Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,458 vastausta, 93 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Gla toimesta.
Esillä 8 vastausta, 2,451 - 2,458 (kaikkiaan 2,458)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen

    Glan referaatti oli hyvä. Se on päivänselvää että valkohäntäpeura ja kauriit lisäävät isoina eläiminä tehokkaasti punkkien määrää alueella. Tauteja levittäviä eläimiä ovat jutussa mainitut myyrät, linnut ja jäniseläimet. Niitä ei pystytä kontrolloimaan metsästämällä, joten siinä kohtaa kannattaisi suosia petoeläimiä kuten ilvestä, ahmaa, kettua ja näätää.

    Metsävahingot ja haitat monimuotoisuudelle arvioidaan vähäisiksi. Valkohäntäpeura syö kesällä lehtipuuta ja ruohokasveja, talvisin pääasiassa ihmisen sille kuskaamaa apetta? Lihan arvosta pitäisi kai vähentää ruokinnan kustannukset ja muut tulon hankinnan kulut kuten teurastustilojen rakentaminen. Hirvi on niissä jakamassa kuluja. On ihan hyvä että terveellistä riistaluomulihaa tuotetaan, mutta pienempikin määrä riittäisi.

    Ruotsin tilanne on kyllä erikoinen. Meidän kannattaisi tutkia sitä mitkä ovat havaitut vaikutukset luonnossa ja toisaalta mielialat eri ihmisryhmissä runsaan sorkkakannan alueella Etelä-Ruotsissa. Sen olen lukenut että Keski-Ruotsiin keskittyvää susikantaa halutaan loiventaa ja lisätä vastaavasti etelässä.

    Metsästäjä-lehti: ”On osoittautunut, että valkohäntäpeura ei valtakunnallisessa mittakaavassa uhkaa muiden lajien olemassaoloa. Poikkeus on saaristo, jossa peuran metsästys on ollut vaikeaa. Saaristossa ei myöskään ole ollut tarjolla metsästäjien tarjoamaa ravintoa. Näin peurat ovat hyödyntäneet niukkakasvillisesta saaresta kaiken mahdollisen ravinnon. Ne ovat syöneet saarilta niittykasvit ja vaikuttaneet hyönteisten kantoihin. Koska kyseessä on paikallinen ilmiö, ei voida puhua vakavasta muiden lajien syrjäyttämisestä, eikä haitallisen vieraslajin kriteerit siltä osin täyty.”

    Voitanee siis sanoa että vhp on paikallisesti haitallinen vieraslaji. Haitat olisivat hyvin pitkälle eliminoitavissa tehostamalla metsästystä kaikilla tihentymäalueilla ja erityisesti saaristossa?

    Kimmo Hantunen:

    ”Yksi suuri syy metsojen ahdingolle etelä-Suomessa on valkohäntäpeurat ja kauriit. Niille maistuu talvella mustikanvarvut, ja mustikka on hävinnyt suuresta osasta etelä- ja lounais-Suomea. Mustikka on tärkeä ravintolisä aikuisille linnuille ja metsojen poikasille. Kun metson poikaset eivät löydä metsästä syötävää niin huonostihan niille käy.”

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010382808.html

    Timbe

    Metsästäjä-lehti jätti mainitsematta, että jokainen autoilija osallistuu tämän vieraslaji kannan ”ylläpitoon” noin 30€ summalla mikäli on ottanut hirvieläin kaskovakuutuksen.

    ”Autoilija maksaa kaskovakuutuksessaan noin 60 euroa
    hirvieläinvahingoista vuodessa, josta noin puolet peuravahingoista”

    https://valtioneuvosto.fi/documents/1410837/0/valkoh%C3%A4nt%C3%A4peuraselvitys_+(1).pdf/f55cfdb3-2bf6-66ba-be11-2d54c6ec072a/valkoh%C3%A4nt%C3%A4peuraselvitys_+(1).pdf?t=1677765808515

     

    Paljonkos siitä saadaan miljoonia, kun tehdään laskutoimitus 30*(helsinki+uusimaa+varsinais_suomi+pirkanmaa+satakunta)autojen määrä + muutama kuollut motoristi vuosittain.

