Keskustelut Metsänomistus Suomen riistakeskuksen johtaja reijo orava osoittaa metsänomistajille kaapin paikan

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 42)
  • Suomen riistakeskuksen johtaja reijo orava osoittaa metsänomistajille kaapin paikan

    Metsälehti (18/2012) on viimein ansiokkaasti tuonut esille puuntuottajien aseman suhteessa holtittomiin sorkkaeläinlaiduntajiin.
    Sivulla 4 on paljastava juttu otsikon oravasta, joka edustaa kyseisiä laiduntajia, suoraan parasiittiketjun huipulla.

    Tässä on kysymys hirvikannan hoitosuunnitelmasta:
    ”Hoitosuunnitelmassa päätetään, miten kantoja seurataan ja hoidetaan. Sitä varten kuullaan useiden sidosryhmien näkemyksiä, MYÖS METSÄNOMISTAJIEN; hirvistä ja suurpedoista on tunnetusti toisille hyötyä ja toisille haittaa.”

  • Gla

    Suorittava porras: ”Alueelliset erot eläinmäärissä ovat valitettavasti melkoiset. Ehkä väitteeni siitä ,että hirviongelmat ovat ohi , eivät pidä aivan joka kolkassa paikkaansa .”

    Ei tosiaan pidä, siitä pitää huolen 85000 yksilön talvikanta. Pikemminkin niin, että mainitsemiasi tyhjiöitä löytyy sieltä sun täältä. Jos tyhjiöitä olisi merkittävä määrä, tarkoittaisi se sitä, että muilla alueilla tiheys olisi valtava, samoin vahingot. Ja tällöin ei tietenkään olisi kuvaavaa sanoa, että aivan joka kolkassa hirvivahingot eivät olisi ohi.

    Suorittava porras: ”Tosiasia kuitenkin on , että ongelmat eivät ole enää kovin laajoja , enemmänkin paikallisia.”

    Kyse on suhteellisesta asiasta ja sinä varmaankin vertaat tilannetta huippuvuosiin. Metsänomistajilla on varmaan oma näkemys siitä, mitkä ovat ongelmia ja kuinka laajoja ne ovat.

    Suorittava porras: ”Viime keväisessä hirvitalousalueen käsittävässä palaverissa todettiin kannan pudonneen Keski-Suomessa paria poikkeusta lukuunottamatta tavoitetason alarajalle.”

    HIljattain oli jossain lehdessä kartta koko Suomen hirvikannan tilanteesta maakunnittain. Sen mukaan Lappia lukuunottamatta oltiin suht tasaisesti hiukan päälle 3 yksilöä/1000 ha kaikkialla. Tavoitekantahan, joka tosin on metsästäjien, mutta ei metsänomistajien määrittelemä, on lähteestä riippuen 2-4 tai 3-4/100 ha.

    jees h-valta

    Tämä valtakunnan eläinpolitiikkaa on tosiaan ”politiikkaa” korneimmassa muodossaan. Eilen illan metsäajelun seurauksena pisti kyllä taas miettimään missähän täällä oikein mennään ja ketä vie. Kun runsaat vesisateet ovat nostaneet vesiä laskuojissa aika äärimmilleen sain jälleen majavat riesakseni. Ilmeisesti padotkin siellä alapuolisilla panttaa. Vanha peltoheittoon istuttamani haavikko on sekä hukkumisvaarassa että syönnin kohteena.
    Lisäksi lähtiessäni sieltä pimeän hämyssä olin taas törmätä autollani hirveen joka paahtoi jostain syystä ”urku auki” yli tien.
    Tämä majavatouhukin kun puhutaan tulokaslajeistakin aina nopeasti tuhottavina. Mutta eipä sitä nyt kuitenkaan. En silti tiedä edes kumpi on kyseessä, euro-vaiko kanukkimajava mutta joku raja kaikessa. Nekin ovat koko ajan lisääntymään päin ja tosi paha elukka juuri metsätalouden harjoitukselle. Jos ei kaada niin hukuttaa. Isojakin alueita. Ja ”pipertäjät” suojelee. Pedot tässä ilmeisesti ainut toivo on tolkulliseen kantojen säätelyyn.

    suorittava porras

    Kima-aika juoksuttaa hirviä , samoin pedot.

    Hirvitutkija (eläkk.) Kaarlo Nygre`n heittää lisää mausteita hirvisoppaan. Hänen mielestään Suomen hirvikannan rakenne on niin hälyttävän huono , että hirvi olisi rauhoitettava välittömästi vuodeksi tai pariksi koko maassa.(M&K n:o 10 /2012)Sen jälkeen tulisi metsästystä kohdistaa voimakkaammin naarashirviin kannan vinoutuman oikaisemiseksi.
    Muualla pohjoismaissa tilanne on vielä huonompi . Hirvikannan rakenteen tilaa kuvaava hirvenvasojen paino on muissa pohjoismaissa 20, jopa 40 kg, suomalaisten vasojen painoa alhaisempi. Suomessa ollaan menossa rytinällä samaan suuntaan.
    Vasojen alhinen paino on seurausta naaraan myöhäisestä tiinehtymisestä , joka taas johtuu tuottavien sonnien alhaisesta määrästä.

