Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 9 vastausta, 2,701 - 2,709 (kaikkiaan 2,709)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Metsuri motokuski

    Usein seuroissa on jäsenehtona joko maanomistus tai vähintään asuminen paikkakunnalla. Jotta seura saa jäseniä niin monessa seurassa tuolle sääntökohdalle on muutos tarpeita. On kuitenkin paljon maanomistaja jäseniä jotka vuokrasopimuksen uhalla eivät hyväksy sääntömuutosta.

    Kokenut kaiken tietää

    Ne jotka ei seuraan pääse tai sen nykyisen seuran käytännöt miellytä, voivat vapaasti perustaa uuden metsästysseuran. Tai metsästää omilla maillaan, ja kutsua parhaat kaverinsa vaan mukaan. Hirvi- ja peurajahtiin toki tarvitaan vähän enemmän yhtenäisiä hehtaareja, kuin keskimääräisellä metsänomistajalla on.

    Metsuri motokuski

    1000 ha vapaita yhtenäisiä hirvimaita ei todellakaan ole helppo löytää. Saatika harvalla metsänomistajalla niitä on omasta takaa ja jos on niin yleensä porukka on jo perustettu. Pääasiassa nämä metsästäjät jotka eivät ole seuroissa niin ovat maata omistamattomia.

    Jalmari Kolu

    No tuo minun esimerkkiseurani on siinä mielessä eräänlainen harvinaisuus että 10 perustajajäsentä saivat jo omista maistaan kokoon ensimmäiset 4000ha. Oli mahtiseura vielä 90-luvulle saakka. Mukaan huolittiin vain ”herrat” eli lääkärit, nimismies, pankinjohtajat ja metsäteknikot sun muut. Nykyinen mo. sukupolvi jolle jäsenyys on siirtynyt perintönä on jyrkkää ja perustajajäsenten perillisten linja hyvin erikoinen ja tuo päätös ottaa uusia on johtanut siihen että pikku porukalla turataan ja muutosta ei sallita. Ei edes uusia maanomistajia oteta mukaan, eikä seuran alueella pysyvästi asuvia.

    Ne ketkä tuolta on saaneet hylkäyksen hakemukseensa on ilomielin otettu naapuriseuroihin ja ovat aktiivisia ja asiansa hoitavia ihmisiä.

    Mutta tuon  esimerkkiseuran maine on erittäin huono. Ja mistähän syystä? Yhteistyö naapuriseurojen kanssa on hankalaa ja alueen asukkaiden kanssa myös. Ja tuolla ikärakenteella seura on loppunsa edellä.

    Mutta jokainen tyylillään.

    Gla Gla

    Jalmarin esimerkkiseura lienee sen tason poikkeus, ettei se edusta millään tasolla aihetta.

     

    Jalmari Kolu

    No ääriesimerkki siitä kuin asiat  voidaan hoitaa porukalla väärin.

    Metsästys on kuitenkin edelleekin liki 300 000 ihmisen harrastus ja lähes 100% yleisesti hyväksyttyä. Ja toivon että sellaisena säilyy. Olipa sitten peura tai hirvi tai joku muu.

     

    Nostokoukku

    Viimeisenä tilastoituna vuonna 2023 metsästyskortin lunasti n. 302 000 henkilöä. Heistä metsällä kävi 186 000 metsästäjää.

    Kokenut kaiken tietää

    Meilläpäin uusia seuroja perustettiin juuri noista syistä -80 luvulla. Mutta nykyisin monissa seuroissa valtaa pitää sellaiset, joilla maata on omakotitalon tontin verran, tai vain kynsien alla. Maanomistajat saa siihen halutessaan muutoksen, varsinkin, jos naapureiden kanssa sopii asioista. Vapaita alueita ei tarvitse löytää, niissä vuokrasopimuksissa on irtisanomismahdollisuus, vaikka olisi tehty toistaiseksi.

    Nostokoukku

    Tuo suurin seura johon kuulun, yli 5 000 ha, on kelpuuttanut johtokuntaan yhden metsää omistamattoman. Kaikki muut ovat metsänomistajia. Varajäsenenä on yksi maaton. Riistanhoitoyhdistyksen johtokuntaan ei vielä minun muistini mukaan ole kelvannut kuin metsänomistajia. Kaksi seuraa pitäjässä tiedän jotka kelpuuttavat jäseneksi vain metsänomistajat. Valta metsästysasioissa on siis varsin tukevasti metsänomistajien käsissä. Myös hirvenmetsästyksen osalta.

Esillä 9 vastausta, 2,701 - 2,709 (kaikkiaan 2,709)