Vanhoille suo-ojille ei voida antaa vielä synninpäästöä!

Luusisi että vuosikymmenten aikana sateet ovat puhdisaneet jo ojitetun suon pintaman niin ettei siitä juurikaan enää ruskeaa väriä irtoa eikä kiintoaineet enää kulkeudu, kun ojatkin ovat sammaloituneet.

Rukopiikki on oikeassa tuossa, että savimaat ja saviseka kivennäismaat ovat pahimmat vesien värittäjät. Tuolla toisessa ketjussa hänellä taisi olla mielessä näiden maiden ojat, kun taas minulla oli turvemaiden ojat, jota muravelliä millään pienillä saostualtailla ei saada kuriin. Jokainen puro tai noro tietenkin kulkeen kivennäismaillakin ja niistä lähtee ruskeaa maaväriä aina veteen. Niiden ja myös suo-ojistusten kiintoaineiden puhistamiseen tarvitaan jo tulvajärvi, joka syntyy keväällä tulvien aikana, kun tulvavesi nousee puro-ojasta ja tekee laajemman tulvajärven. Näin virtauksen hidastuessa vesi puhdistuu, kun vedessä oleva saviaines painuu metsänpohjalle ja antaa mojovan lannoituksen tulvajärven alle jäävälle metsälle. Turvemaalla puro tai noro kestää myös kaivaa vanha oja sepentiinin muotoon, kun puron tai noron seunat eivät syövy ja kun mutkitteleva serpentiinin muoto ojassa lisää veden kulkumatkaa moninkertaiseksi, niin vesi nousee paremmin pienemmälläkin tulvalla ylös ojasta tulvajärveksi ja puhdistaa ja lannoittaa.

Jos otetaan 1 m3 turvetta ja sen läpi lasketaan vettä, pysyykö läpitullut vesi ikuisesti yhtä ruskeana vai alkaako ruskeus vähentyä?

Eikös Luken tutkijat väitä että ruskettava vaikutus jatkuu niin kauan kuin turve hajoaa.

Täyttä roskaa, turvemaan ojituksilta tuleva vesi on kristallin kirkasta. Savi on vaikein saada vedestä pois. Se on niin hienojakoista ja sotkevaa.

Kehveli voi käydä katsomassa Lukijoiden kuvissa turvemaan vesinäytteet.

Hesarikin tuhoaa metsiä

https://www.facebook.com/share/v/mJ8iRCfQFF8S4BHk/