luvulla, kun Iso-Britannia oli poistanut kaikki puutavaran suojatullit, tarvitsi ehtymättömästi sahatavaraa ja oli kehitetty höyrysahat, joita alkoi nousta jokisuihin, mm Kymijoen suiston monet sekä norjalaisten että suomalaisten perustamat sahat.  Suuriruhtinaskunta tarvitsi rahaa ja ainoa mahdollisuus oli sahatavaran vienti.  Myös valtiovalta suurimpana metsien omistajana hyötyi.  Lain muutosta saattoi edesauttaa J. W. Snellmannin käsitys Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta.  Hänhän ei uskonut metsätalouteen  ( hänen mielestään;  ”missä metsä vallitsee, siellä vallitsee tietämättömyys, kurjuus ja raakuus”) vaan ajatteli, että viljan viljelyssä on Suomen tulevaisuus.  Ajatteli ehkä niin, että kun nyt hakataan kaikki metsät, niin ne raiskiot on pakko raivata pelloiksi.  Vuodet 1867-68 opettivat tälle Suomen markan isällekin karun totuuden.

    Puuki 23.9.2020, 12:16

    Ei pitäne paikkansa ,että puuta olisi ollut 1800-luvun alussa ”ainakin yhtä paljon kuin nykyään ja rajusti järeämpää”.  Raivolan lehtikuusikotkin perustettiin aikoinaan laivanrakennuksen tarvitseman järeän puun kasvattamiseksi, kun siitä oli puute.     Eikä muuallakaan järeitä puita ole ollut liiaksi pääosin samasta tarpeesta johtuen.   Tukkipuuta kului kuitenkin jatkuvasti myös rakennuspuuksi ja kaskeamiseen.   Kokonaispuusto ei ole voinut olla samalla tasolla kuin  nykyään; eivät olisi ehtineen muutamassa vuosikymmenessä hakata sen aikaisella välineistöllä  niin paljon että puuston määrä olis pudonnut suht. lyhyessä ajassa yli 1200 milj. mottia .         Kun 1. laki tukkipuun käytön säännöstelyksi on tehty jo 1800-luvun puolivälissä, niin onhan se mahdollinen puute ollut näkyvissä jo pidempään.

    Puuki 18.10.2020, 11:33

    ”Rajankäyntiä”-tv-ohjelmassa kerrotaan , että Suomessa olisi enää vain n. sadasosa oikeaa metsää jäljellä ja siksi ei esim. metsoja juuri enää ole.  Ojitettuja metsäpeltoja vain ja metsäautoteitä liian tiheässä.   Kehutaan Venäjällä olevan paljon enemmän aarnimetsiä.

    Onhan siellä lääniäkin paljon enemmän ja nykyään metsäaukotkin järjestään isompia kuin Suomessa .       Metsojen vähyyteen on varmaan monta eri syytä eikä vain yhtä.   Liian hanakka metsästys metsäteiltä ja petojen yleistyminen ainakin metsänhoitotapojen ohella.  Harvennyshakkuiden ja th:en tekemättömyys ei edistä metsäkanalintujen selviytymistä.  Eikä metsien kuusettuminen jota mm. jk:n hakkuut lisää.

    Scientist Scientist 18.10.2020, 13:29

    Näitä vertailujahan rajan molemmin puolin on tehty tutkimus mielessä. Suomen puolella on enemmän liito oravia, joutsenia , kurkia mutta vähemmän metsäkanalintuja. Suomalaiset nuoret ovat myös useammin allergisia erilaisille siitepölyille.

    Timppa 18.10.2020, 16:07

    Tuohon vertailuun liittyen voidaan todeta, että Suomessa ovat rehelliset poliisit, jotka eivät vaadi lahjuksia.  Sama juttu terveydenhuollossa, opetusalalla kaikissa luvissa ym.

    Eikä viedä Helsingin jätteitä utsjokisten kiusaksi.

    Puuki 20.10.2020, 12:49

    Tervanpoltto taisi alkaa Suomessa suunnilleen samoihin aikoihin kuin tukkien sahauskin lisääntyi. Myöhemmin kuitenkin kuin Keski-ja E-Euroopassa.   Mäntyjä kolottiin ja hakattiin kuivahkoilta ja kuivilta kasvupaikoilta pois ja kuuset jäi kituuttamaan pääpuulajiksi niille  sopimattomillekin kasvupaikoille .  Sekin on osaltaan vähentänyt kokonaiskasvua ja puuston määrää kuten vähentänee myös nykyään jatkossa , jos/kun kuusen kasvatusta joudutaan suosimaan männyn ja ra-koivun  sijaan. Samaan suuntaan vaikuttaisi jk:n  lisääntyminenkin.

    Sulli 20.10.2020, 16:12

    Aika monen kansallispuiston olen kolunnu kymmeniä kertoja enkä ole tainnut yhtään kanalintua niissä tavata. Puusto alkaen 100 v vanhaa. Parhaiten metsoja ja teeriä löytää nuorehkoista tai etenkin metsoja vähän vanhemmista (seka)talousmetsistä. Metolle sopii männikkö jossa on alhaalla tarpeeksi hyvä näkyvyys ja elinvoimaisia isompia mäntyjä talvievääksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.10.2020, 16:52

    Menee Tuntsan tai Kemihaaran erämaa-alueelle, niin varmasti löytyy kaikki viisi varsinaista metsäkanalajia: riekko, teeri, metso, pyy, ja onnekkaalle voi näyttäytyä kiiruna.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5