    Leevi Sytky

    Kuka muistaa vielä ketkä olivat tämän hirviterrorismin pääarkkitehdit?

    jees h-valta

    Suorittava ei varmasti muista kuinka edellisen palstan aikoina varoitin aivan vinksalleen menevästä hirvikannan rakenteesta. Täällä ja monessa muussakin suunnassa olen kiinnittänyt asiaan jo pitkään huomion. Mutta hirvimiehethän tarkkailevat maastoa ainoastaan jahdin aikana ja kiikaritähtäimestä. Aika suppea on tausta jahteihin. Joskun muulloinkin kannattaisi kulkea metsissä ja hirvien elämää lukea monestakin asiasta maastossa.

    suorittava porras

    Muistan kyllä kirjoituksesi kannan rakenteesta (jees…).
    Kannan tasapainon kannalta on toimittu väärin , kun on säästelty niitä naaraita. Toisaalta kaatourakka on ollut niin kova ,että ei ole ajateltu ihan loppuun asti mitä ammutaan.

    Lueskelin juuri juttua kokenesta metsästäjästä , joka pahoitteli pari vuotta sitten sitä , että ampui vasan ja naaraan heti perään tai yksinäisiä naaraita. Kun hirvet alkoivat vähetä , hän alkoikin ampua VAIN uroksia kannan rakenteen säilyttämiseksi. Tässä hän teki (kuten varsin monet muut metsästäjät) kuitenkin juuri päinvastoin , kuin olisi pitänyt nykysessä tilanteessa tehdä . Olisi pitänyt vähentää edelleen niitä naaraitakin.

    Omassa seurueessa tehtiin useita vuosia juuri yllä mainitun kaltaisia virheitä ja sama näyttää toistuneen muuallakin. Kun aivan aidosti pelättiin hirviä vähennettävän liikaa , jätettiin naarat ampumatta , ja toivottiin , että vasovan naaraan säästämisellä korjattaisiin mahdollinen yliverotuksen aiheuttama arviointivirhe. Varmisteltiin liikaa ja nyt ollaan hyvin ongelmallisessa tilanteessa. Hirvikanta taantuu pahasti , jollei metsästystä rajoiteta. Vielä pahemmin on metsästys kuitenkin mennyt pieleen muissa pohjoismaissa.

    A.Jalkanen

    Jos metsästetään muutamana vuonna suhteellisesti enemmän naaraita kuin uroksia, epäsuhta korjaantuu kyllä. Ei mihinkään täysrauhoitukseen voida mennä niin kauan kuin vahinkoja taimikoista löytyy.

    mehänpoika

    Humppabarbin listaan lisäystä:

    Osastopäällikkö Heikki Suomus aloitti hirvikantojen kasvattamisen tuhoista piittaamatta. Toimi hirvimetsällä Kekkosen takana varmistamassa, että presidentti sai kaadon.

    Kaarlo Nygren oli erittäin yksisilmäinen neuvonantaja. Ratkaisut tehtiin vain hirvien lihatuottoa ajatellen.

    MMM:n lainsäädäntöneuvos Seppo Havu valmisteli sopivasti tulkintakohtia sisältävän metsästyslain eduskunnalle ja kutsuttiin sitten MMM:n ylijohtajaksi kalastus- ja metsästysosastoon.

    suorittava porras

    Suitsansaaressa 1400ha:n alueella on huima hirvitiheys . 25 eläintä/ 1000ha. Paikallisista maanomistajista ja heidän sukulaisistaan muodostettu seurue on metsästänyt sieltä jatkuvasti yli 10 joskus jopa yli 20 hirveä vuodessa. MAANOMISTAJIEN ilmoitusten mukaan saaressa ei esiinny hirvituhoja sen enempää kuin mantereellakaan , jossa hirvien määrä on vähäinen.

    Tästä heräsikin kysymys . Minkä tyyppisten metsästysseurueiden alueella on eniten hirviä/mahdollisia hirvituhoja? Onko hirvien määrä paremmin hallinnassa maanomistajista koostuvien metsästysseurojen alueilla vai pääasiassa maatomista metsästäjistä koostuvien seurojen jahtimailla? Suitsansaaren huikea hirvimäärä ei tunnu maanomistajia suuremmin haittaavan.

    jees h-valta

    On aivan luonnollista ettei tuontyyppinen ”klikki” valita metsätuhoista. He harrastavat lihankasvatusta metsissään ja se suotakoon heille mutta yleiseen metsätalouteen noilla ”piiripienipyörii” touhuiluilla ole mitään esimerkillisyyttä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 42)