     

    Mistä lähtien valtionvirasto riistakeskus on suoltanut tällaista propagandaa?

    A.Jalkanen

    Uudellemaalle on myönnetty yli 10000 valkohäntäpeuran kaatolupaa.  Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, paitsi nuo edellä mainitut liikenneonnettomuudet, myös kansanterveys. Suomen Riistakeskuksen viestintä on koettanut jo pitkään selittää kauriita ja borrelioita parhain päin. On kuitenkin havaittu että valkohäntäpeuran tiheyden ja ihmisten puutiaisaivokuume-esiintyvyyden välillä on myös yhteys. Ilmeisesti tbe-virus pystyy elämään kauriissa, toisin kuin borreliabakteeri. Mitenkähän tämä selitetään parhain päin Suomen Riistakeskuksessa?

    ”TBE incidence was positively associated with white-tailed deer density. Variation in host animal density should be considered when assessing TBE risks and designing interventions.”

    Julkaisussa: Game Animal Density, Climate, and Tick-Borne Encephalitis in Finland, 2007–2017.

    käpysonni

    Tosiaan, tällä kuluneella viikolla olen repinyt itsestäni irti 3 punkkia, ne pirulaiset on tarttuneet minuun  juuri taimikoiden tarkastuskierroksilla.

    A.Jalkanen

    Punkkeja löytyy entistä enemmän myös poronhoitoalueelta.

    Kommentoin:

    ”Myös muuttolinnut voinevat levittää punkkeja uusiin paikkoihin. Paikallisen lisääntyvän kannan syntyminen vaatii sopivia talvehtimisoloja ja sopivia paikallisia isäntäeläimiä. Ilmaston muuttuminen tarkoittaa että tautiongelmat pahenevat vuosi vuodelta, kuten tilastotkin näyttävät. Kansalaisten suojautuminen on onneksi nykyään parempaa, kun tietoa on saatu levitettyä.

    Metsästäjät ovat avainasemassa punkkien isäntäeläinten kantojen hallinnassa. Toistaiseksi riistakonsernissa on vähätelty ongelmaa ja vältelty ratkaisukeinoja. Ainakin voitaisiin kokeilla yhdistelmää kasvinsyöjien tehokas metsästys ja petojen metsästyksen vähentäminen joidenkin kokeiluun halukkaiden suurmetsänomistajien mailla. Tämä menettely voisi olla toiselta nimeltään ”ravintoketjun ennallistaminen”. Vrt. luontotyyppien ennallistaminen.”

    https://www.hs.fi/suomi/art-2000010560307.html

    Gla

    ”Ainakin voitaisiin kokeilla yhdistelmää kasvinsyöjien tehokas metsästys”

    Miten peurojen metsästystä saataisiin lisättyä, kun kaatomäärät ovat olleet jo vuosia korkeat, tihentymäalueella tavoitteena laskea kantaa? Entä kauris ja rusakko, joilla ei edes kaatoluvat ole esteenä, kuten ei oikeasti peurallakaan. Kaikilla on lupia riittävästi.

     

    A.Jalkanen

    Tehokas kannanrajoituskeino: metsästetään peurojen kanta urosvoittoiseksi. Urokset eivät lisäänny. Lisäapua saadaan petokantojen vahvistumisesta.

    Gla

    Jostain syystä kaatolupaehdoissa halutaan pitää sukupuolijakauma tasaisena. Hyvä kysymys, miksi tihentymäalueilla näin.

    Kauriilla ja rusakolla tätä rasitetta ei ole, mutta rusakostahan ei ennen laukausta voi varmuudella sukupuolta sanoa.

Esillä 8 vastausta, 2,451 - 2,458 (kaikkiaan 2,458)