Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,431 - 2,440 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsästystilastoja Vaasan suunnalta. Huomiota kiinnittää pari asiaa. Näätää on metsästetty huomattavia määriä, useimmiten vuosittain enemmän kuin kettuja. Olisiko ollut jokin kampanja puussa pesivien lintujen turvaamiseksi? Toinen kiinnostava seikka ovat hirvieläinten saalismäärät. Alueella kaadetaan lukumääräisesti eniten metsäkauriita, toiseksi eniten hirviä ja vähiten valkohäntäpeuroja. Kuitenkin peuran jäävä kanta on arvioitu kymmenkertaiseksi (33) suhteessa hirven jäävään kantaan (3). Miksiköhän peuroja kaadetaan näin vähän?

    https://malaxnejdensjvf.malax.fi/?sl3=1&page=hjortdjur

    Gla Gla

    Tihentymäalueiden ulkopuolella on otettu tavoitteeksi kasvattaa peurakantaa. Nyt alkaa sielläkin olla samanlaiset ongelmat käsissä kuin täällä on jo ollut pitkään. Pari vuotta menee, ennen kuin peurojen aiheuttamista ongelmista tarpeeksi aletaan valittaa ja jonka jälkeen asiaan puuttumista aletaan suunnitella. Sitten peuroja onkin jo 50 /1000 ha ja ihmetellään, miten niitä saataisiin vähennettyä.

     

    Nostokoukku

    Näädän pyynti on hiukan eriluontoista kuin ketun. Viet lokakuun alussa raudat suojakotelossa pyyntiin ja annat olla 5-6 kuukautta pyynnissä, ympäri vuorokauden. Riittää kun käyt katsomassa kerran pari viikossa onko kotelossa napsahtanut. Ketunpyynti vaatii jo vähän miestä, tapahtuipa sitten vahtimalla, lippusiimalla, luolakoiralla tai ajokoiralla, on ns. aktiivista pyyntiä. Hirvenmetsästys vaatii veronsa. Moni keskittyy siihen eikä enää tahdo riittää potkua riittävän aktiiviseen peuran pyyntiin. Meillä yritetään ampua kaikki alueelle vaeltelevat peurat pois. Viime syksynä anottiin lupia enemmän kuin pitäjässä oli peuroja. Aivan kaikkia ei saatu hävitettyä, mutta pienintäkään halua ei ole saada tänne pysyvää peurakantaa. Onneksi kova talvi taitaa huolehtia lopuista.

    suorittava porras suorittava porras

    Näillä nurkilla pyyntilupia käytettiin noin kolmannes ja kaatojen määrä on laskenut tasaisesti viimeiset kolme vuotta Keski-Suomen riistakeskuksen alueella.

    Näin ensimmäisen valkohännän  omakohtaisesti jo 45 vuotta sitten . Valkkarikanta on pysynyt ihan hyvin aisoissa vaikka elukat ilmestyivät tänne ihan pyytämättä herrojen muinaisten kuningasideoiden seurauksena . En toki väitä ,että otukset vähenisivät ,mutta metsästäjien kiinnostus niitä kohtaan on vähäinen ,kun lähes kaikki liikenevä aika kuluu syksyllä hirviä valikoidesssa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nyt jysähti uutta tietoa: ”Borreliat lisääntyvät erityisesti pienten jyrsijöiden ja valkohäntäpeuran veressä. Näiden eläinten esiintymistiheys vaikuttaa ratkaisevasti taudin esiintymiseen.” En ole löytänyt tietoon lähdettä mutta kerron jos löytyy. Valkohäntää on kyllä aiemmin pidetty samanlaisena kuin metsäkaurista eli että borreliabakteeri ei siinä lisääntyisi.

    https://www.ruokavirasto.fi/zoonoosikeskus/zoonoosit/bakteerien-aiheuttamat-taudit/borrelioosi/

    suorittava porras suorittava porras

    Uutinen voi vaikuttaa siihen ,että metsästäjät välttävät edellä mainitun johdosta entistä enemmän kosketuksia valkohäntiin. Kukaan ei halua sairastua lähikontaktista seuraavan altistumisen takia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Epäilen vielä tätä uutista, taitaa olla virheellinen: viime vuonna on vasta uutisoitu että valkohännän veri tappaa borreliat (UAmherst Study). Verensiirrossa borrelioosia sairastavalta henkilöltä taudin voisi periaatteessa saada. On hyvin epätodennäköistä että sen saisi teurastaessaan hirvieläimiä, ellei juo kaatoryypyksi tuoretta verta.

    Gla Gla

    Jos valkohäntien kanssa kosketusta ei haluta, silloinhan ne pitää ampua pois. Ja nopeasti, ennen kuin pöpöt alkaa lisääntyä.

    Ihmeellinen tapa suorittavalla löytää asiasta kuin asiasta metsästyshalukkuutta rajoittava piirre. Liittyy ilmeisesti metsästyksen valtapeliin ja oman egon kohottamiseen eli halutaan näyttää, miten muu yhteiskunta on pulassa ilman metsästystä.

    Nostokoukku

    Kannatan Glan esitystä. Vieraslaji joutaa pois.

    Näitä tutkimuksia julkaistaan puoleen ja toiseen. Tutkimuksen tilaaja, maksaja, saa yleensä haluamansa tuloksen. Sen verran valkohäntiä voisi säästää vaikkapa johonkin tarhoihin, että jos kerran sen veri tappaa porrotaudin, niin siinähän olisi sopiva verenluovuttaja tautiin sairastuneelle ihmiselle……

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joo, tuo ”verihoito” näyttäisi olevan tutkimuksen kohteena, mutta sovelluksia täytynee odotella vielä hetki.

Esillä 10 vastausta, 2,431 - 2,440 (kaikkiaan 2,447)