› Keskustelut › Metsänomistus › Suomi Kreikan tiellä

  • Tämä aihe sisältää 634 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten AvatarKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 634)
1 2 3 … 62 63 64

  • Suomi Kreikan tiellä

    Sent on: 7.2.2015, 07:35

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 7.2.2015, 23:02

    Puuntakusen kaas samma mieltä. Kyllä yhteistyö sopisi nyt pareen ja unohdetaan ”urpistakuuttelut”. Autetaan itsemme kuiville ja samalla lähinnä ystävällistä sympatiaa heille. Hymyillään kun tavataan!

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 7.2.2015, 23:25

    Eihän Suomen velkoja ole koskaan tarkoitus koskaan maksaa takaisin, että Suomi olisi velaton maa. Suomi tarjoaa tälläisen finanssituotteen kuin korkoa sijoitukselle. Sijoittajat vaihtuvat 2, 5 ,10 jne. välein. Ne tulevat ja lähtevät, jotkut miinuskoron kanssa, jotkut vähän korkeamman.

    Kreikkaan sijoittavat ovat kuin JK-kasvattajat: Voihan se korko olla 5-7% mutta mitkä ovat chäänssit, että rahat saa takaisin? Korkea riski mutta teoreettisesti suuremmat korot. Myös jos ei tiedä mihin oikeasti sijoittaa niin ei kannata valittaa korkotulojen sulamista epäonnistumiseen.

    UPM:mällä 2,4 miljardia velkaa, mitä sitten? Jos tulee lisää investointien muodossa niin sitä parempi – kunhan ne on kannattavia sijoituksia mistä saa enemmän korkoa sijoitukselle kuin pyrkimällä velattomaksi kaikin keinoin.

    Oma mielipide on, että jos tälläsessä hitaassa bisneksessä kuin metsän kasvatu, niin jos joku tarjoaa 5-7% korkoa niin hälytyskellojen pitäisi soida. Tän takana ei ole kuin kourallinen ihmisiä ja jos yhtään ajattelee, niin eikö tätä olisi keksitty aiemmin ja suuremmalla joukolla?

    Visakallo Visakallo 8.2.2015, 16:25

    Nordean mukaan Suomen Kreikka-lainojen tappiot markkina-arvoilla mitattuna ovat yhteensä lähes 2,5 miljardia euroa.
    Näin ollen Suomen Kreikka-lainat ovat lähes arvottomia.
    Keskustelu Kreikan veloista on suurelta osin keskittynyt velkojen nimellisarvoon, mikä antaa hyvin harhaanjohtavan kuvan lainojen oikeasta arvosta ja eri vaihtoehtojen kustannuksista.
    On aika kertoa totuus Kreikka-lainojen arvosta.

    Nordean mukaan Kreikka maksaa tällä hetkellä Suomelle korkoja lainoistaan 0,5 prosenttiyksikköä kolmen kuukauden euribor-koron päälle, eli tällä hetkellä noin 0,55 prosenttia. Pankin laskelmien mukaan koron pitäisi olla yli yhdeksän prosenttia, jotta lainojen markkina-arvo vastaisi lainan myöntämisarvoa.
    IS

    Visakallo Visakallo 8.2.2015, 16:42

    Kreikan valtionpankin toimitusjohtaja ja puheenjohtaja suunnittelevat siirtyvänsä syrjään rooleistaan lähipäivinä. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.
    Siirtyminen tapahtuu vain kaksi viikkoa sen jälkeen, kun vasemmistolainen pääministeri Alexis Tsipras otti vastaan virkansa.
    Taloussanomat

    Visakallo Visakallo 12.2.2015, 17:38

    Eurokriisi syvenee vauhdilla Brysselissä.
    Nyt kaikki on kiinni valtiovarainministereiden maanantain kokouksesta.
    Ennusteet eivät ole kovin hyvät sen jälkeen kun valtiovarainministerit eivät saanet viime yönä sovittua ensimmäistäkään jatkotoimenpidettä.
    Jos Kreikka potkitaan pois eurosta, Suomelle on tulossa neljän miljardin euron luottotappiot.
    IS

    Visakallo Visakallo 12.2.2015, 18:46

    Uutistoimisto Reutersin mukaan Euroopan keskuspankki joutui antamaan hätälainoitusta Kreikan pankeille viiden miljardin euron edestä.

    EKP:n hätälaina osoittaa, että markkinat eivät enää luota Kreikkaan ja maan pankit eivät saa enää uutta lainaa mistään. Kreikkalaispankkien rahat ovat vähissä, koska kreikkalaiset nostavat säästöjään eurokriisin syventyessä.

