Keskustelut Metsänomistus Sutta pelätään eniten

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 307)
  • Sutta pelätään eniten

    Suomalaiset suhtautuvat metsästykseen entistä myönteisemmin.

    Enemmistö suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Myönteinen suhtautuminen on lisääntynyt ja kielteinen suhtautuminen vähentynyt vuoteen 2004 verrattuna. tämä käy ilmi Suomen riistakeskuksen teettämässä tutkimuksessa.

    Tutkimus paljastaa, että 61% suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti.
    Neutraalisti siihen suhtautuu 26% ja 13% kielteisesti.
    Eri riistalajien osalta nähdään sama kehityssuunta kuin yleensä metsästykseen suhtautumisessa.
    metsästykseen suhtaudutaan nyt myönteisemmin kuin kertaakaan vuoden 1986 jälkeen, jolloin mielipide kyselyt aloitettiin.

    Suurpetoeläinten metsästykseen suhtaudutaan nyt kokonaisuudessaan hieman kriittisemmin. Silti yleinen mielipide on, että myös suurpetokantoja saa ja pitääkin säädellä metsästyksen avulla.

    (asiaa selvitti Taloustutkimus Oy suomen riistakeskuksen toimeksiannosta)

    ASE&ERÄ 4/2013

  • Suden jälki

    30 karhun kaatolupaa myönnetty Ruokolahdelle.
    Länsirannikon immeiset eivät näköjään ymmärrä elää yhteydessä luonnon kanssa. Petopelko on hirveä.

    Puun takaa

    Myös Ranskassa on maaseudun asukkailla tullut mitta täyteen susilaumojen tappaessa yhä enemmän lampaita ja muita kotieläimiä. Täällä palstalla mainitut laumanvartijakoiratkaan eivät ole tuoneet apua, vaan joutuneet monesti susien tappamiksi.
    Kun isoissa EU:n jäsenmaissa asenneilmasto muuttuu, muuttuu myös koko EU:n päätökset.
    Ei mene enää kauan, kun sudentapporaha otetaan käyttöön.

    6 m3 6 m3

    Uusimmassa Metsästäjä lehdessä tuosta tutkimuksesta oli tarkemmin.
    Kas kummaa, myönteisimmin petojen suojeluun suhtauduttiin Suur-Helsingin alueella, samoin metsästys kielteisyys oli siellä suurinta.

    Samaten tuossa lehdessä oli juttua metsälintujen viihtymisestä erään Porvoolaisen luomutilan esittelyssä.
    Kas kummaa, metsokin viihtyy kun aluskasvillisuudesta löytyy mustikkaa, joka synkästä kuusipellosta puuttuu.

    Samaten todettiin kuinka kettu, supi ja minkki verottavat metsähanhien pesintää ja jopa aikuisia lintuja.
    Samassa yhteydessä todettiin kuinka pienillä toimilla kantaa saadaan elpymään, kun elinolosuhteet laitetaan kuntoon.

    Ja toisaalla taas kirjoitettiin kuinka arvokasta tuo metsästä hankittava 100% luomuliha on.

    Puun takaa

    En nauti tappamisesta, teki sen sitten metsästäjän ase tai pedon hampaat.
    Sielultani olen maalaispoika, vaikka asun sitten missä hyvänsä.
    Jos joku maaseudulla asuu ja yrittää, pitäen eläimiä elannokseen tai seurakseen, olen heidän puolellaan, – aina.

    6 m3 6 m3

    Det samma på här. Maaseudulla syntyneenä ja kasvaneena tuo metsästys on luonnollinen harrastus.
    Siinä kannatan kannan kestävää verotusta. se ei ole minulle huvitusta, vaan harrastus joka antaa pajon.

    Kielteistä kantaa edustaa täälläkin muutamien harvojen kommentit jotka syyllistävät koko metsästäjäkunnan, samalla liaten oman pesänsä.

    Pedoilla on peloteltu pienenä, siitä ei ole jäänyt mitään empatioita petoja kohtaan. Ne sopivat sinne metsään yhtä hyvin kuin minäkin.
    Asutuksen laitamille ja keskelle ne ei kuulu.
    Meillä jokaisella on luomakunnassa oma paikkansa.
    Elinkeinon ja omaisuuden puolustamiseksi petojen kannan rajoittaminen on aina ollut hyväksyttyä. Miksi siitä pitäisi tehdä nykyään rikollista toimintaa???

    6 m3 6 m3

    Viitteitä metsästäjien aluetalouksiin tuottamien vaikutusten mittakaavasta saatiin Helsingin Ruralia instituutin tekemästä selvityksestä. sen mukaan 2008 syksyn pienriistan lupametsästäjät toivat itä-Lapin seutrukunnan yrittäjien kassoihin yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Tästä syntyneen aluetaloudellisen kokonaisvaikutuksen arvioitiin olevan liki 5 milj. euroa.
    Seutukunnan mittakaavassa vaikutus on merkittävä.

    Metsästäjä 4/2013

    (Pitäisikö tuo rahan ohjautua johonkin muuhun? Vaikkapa ravintolakulttuurin tukemiseen Etelä-Suomessa?)

    6 m3 6 m3

    Metsästäjät tekevät vuosittain valtavasti vapaaehtoistyötä, joka ”virkatyöksi muutettuna” maksaisi maltaita.
    metsästyskoiriin ja niiden hoitoon satsataan pitkä penni. Metsästysmatkat eri puolille Suomea ovat usealle pyyntimiehelle tai -naiselle arkisyksyä. Erällä vietetty päivä on nappiin osuessaan mittaamattoman arvokas.
    Suomalaisen riistatalouden arvo muodostuu tälläisista osasista. kukaan ei ole vain vielä ole sitä kokonaisuudessaan arvioinut.
    Luku on varmasti huomattava-puhutaan sadoista miljoonista euroista.
    Metsästäjien tuottamat aluetaloudelliset vaikutukset ovat yksi osa tätä kokonaisuutta.

    Metsästäjä 4/2013

    (VApaaehtoinen PElastus PAlvelu, SRVA, nuo ovat muun muassa niitä ”virkatöitä” joihin hirvitilanteeseen syyllistetyt metsästäjät osallistuvat)

    6 m3 6 m3

    Voihan viherkommarit sentaan. MMM on lisaamassa petolupia, ymparistojarjestot alahtaa. Samoin tulee varmasti kaymaan hirvien kanssa.

    mehänpoika

    Hirviluvista eivät ympäristöjärjestöt tietämäni mukaan ”älähdä”.He jos kukaan ymmärtävät hirvien aiheuttamat haitat ja menetykset teillä, taimikoissa sekä pelloilla. He ymmärtävä myös sen että mitä suurempi on hirvikanta, sitä enemmän sattuu hirvikolareita ja niissä vammauneita ja kärsiviä ihmisiä sekä hirviä.

    Suuri hirvikanta vaatii myös suuret kaatokiintiöt, mikä tietää enemmän haavikoita ja kärsiviä luontokappaleita. Siis tuntuva hirvikannan leikkaus olisi valistuneiden ympäristöjärjestöjen edustajien mieleen, koska he tietävät, että vain siten hirvieläimet voivat siirtyä nimimerkki Antonin mainostamille soille, harjoittamaan lajityypillistä käyttäytymistään..

    6 m3 6 m3

    Kun niin hyvin tiedat nuo asiat, kertonet kuinka 700 sutta elatetaan. Ei ne pysy hirvien parissa pelkastaan.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 307)