    Käytännössä EKP nosti kreikkalaispankeille annettavan hätälainoituksen ylärajaa 60 miljardista 65 miljardiin euroon, Kreikan keskuspankin ja maan hallituksen virkamiehet kertoivat Reutersille.

    EKP ei suostunut kommentoimaan asiaa Reutersille.

    Kurki 13.2.2015, 07:04

    Suomi on saamassa EKP elvytyksessä 22 miljardia euroa suomalaisten velkakirjaostoihin jälkimarkkinoilta.
    Nuo velkakirjat tulevat Suomen Pankin taseeseen, joille pankki voi sitten tehdä mitä haluaa eli mitätöidä ne, jolloin Suomen velka pienenee 22 miljardia tai myydä ne edelleen markkinoille ja pankki saa niistä rahaa 22 miljardia, jotka voidaan tulouttaa valtiolle.
    Eli Kreikan erosta johtuvat mahdolliset tappiot ovat näin korvattu Suomelle EKP taholta ruhtinaallisesti.

    Tuo edellinen tänne kirjoittamani versio lähti siitä väärinkäsityksestä, että Suomen velkakirjojen omistajien pitäisi olla suomalainen taho, jotta siitä olisi Suomelle jotain hyötyä, mutta näinhän ei ole, vaan on aivan sama kuka ne omistaa vaikka ulkomainen taho.
    Ostetut velkakirjathan päätyvät Suomen Pankin omistukseen EKPltä tulevilla rahoilla.
    Ja eihän sillä ole merkitystä, kuka jälkimarkkinoilla Suomen velkakirjoja omistaa, sillä omistajathan voivat markkinoilla myydä ne milloin vain ja saada käteistä muualtakin kuin EKPn osto-ohjelmasta.

    Tässä linkki tuohon väärinkäsitykseen.

    http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/02/08/nain-suomen-pankin-tuki-karkaa-ulkomaille/20151634/12?pos=luetuimmat

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 13.2.2015, 17:00

    Suomi ei ole saari eurokommunistisessa varainsiirtounionissa. Suomen ei tule jäädä kehityksestä jälkeen liian tiukalla rahapolitiikalla. Mitä olisi Amerikassa käynyt jos siellä olisi jokunen vuosi vedetty hätäjarrusta kun velkakattoa ei olisi nostettu? Kaikki olisi ollut sekaisin ja maa maksukyvytön. Rahanpainaminen siellä on loisto ratkaisu. Dollari on brändi, ei sille rahalle ole ollut vastinetta kultavarannoissa kohta sataan vuoteen. Kaikki perustuu uskottavuuteen. Meille riittää, että meillä menee vain pikkuisen paremmin kuin muilla. Vaikka Suomi on ylivelkainen joidenkin mielestä niin lainojen korko kertoo, että Suomi on maailman parhaita maita uskottavuuden suhteen. Jos Suomeen ei joku luota niin mihin sitten? Ruotsi aloitti rahanpainamisen, rupla syöksyy ja Kiina aloittelee elvytystä. Kun muualla ei mene sen paremmin niin se Suomen velka sulaa vähitellen.

    Yksinkertaisimmillaan näin: jokainen varmaa tietää mitä tapahtuisi jos velaton Norja ja velkainen Ukraina liittyisivät molemmat EU:hun. Sen takia on pidettävä velkaa mutta samalla pidettävä huoli, että se investoidaan teollisuuteen.

    Visakallo Visakallo 15.2.2015, 10:35

    Suomi on pitänyt hyvää laina- mainettaan yllä aika arvelluttavalla keinolla.
    Valtion kassaa on pienennetty muutamassa vuodessa kahdeksalla miljardilla eurolla, eli sama summa on jätetty lainaa nostamatta.
    Nyt kun pahasti näyttää siltä, että Kreikasta, Ukrainasta, Venäjältä, sekä muutamista muista maista alkaa tulla housuille yhtäaikaa, voi tulla tukala paikka, kun kassassa ei olekaan enää kuin kolme miljardia.
    Siinä alkaa olla valtion maksuvalmius todellisessa vaarassa.
    Ei ole sanottua, että lisälainaa saisi siinä tilanteessa yhtä hyvillä ehdoilla kuin tähän asti.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 15.2.2015, 19:25

    Suomen lainanehdot onkin aika hyvät tänäpäivänä : kun otat miljardin lainaa niin 2 vuoden päästä ei tarvia maksaa kuin 997miljoonaa takaisin. 3 miltsiä voittoa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 634)
1 2 3 … 62 63 64